Päivät lyhenevät ja projekti etenee raiteillaan suunnitelmien mukaisesti. Nyt olemme vaiheessa, jossa tekemistä on erityisen paljon. Valmennukset ovat käynnistyneet ja ne jatkuvat. Ostopalveluina on hankittu muutama asiantuntijaluento sekä valmistelemme myös omana työnä valmennusten sisältöjä sekä materiaaleja.
Hankehallinnan kannalta on erityisen tärkeää muistaa kirjata tekemisiä ylös sekä niiden perusteluja. Ihmisen muisti on kovin lyhyt, mutta muistiinpanojen avulla voidaan sitten palata tehtyihin tapahtumiin ja valmennuksiin. Seurantaraportteihin materiaalin kokoaminen ja dokumentointi on äärimmäisen tärkeää projektipäällikön työtä.
Valmennusten markkinointi tapahtuu pääosin suoraan hankkeen toimista kiinnostuneille yrityksille sähköpostitse sekä yleisesti avoimia some-kanavia hyödyntäen. PIKA hankkeen nettisivut toimivat ajankohtaisena tiedonvälityskanavana valmennusten osalta. Osallistujia voisi olla kyllä enemmänkin verkkovalmennuksissa, mutta yritysten ihmiset kertovat, että aika ei riitä, kun yritystoimintaa täytyy pyörittää.
Nyt ajankohtaisena asiana on kevään valmennusten suunnittelu sekä niiden markkinointi yrityksille. Tämän lisäksi vaihdetaan TEAMS-ympäristö kevääksi helpomman asiakaskokemuksen aikaansaamiseksi toiseen oppimisympäristöön, joka mahdollistaa paremmin eriaikaisen, mutta yhteisen tekemisen ja kommunikoinnin eri yritysten edustajien kesken valmennuksissa.
Hanke etenee ja kevään valmennukset julkaistaan pian!
Elokuu pyörähti käyntiin ja kesälomat on pidetty. Kesällä saatiin uutta virtaa syksyn tekemisiin, vähän mökkeiltiin, matkailtiin, käytiin uimassa ja juostiin marjojen perässä. Toivottavasti myös sinä olet saanut akut ladattua loman aikana!
Katsotaanpa, mitä hankkeessa saatiin aikaan ennen lomia ja heti lomien jälkeen.
Kesäkuussa oli hankkeen ohjausryhmän kokous. Siellä esittelin napakan koosteen alkuvuoden hanketapahtumista ja työpajojen järjestämisestä. Lisäksi konsultoin rahoittajaa hankeyhteistyöstä sekä de minimis -asioiden kirkastamisesta. Kaikki saatiin selvitettyä ja hyvä ohje oli, että muista kirjata aina perustelut, miksi teet niin tai näin. Perustelut tulee myöhemmin kirjoittaa auki loppuraporttiin. Pidän tämän mielessä!
Kesäkuun aikana hankkeessa saatiin syksyn valmennuspaketit mukavalle mallille ja järjestettiin valmennuksien ennakkoinfo verkossa. Tämäkin tilaisuus oli osa yritysten rekrytointia hankkeeseen, mutta jälleen kerran totean sen, että yritysten mukaan saanti ja sitouttaminen hankkeeseen ei ole helppo tehtävä. Vaaditaan useita puhelinsoittoja sekä sähköposteja sekä perään soittamista.
Toisaalta mitä useammin olet yhteydessä ja juttelet ihmisten kanssa, niin samalla itse rakennat luottamusta itseesi sekä hankkeeseesi. Tämä on tärkeä muistaa, että omalla (projektipäällikön) toiminnalla suuri merkitys rekrytointiasiassa.
Heinäkuun lopulla töihin palatessa täytyi hetki palautella asioita mieleen, jotta taas päästiin ns. kärryille, missä mennään ja mihin toimiin tätyy tarttua, jotta syksyn toteutukset pääsevät liikkeelle. Syksyn valmennusten sisältöjen suunnittelu tarkentuu koko ajan ja kevään valmennuspakettien rakentaminen on aloitettu.
Ensimmäisenä valmenuksena käynnistyy elokuussa työhyvinvoinnin webinaarisarja. Se järjestetään yhteistyössä KYTE-hankkeen kanssa. Sarjaan kuuluu yhteensä kahdeksan verkkoluentoa ja niitä on joka toinen torstai marraskuun loppuun saakka.
Elokuun 17. päivä järjestetään kaikille avoin verkkotilaisuus PIKA valmennuksista. Tähän pyydetään ennakkoilmoittautumiset 14.8. kuluessa. Tilaisuudessa avataan valmennusten kokonaisuus sekä sisällöt sekä kuinka maksuttomiin valmennuksiin pääsee mukaan.
Hanke siis etenee ja pian meillä onkin jo valmennusten pilotoinnit käynnissä. Toivottavasti tavataan pian usean eri yrityksen edustajien kanssa ja saadaan hyvät keskustelut käyntiin!
Maksuttomat etätyöosaamisen valmennukset tukevat henkilöstön osaamista ja jaksamista!
Eräs varma kevään merkki on vilkastuva keskustelu kesämökkeilystä. Keskustelun kestoaiheisiin kuuluu vapaa-ajan asunnon ylläpitoon liittyvän työn määrä, jolla viitataan esimerkiksi halon hakkuuseen, kaivon pesuun ja loputtomiin remonttitarpeisiin. Kärkevimmissä kannanotoissa kesämökki rinnastetaan työleiriin. Pandemian myötä mökkeilyn ja työn vuorovaikutusta tarkasteleva keskustelu on saanut lisänyansseja yleistyneestä etätyöstä, jota entistä useammin tehdään kodin ohella myös kesämökiltä käsin.
Vapaa-ajan asunnoilla tehtävä etätyö yleistyi nopeasti keväällä 2020 alkaneiden pandemiarajoitusten siivittämänä. Mökeillä tapahtuvan etätyöskentelyn lisääntymisestä saa käsityksen Luonnonvarakeskuksen Mökkibarometristä vuodelta 2021, jonka mukaan etätöitä teki vapaa-ajan asunnolla 43 prosenttia sellaisista mökkiläisistä, joille etätyö oli ylipäänsä mahdollista. Kyseinen osuus on kuusinkertainen verrattuna vuotta 2015 koskevan vastaavan tutkimuksen tuloksiin. Vuoden 2021 Mökkibaro-metristä ilmenee myös, että etätyötä tehneistä mökkiläisistä kaksi kolmesta kertoi olevansa halukas tekemään enemmänkin etätöitä vapaa-ajan asunnollaan.
Vapaa-ajan asuntojen etätyöaalto on vahvasti kytköksissä koronaan, mutta suuntaus kesämökkien etätyökäytön kasvuun oli nähtävissä jo ennen pandemiaa, esimerkiksi Kajaanin ammattikorkeakoulun keräämän mökkiläiskyselyn tuloksissa.
Mökkiläiskysely koski kymmentä Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kuntaa ja niissä kesämökin omistavia ulkopaikkakuntalaisia. Kyselyn etätyöosiossa tiedusteltiin muun muassa vastaajien arviota etätyön tekemisen muutoksista seuraavan viiden vuoden aikana. Kaikissa kymmenessä kohdekunnassa etätyön lisääntymistä ennakoivien osuudet olivat selkeästi suurempia kuin etätyön vähenemistä ennakoivien osuudet. Nämä kyselyt tehtiin siis aikana (touko-kesäkuu 2019), jolloin covid-19-viruksesta ei ollut vielä tietoakaan.
Kesämökkien soveltuvuus etätyöpaikaksi
Vapaa-ajan asuntojen etätyökäytön yleistymisestä huolimatta suurimmalla osalla mökeistä etätyötä ei tehdä lainkaan. Syitä tähän on useita. Kajaanin ammattikorkeakoulun mökkiläiskyselyssä useimmin mainittu syy oli loma-asunnon käyttäjien eläköityminen, mikä ei sinällään ole yllätys, sillä Tilastokeskuksen kesämökkitilaston mukaan mökinomistajien keski-ikä on Suomessa 63 vuotta.
Toiseksi varsin keskeiseksi syyksi nousi mökin käyttäjän ansiotyön luonne, joka ei mahdollista etätyön tekemistä. Muita selittäviä tekijöitä etätyön tekemättömyyteen olivat muun muassa etätyöstä aiheutuva työn ja vapaa-ajan sekoittuminen, riittämättömät tietoliikenneyhteydet sekä loma-asunnon soveltumattomuus etätyöhön esimerkiksi sähköttömyydestä johtuen.
Työhyvinvoinnin kannalta kesämökin luonnonympäristö elvyttää jo pelkällä olemassaolollaan (etä)työstressiä. Kuva Unsplash.
Ennen pandemiaa tehdyssä Kajaanin ammattikorkeakoulun mökkiläis-kyselyssä ei noussut juurikaan esille työyhteisön sosiaalisen vuoro-vaikutuksen väheneminen, jota nykyään pidetään ehkä kaikkein suurimp-ana etätyön haittapuolena. Myöskään ergonomisiin haasteisiin ei mökkiläiskyselyssä kiinnitetty huomiota, vaikka työergonomia vapaa-ajan asunnolla lienee keskimääräisesti vielä heikommissa kantimissa kuin mitä se kotona etätyötä tehtäessä on.
Rajoitteistaan huolimatta kesämökki on parhaimmillaan ideaalinen etätyö-paikka. Mökillä työtä keskeyttäviä ulkoisia häiriötekijöitä on yleensä huomattavan vähän, mikä on omiaan parantamaan työn tuottavuutta. Työhyvinvoinnin kannalta kesämökin luonnonympäristö elvyttää jo pelkällä olemassaolollaan (etä)työstressiä. Unohtaa ei myöskään sovi, että vapaa-ajan asunnolla pidempään viivyttäessä normaaleista työmatkoista säästyneen ajan voi käyttää miten haluaa, joko etätöiden jatkamiseen tai onkimiseen, hyötyliikuntaan ja muuhun perinteisempään mökkipuuhas-teluun.
Hybridityöhön siirtymisen vaikutukset?
Pandemiarajoitteita purettaessa useilla työpaikoilla ollaan siirtymässä uuteen normaaliin, ns. hybridityöhön, jonka tavoitteena on yhdistää läsnä- ja etätyötä mahdollisimman optimaalisella tavalla. Erilaisten hybridirat-kaisujen vaikutukset kesämökeillä tehtävän etätyön määrään ovat vielä arvailujen varassa. Hybridimallissa vapaa-ajan asuntojen etätyökäytön voidaan kuitenkin ajatella olevan erityisellä tavalla riippuvainen kesämökin etäisyydestä ja läsnätyön säätelystä. Mikäli kesämökki sijaitsee huomat-tavan kaukana työpaikasta, tiukka velvoite läsnätyölle esimerkiksi tiettyinä viikonpäivinä lienee omiaan vähentämään mökillä tehtävää etätyötä. Satojen kilometrien ajo loma-asunnolle etätöihin ei välttämättä tunnu mielekkäältä, jos viipymä mökillä jää työyhteisölle määriteltyjen läsnäolo-vaateiden takia muutamiin päiviin.
Tästä katsannosta etä- ja hybridityön pelisäännöillä voi olla heijasteita myös maaseudun elinvoimaisuuteen. Suomen reilusta puolesta miljoonasta kesämökistä yli 40 prosenttia sijaitsee harvaan asutulla maaseudulla, jonka taloudelliseen ja sosiaaliseen aktiivisuuteen mökkiläiset tuovat monin paikoin merkittävän lisän. Siksi aluekehityksenkin näkökulmasta jousta-vuus hybridi- ja etätyön organisoinnissa olisi suotavaa.
PIKA Kainuu – kestävä digitaalinen tulevaisuuden työ -hankkeessa selvitettiin keväällä 2022 kainuulaisten yritysten kokemuksia etätyöstä, sen hyvistä ja huonoista puolista, sekä etätyön vaikutuksesta työntekijöiden työhyvinvointiin. Tutkimuskyselyyn vastanneista reilu kolmannes teki työajastaan 81-100 % etätöinä. Vastaajista yli kolmanneksella etätyö parantaa merkittävästi työmotivaatiota ja vajaalla kolmanneksella se parantaa työssä jaksamista jonkin verran. Fyysiseen hyvinvointiin ei juurikaan etätyöllä ole vaikutusta. Vastaajien mielestä yli 40 %:lla etätyö parantaa työhyvinvointia yleensä.
Etätyössä hyviä puolia ovat kainuulaisten vastaajien mielestä yleisesti se, että aikaa säästyy työmatkoista. Lisäksi etätyössä hyväksi koettiin parempi työrauha kuin toimistolla, etätyön joustavuus ja mahdollisuus vaikuttaa omiin työaikoihin sekä paikkariippumattomuus. ”Ajan säästyminen ja työtehtävien sekä toimintatapojen kehittyminen.” – vastasi eräs työntekijä etätyön parhaista puolista.
Yhteisöllisyys ja sosiaaliset kontaktit vähenivät
Etätyön huonoksi puoleksi vastaajien mielestä nousivat yleisesti sosiaalisten kontaktien ja yhteisöllisyyden väheneminen, työn ja vapaa-ajan eron sumentuminen ja työpäivien venyminen. Osa vastaajista koki, ettei koti ole sopiva työpaikka. Lisäksi etätyön huonoksi puoleksi nimettiin jatkuvat virtuaalikokoukset ja ergonomiset ongelmat kotityöskentelyssä.
Etätyössä tarvitaan myös työajan säätelyä. Kuva: Pixabay
Kyselyyn vastanneista 18 yrityksistä noin viidesosassa etätyön tekemisen ohjeistukset ja pelisäännöt eivät olleet selviä ja työtehtävien etäjohtaminen toimi hyvin neljänneksellä vastanneista. Kouluasteikolla etäjohtamisen keskiarvo oli 7,7. Etätyön kehittämiseen omassa työyhteisössä näki tarvetta 46 % vastaajista.
Sähköinen tutkimuskysely oli avoinna kuukauden ajan helmi-maaliskuussa 2022. Kyselyn linkkiä jaettiin sähköpostitse suoraan 52 yritykseen sekä linkkiä jaettiin hankkeen kanavissa Facebookissa ja LinkedInissa, hankkeen nettisivulla sekä Kainuun yrittäjien uutiskirjeessä, jolla on noin 1000 vastaanottajaa.
Vastauksia tutkimuskyselyyn saatiin yhteensä 24 kpl, joissa oli edustettuna yhteensä 18 eri yritystä Kainuusta. Joistakin yrityksistä oli useampi vastaaja. Vastaajien keski-ikä oli 46 vuotta ja vastaajista 58 % oli miehiä. Pienen vastausmäärän perusteella ei voida tehdä yleistyksiä, mutta vastauksista saadaan jo viitteitä osaamisen kehittämiseen ja etätyöosaamisen valmennuspakettien suunnitteluun.
Etätyötä voidaan tehdä työaikana, mutta sitä ei tarvitse tehdä aina kotoa käsin tai työnantajan työpisteeltä. Tämä on mainio mahdollisuus, mikäli työnantajan kanssa on yhteisesti etukäteen sovittu etätyön tekemisestä ja pelisäännöistä.
Etätyösopimukseen voi olla kirjoitettu, että työtä tehdään työaikalainsäädännön puitteissa, mistä tahansa paikasta, josta se onnistuu. Tosin jotkin työnantajat eivät mahdollista etätyötä ulkomailta, koska siitä voi aiheutua tietoturvariski tai muita ongelmia vaikkapa etätyövakuutuksen kattavuuden osalta.
Yrityksillä on erilaisia käytäntöjä mm. työntekijöiden vakuutusten kattavuuden suhteen ja siksi kannattaa selvittää oman yrityksen vakuutukset, kattavatko ne mahdollisesti etätyössä sattuvat tapaturmat.
Toinen asia mikä kannattaa selvittää on etätyösopimuksen sisältö. Mitä sopimukseen on kirjattu töiden tekemisestä ja työajasta sekä mahdollisesti tietoturvasta. Tarvitseeko olla tiettyinä aikoina tavoitettavissa ja kuinka saadaan yhteys, jos on tärkeitä yhteisesti käsiteltäviä asioita.
Työnantajalla on työaikalain mukaisesti velvollisuus seurata työaikaa. Jos yrityksessä on käytössä joustotyöaika, niin silloin töitä voi tehdä, kun siihen on itselle sopiva aika. Joustotyössä kokonaistyöaika ei pitene eli työtuntien määrää ei tule kasvattaa. Yleensä etätyössä ei saa tehdä ylitöitä, vaan niistä tulee aina sopia esihenkilön tai yrityksen johdon kanssa.
Etätyöpiste etelän auringossa. Kuva Unsplash.
Etätyössä työn rytmittäminen ja omiin aikatauluihin sovittaminen on helpompaa kuin lähityössä. Tekemisiään voi jaksottaa ja taukoja voi upottaa omaan työpäivään sopiviin kohtiin. Etätyössä kuitenkin tulee muistaa, että ylitöitä ei tarvitse tehdä ja jostotyössä kokonaistyöaika on se, mitä seurataan.
Tutkimuksissa on havaittu, että kun työntekijä itse pääsee vaikuttamaan oman työnsä tekemiseen ja sisältöön, niin se lisää työtyytyväisyyttä ja hyvinvointia. Siksi etätyö on yksi erittäin hyvä työmuoto nyt ja tulevaisuudessa.
Maaliskuun hanget hohtivat uutta lunta ja aurinko on paistanut ja hellinyt etätyöntekijöitä. Välillä on joutunut ihan vetämään verhoa ikkunan eteen, ettei häikäistyisi täysin hangen kirkkaudesta.
Hankkeessa on paiskittu kovasti töitä työpajojen eteen. Maaliskuun alussa hanke oli esillä paikallisissa sanomalehdissä ja aiheesta on myös vielä artikkelit luettavissa.
Olen kontaktoinut yrityksiä niin soittamalla kuin sähköposteilla. Lisäksi on tehty välillistä markkinointia yrityskentälle erilaisten uutiskirjeiden palstoilla. Sosiaalisen median kanaviin olen tehnyt päivityksiä niin itse asiasta kuin hiukan kevyemmistä teemoista.
Mediatiedote työpajoista sai kivasti huomiota ja tiistaina 22.3. päästiin ihan radion paikallisuutisiin etä- ja hybridityön kehittämisen teemalla!
Työpajojen suunnittelun ja vetämisen rinnalla ajatukset kypsyvät myös valmennuspakettien suunnitteluun. Hankesuunnitelma on siis ohjehuora ja siinä on annettu raamit, joissa tätyy pysyä. Muutoin hiekkalaatikossa saa tehdä sellaisia toimia, jotka tähtäävät hankkeen tavoitteseen eli työhyvinvoinnnin, tuottavuuden ja työnhallinnan lisäämiseen yrityksissä. Olen tiivistänyt tavoitteen etätyöasiantuntijoiden valmentamiseksi kainuulaisiin yrityksiin.
Hanke on kuin hiekkalaatikko. Kuva Pexles
Toinen teema maaliskuussa on ollut verkostoituminen ja tietojen syventäminen mm. webinaarien kautta. Olen osallistunut mm. ajankäytön hallinta ja etä- ja hybridityön jurdikka -webinaareihin. Nämä ovat antaneet uutta tietoa ja syventäneet ajatusta, mitä syksyn valmennuksiin voisi ottaa mukaan. Kaupallista koulutustarjontaa alkaa jo olla runsaasti, mutta benchmarkkausta tätyy tehdä, jotta saadaan rakennettua syksylle hyvät ja kiinnostavat valmennuspaketit.
Mikä on se keino, jolla yritykset saadaan kiinnostumaan ja osallistumaan? Miten ison porkkanan tarvitsen, että se haukataan? Kommentoi ja anna palautetta!
Kirjoitin artikkelin etätyöstä, se julkaistiin Kainuun Sanomissa 7.3.2022.
Koronapandemia on vaikuttanut sekä julkisen sektorin että yritysten työntekoon viimeisten kahden vuoden aikana. Vuonna 2021 julkaistun Yrittäjägallupin mukaan on Pohjois- ja Itä-Suomessa tehty etätöitä 52 prosenttia yrityksistä. Alueen yrityksistä kolmannes aikoo lisätä pysyvästi monipaikkaista työtä ja lähes kolmannes yritysten henkilöstöstä aikoo jatkaa etätöissä.
Korona-aaltojen myötä etätyösuositus on ajanut työntekijät kotikonttoreihin niillä toimialoilla, joilla etätyön tekeminen on mahdollista. Valtakunnallinen etätyösuositus päättyi helmikuun lopussa. Nyt etätyö on jo muodostunut uudeksi normaaliksi. Palataanko nyt joukolla takaisin lähityöhön? Vai tuleeko käyttöön hybridityön malli? Työ, jota voidaan tehdä paikkariippumattomasti, on mahdollisuus niin työntekijälle kuin yritykselle.
Kajaanin ammattikorkeakoulussa on meneillään PIKA Kainuu – kestävä digitaalinen tulevaisuuden työ -hanke, jossa kehitetään etätyöosaamista Kainuun yrityksissä. Euroopan sosiaalirahaston rahoittamassa hankkeessa on meneillään etätyötä tekevien yritysten kartoitus sekä yrityksille kohdennettu tutkimuskysely. Tutkimuskyselyllä selvittämme kokemuksia etätyöstä, sen hyvistä ja huonoista puolista sekä näkemyksiä työnteon muodoista tulevaisuudessa. Lisäksi siinä kysytään etäilijöiden työhyvinvointia.
Yrityksissä etätyötä voidaan pohtia kahdesta suunnasta. Ensimmäinen on oman henkilöstön ja johdon osaamisen kehittäminen. Toiseksi voidaan miettiä yritysten työkulttuuria ja rekrytointitarpeita. Tässä tärkeänä näkökulmana ovat työn murros ja vuorovaikutus, esimerkiksi uuden henkilön perehdyttäminen yrityksen toimintaan etävälinein. Onnistummeko perehdytyksessä?
Alustavien tutkimuskyselyn tulosten perusteella voidaan sanoa, että Kainuussa etätyössä positiivista on työmatkojen väheneminen ja siitä saatava lisäaika omaan arkeen. Mutta vastauksista tulee myös esiin, että henkinen hyvinvointi ollut koetuksella. Lisäksi tarvitaan keinoja yhteisöllisyyden ja vuorovaikutuksen kehittämiseen.
HANKE järjestää yrityksille maalis-toukokuun aikana maksuttomia työpajoja. Niissä etsitään yritysten kanssa yhdessä lisää konkreettisia etätyöosaamisen kehittämiskohteita. Kyselyn ja työpajojen tuloksia hyödynnetään syksyllä pilotoitavien yritysten tarpeisiin suunnattujen valmennuspakettien suunnittelussa ja toteutuksessa.
Osallistumalla työpajoihin pääset vaikuttamaan syksyllä pilotoitavien valmennuspakettien sisältöön, jotta valmennus vastaisi juuri sinun tarpeisiisi etätyön kehittämisen osalta. Ensimmäinen paja järjestetään maaliskuun 22. päivä ja sen teemoja ovat työn murros sekä työhyvinvointi.
Etätyöosaamisesta voidaan tehdä kainuulaisille yrityksille vetovoimatekijä. Ollaanko Kainuun yrityksissä tähän valmiita?
Helmikuu oli hyvin opettavainen projektipäällikölle. Työpäivien tunnit kuluvat nopeasti ja päivät sekä viikot hurahtivat vauhdilla.
Hankkeessa on viitekehyksen rakentaminen vielä kesken. Olemme keränneet kokemuksia muista hankkeista hyödynnettäväksi PIKA Kainuussa. Näistä nousee esiin mm. osallistujen rekrytoimiseen liittyvä seikka, että yrityksiin tulee olla henkilökohtaisesti yhteydessä. Näin olen myös tehnyt sähköpostien lähetysten jälkeen, mutta tätä työtä vielä riittää jatkossakin.
Markkinointi on maratonmatka
Hankkeen markkinointi ja ihmisten tietoisuuteen nostaminen on maratonjuoksua. Tarvitaan monenlaisia toimenpiteitä; somejulkaisujen valmistelua, ajattelua, kirjoittamista, näkökulmien pohdintaa, aineistojen lukemista. Sitten vielä markkinointikanavien hahmottamista, mistä ja miten tavoitan kohderyhmäni eli Kainuun alueen yrittäjät?
Olen saanut kohderyhmän tavoittamiseen apuja mm. Kainuun yrittäjät ry:ltä, kuntien yritysasiamiehiltä, kunnissa toimivilta yritysyhdistyksiltä sekä muilta KAMKin projektipäälliköiltä. Mutta silti yritysten mukaan saaminen on haasteellista. Se vaatii sitkeyttä ja puhe- sekä kirjoitustaitoja.
Tietosuoja
Projektipäällikkönä olen päässyt perehtymään tietosuoja-asioihin. Nämä ovat tärkeitä ymmärtää myös hanketyössä. Jos projektissa tehdään vaikkapa tutkimuskyselyä tai kerätään ilmoittautumisia tapahtumiin, niin hankkeella tulee olla ajantasainen tietosuojaseloste sekä -ilmoitus saatavilla. Selosteessa avataan mm. kuinka kerättyjä henkilötietoja käsitellään ja säilytetään.
PIKA Kainuu -hankkeen tutkimuskysely on avattu ja se on lähetetty yli 50 kainuulaiseen yritykseen. Tutkimuskyselyyn toivotaan vastauksia mahdollisimman laajasti eri toimialoilta. Kyselyyn voi vastata 4.3. saakka!
Hankehumppaa
Hankepuolella helmikuussa pidettiin ohajusryhmän kokous, jossa käsiteltiin ensimmäisen neljänneksen (syys-joulukuu 2021) ajalta hankkeen etenemistä. Tässä on myös perehdytty EURA2014-hankejärjestelmään seurantaraportin kirjoituksen ja muutoshakemuksen täyttämisen muodossa. Rahoittajan edustajan kanssa on käyty monta kehittävää keskustelua ja kiva huomata, että apua ja neuvoja saa silloin, kun niille on tarvetta.
Hankinta- ja kilpailutusasiat ovat myös olleet tapetilla helmikuussa. Tämä prosessi on sellainen, että hankintojen selvityksiä tulee ennakoida paljon ennen tarpeita ja niihin tulee varata riittävästi aikaa. Täytyy tehdä selvityksiä ja vertailuja sekä päätöksiä. Lisäksi tätyy muistaa pysyä selvillä hankebudjetista.
Verkostoituminen toisen projektien kanssa antaa mahdollisuuden myös vertaistuen saamiseen. On mukava käydä keskusteluja erilaisten hankkeiden projektihenkilöstön kanssa, aina keskusteluista saa jotain uutta näkökulmaa tai tiedon murusia myös itselleen.
Viikoittain tätyy ihan pysähtyä tekemään reflektointia ja katsoa mitä oppia on tarttunut mukaan. On se vain tärkeää huomata, että koko ajan jotakin oppia tarttuu myös itselle mukaan hanketyöskentelystä.
Olen laajentanut omaa käsitystäni etätyöstä. Etätyö ei nimittäin ole pelkästään tietokoneen ruudun välityksellä tapahtuvaa työtä! Se voi olla myös etäällä tehtävää, ohjattua ja vuorovaikutteista työtä.
Kajaanissa toimii Edukai Oy, joka valmistaa laitteita sekä tarjoaa palveluja reaaliaikaisen etätyön ja käsillä tekemisen (esim. koneiden ja laitteiden korjaamisen) mahdollistamiseen. Aina ei ole mahdollista liikuttaa asiantuntijaa työkohteeseen, mutta hän voi auttaa työntekijää reaaliaikaisesti tekemään työnsä, esim. korjaamaan laitevian, vaikka toiselta puolelta maailmaa oikeiden välineiden avulla.
Tällaisen paikasta riippumattoman etätyön, jossa tarvitaan myös molempia käsiä työn tekemiseen, mahdollistava välineistö on jo olemassa. Työntekijä pukee päähänsä workband:in eli pannan, jossa on kamera ja pikkuriikkinen näyttö. Kamera kuvaa sitä, mitä työntekijänä itse näet ja välittää videokuvaa reaaliaikaisesti esim. valvomoon, jossa voidaan antaa ohjeita ja keskustella työntekijän kanssa. Lisäksi pikkuriikkiseen näyttöön voidaan jakaa työntekijälle tarvittavaa informaatiota, esim. kaavioita tms.
Etätyössä auttaa Edukai Remote Services välineistö. Kuvakaappaus: Edukai esitelehtinen ERS
Työntekijä voi itse antaa äänikomentoja, joiden avulla hän voi pysäyttää livekuvan ja ottaa stillkuvan sekä zoomata sitä. Reaaliaikaisesti tämä kaikki informaatio kulkeutuu vaikkapa sinne valvomoon, jossa myös voidaan kuvaan tehdä vaikka tarkentavia nuolia tai suurennoksia tms.
Eli tässä välineistössä on työntekijälle oma päähän puettava workband sekä etäyhteys valvomoon, josta ohjeita ja informaatiota voidaan jakaa molempiin suuntiin täysin reaaliajassa. Tämä paketti saadaan toimimaan myös hieman heikommassa signaalikentässä erilaisten vahvistimien kautta.
Tämä olemassa olevien teknologioiden yhdistely tällaiseksi välinepaketiksi avaa hurjasti mahdollisuuksia eri tyyppisille yrityksille heidän etätyökäsitteen laajentamiseen ulos konttoreista.
Erittäin näppärää ja laajentaa todella etätyön mahdollisuuksia uusiin ulottuvuuksiin!
Jos kiinnostuit, niin tutustu linkistä tarkemmin! Jätä kommentti, mitä mieltä sinä olet tällaisesta etätyöstä?
Kajaanin ammattikorkeakoulussa on parasta aikaa meneillään lähes 70 erilaista hanketta. Hyvin monessa hankkeessa lähestytään Kainuun yrityksiä ja halutaan heitä mukaan kehittämään omaa toimintaansa. Näin tehdään myös PIKA Kainuu -hankkeessa.
Kainuussa toimii tuhansia yrityksiä eri toimialoilla. Yrityskenttä on laaja ja potentiaalisten yritysten mukaan saaminen hankkeisiin perustuu usein hankehenkilöstön verkostoihin sekä ammattikorkeakoulun ylläpitämään yritys- ja palveluhakemistoon. Tämä puolestaan voi johtaa siihen, että yritykset saavat soittoja ja yhteydenottoja ammattikorkeakoululta erilaisista hankkeista.
Sijaintimerkki. Lähde Pixabay.
Yritysten mukaan saaminen siis perustuu tehokkaaseen hankeviestintään, hankkeen markkinointiin sekä hankkeen ajankohtaiseen ja yrityksiä hyödyttävään teemaan.
Projektipäällikkö vastaa usein sekä hankkeesta että myös viestinnästä ja markkinoinnista. Vuorovaikutustaidot pääsevät esiin niin kirjallisissa tuotoksissa kuin yritysten kontaktointipuheluissa.
PIKA Kainuu hankeessa tarjotaan apua yrityksille, joissa tarvitaan lisätukea esimerkiksi etätyöhön, yhteisiin pelisääntöihin, työkulttuurin muutokseen, työhyvinvointiin, etäjohtamiseen jne. Näitä kehitettäviä asioita kysytään suoraan yrityksistä tutkimuskyselyllä.
Etätyöhön liittyviä teemoja vielä syvennetään maaliskuussa hankkeseen mukaan lähteville yrityksille suunnatuissa työpajoissa. Työpajoihin ilmoittautuminen avautuu helmikuun lopulla.
Työpajoihin ja valmennuksiin osallistuminen ei maksa yrityksille mitään muuta kuin, niihin sijoitetun työajan, ja ne kerryttävät yritykselle de minimis -tukea.
Toivon, että Kainuusta saadaan mukaan laajasti eri alojen yrityksiä, jotka haluavat kehittää omaa osaamistaan etätyöskentelyssä.
