PIKA -valmennuspakettien suunnittelu on alkanut

Teksti Päivi Dahl

PIKA-tutkimuskyselyn sekä järjestettyjen työpajojen tulokset antavat jo tietoa siitä, että kainuulaisissa yrityksissä tarvitaan lisää osaamista muun muassa etä- ja muutosjohtamiseen sekä verkkokokoustaitojen ja tietoturvaosaamisen valmennukseen. Yksi havainto on, että etätyössä tarvitaan työyhteisöjen yhteisöllisyyden ja vuorovaikutustaitojen sekä itsensä johtamisen valmennusta.

Kyselyn ja työpajojen tuloksena suunnitellaan yrityskentälle kolme erilaista valmennuspakettia, jotka kohdentuvat yritysten johto- ja esihenkilötasolle, henkilöstöille sekä etätyön teknologisiin asioihin.

Yrityksistä on noussut kiinnostusta myös hybridityöosaamiseen sekä virtuaalisen todellisuuden mukaan saamiseen tulevaisuuden työhön. Lisäksi valmennuksiin sisällytetään työhyvinvointia tukevia osia, mm. työergonomia ja henkinen hyvinvointi etätyössä.

Valmennuspaketit sisältävät muutamia lähityöskentelykertoja sekä verkossa toteuttavia valmennuksia. Valmennukset käynnistyvät syyskuussa ja jatkuvat maaliskuulle 2023 saakka.

Yrityksille valmennuksiin osallistuminen ei maksa mitään, vain käytetyn ajan. Yritykset voivat valita kokonaisuudesta itseään kiinnostavat valmennuspaketit. Valmennukset kerryttävät yrityksille de minimis -tukea.

Valmennuspakettien alustavat sisällöt on selvillä kesäkuussa. Tarkennettu valmennustarjotin esitellään 17.8. kaikille etätyöosaamisen kehittämisestä kiinnostuneille yrityksille järjestettävässä kick off -verkkotilaisuudessa. Tilaisuuteen ilmoittautuminen päättyy 14.8. Ilmoittaudu mukaan nyt! 

Panosta

Itseesi

Kehitä

Asiantuntemustasi

Etätyön kehittämisestä kiinnostuneiden yritysten ilmoittautuminen mukaan hankkeeseen päättyy elokuun lopussa.

Nyt on oikea hetki lähteä mukaan! Ota yhteyttä!

 

Etätyöskentely parantaa työmotivaatiota, säästää aikaa työmatkoista ja lisää työrauhaa

Teksti Päivi Dahl

PIKA Kainuu – kestävä digitaalinen tulevaisuuden työ -hankkeessa selvitettiin keväällä 2022 kainuulaisten yritysten kokemuksia etätyöstä, sen hyvistä ja huonoista puolista, sekä etätyön vaikutuksesta työntekijöiden työhyvinvointiin. Tutkimuskyselyyn vastanneista reilu kolmannes teki työajastaan 81-100 % etätöinä. Vastaajista yli kolmanneksella etätyö parantaa merkittävästi työmotivaatiota ja vajaalla kolmanneksella se parantaa työssä jaksamista jonkin verran. Fyysiseen hyvinvointiin ei juurikaan etätyöllä ole vaikutusta. Vastaajien mielestä yli 40 %:lla etätyö parantaa työhyvinvointia yleensä.

Etätyössä hyviä puolia ovat kainuulaisten vastaajien mielestä yleisesti se, että aikaa säästyy työmatkoista. Lisäksi etätyössä hyväksi koettiin parempi työrauha kuin toimistolla, etätyön joustavuus ja mahdollisuus vaikuttaa omiin työaikoihin sekä paikkariippumattomuus. ”Ajan säästyminen ja työtehtävien sekä toimintatapojen kehittyminen.” – vastasi eräs työntekijä etätyön parhaista puolista.

 Yhteisöllisyys ja sosiaaliset kontaktit vähenivät

Etätyön huonoksi puoleksi vastaajien mielestä nousivat yleisesti sosiaalisten kontaktien ja yhteisöllisyyden väheneminen, työn ja vapaa-ajan eron sumentuminen ja työpäivien venyminen. Osa vastaajista koki, ettei koti ole sopiva työpaikka. Lisäksi etätyön huonoksi puoleksi nimettiin jatkuvat virtuaalikokoukset ja ergonomiset ongelmat kotityöskentelyssä.

Kuvituskuva
Etätyössä tarvitaan myös työajan säätelyä. Kuva: Pixabay

Kyselyyn vastanneista 18 yrityksistä noin viidesosassa etätyön tekemisen ohjeistukset ja pelisäännöt eivät olleet selviä ja työtehtävien etäjohtaminen toimi hyvin neljänneksellä vastanneista. Kouluasteikolla etäjohtamisen keskiarvo oli 7,7. Etätyön kehittämiseen omassa työyhteisössä näki tarvetta 46 % vastaajista.

Sähköinen tutkimuskysely oli avoinna kuukauden ajan helmi-maaliskuussa 2022. Kyselyn linkkiä jaettiin sähköpostitse suoraan 52 yritykseen sekä linkkiä jaettiin hankkeen kanavissa Facebookissa ja LinkedInissa, hankkeen nettisivulla sekä Kainuun yrittäjien uutiskirjeessä, jolla on noin 1000 vastaanottajaa.

Vastauksia tutkimuskyselyyn saatiin yhteensä 24 kpl, joissa oli edustettuna yhteensä 18 eri yritystä Kainuusta. Joistakin yrityksistä oli useampi vastaaja. Vastaajien keski-ikä oli 46 vuotta ja vastaajista 58 % oli miehiä. Pienen vastausmäärän perusteella ei voida tehdä yleistyksiä, mutta vastauksista saadaan jo viitteitä osaamisen kehittämiseen ja etätyöosaamisen valmennuspakettien suunnitteluun.

***************

Etätyö lisää hyvinvointia – miksi?

Teksti Päivi Dahl

Etätyötä voidaan tehdä työaikana, mutta sitä ei tarvitse tehdä aina kotoa käsin tai työnantajan työpisteeltä. Tämä on mainio mahdollisuus, mikäli työnantajan kanssa on yhteisesti etukäteen sovittu etätyön tekemisestä ja pelisäännöistä.

Etätyösopimukseen voi olla kirjoitettu, että työtä tehdään työaikalainsäädännön puitteissa, mistä tahansa paikasta, josta se onnistuu. Tosin jotkin työnantajat eivät mahdollista etätyötä ulkomailta, koska siitä voi aiheutua tietoturvariski tai muita ongelmia vaikkapa etätyövakuutuksen kattavuuden osalta.

Yrityksillä on erilaisia käytäntöjä mm. työntekijöiden vakuutusten kattavuuden suhteen ja siksi kannattaa selvittää oman yrityksen vakuutukset, kattavatko ne mahdollisesti etätyössä sattuvat tapaturmat.

Toinen asia mikä kannattaa selvittää on etätyösopimuksen sisältö. Mitä sopimukseen on kirjattu töiden tekemisestä ja työajasta sekä mahdollisesti tietoturvasta. Tarvitseeko olla tiettyinä aikoina tavoitettavissa ja kuinka saadaan yhteys, jos on tärkeitä yhteisesti käsiteltäviä asioita.

Työnantajalla on työaikalain mukaisesti velvollisuus seurata työaikaa. Jos yrityksessä on käytössä joustotyöaika, niin silloin töitä voi tehdä, kun siihen on itselle sopiva aika. Joustotyössä kokonaistyöaika ei pitene eli työtuntien määrää ei tule kasvattaa. Yleensä etätyössä ei saa tehdä ylitöitä, vaan niistä tulee aina sopia esihenkilön tai yrityksen johdon kanssa.

Etätyöpiste etelän auringossa. Kuva Unsplash.

Etätyössä työn rytmittäminen ja omiin aikatauluihin sovittaminen on helpompaa kuin lähityössä. Tekemisiään voi jaksottaa ja taukoja voi upottaa omaan työpäivään sopiviin kohtiin. Etätyössä kuitenkin tulee muistaa, että ylitöitä ei tarvitse tehdä ja jostotyössä kokonaistyöaika on se, mitä seurataan.

Tutkimuksissa on havaittu, että kun työntekijä itse pääsee vaikuttamaan oman työnsä tekemiseen ja sisältöön, niin se lisää työtyytyväisyyttä ja hyvinvointia. Siksi etätyö on yksi erittäin hyvä työmuoto nyt ja tulevaisuudessa.

*****************

Projektipäällikön 3. hankekatsaus

Teksti: Päivi Dahl

Maaliskuun hanget hohtivat uutta lunta ja aurinko on paistanut ja hellinyt etätyöntekijöitä. Välillä on joutunut ihan vetämään verhoa ikkunan eteen, ettei häikäistyisi täysin hangen kirkkaudesta.

Hankkeessa on paiskittu kovasti töitä työpajojen eteen. Maaliskuun alussa hanke oli esillä paikallisissa sanomalehdissä ja aiheesta on myös vielä artikkelit luettavissa.

Olen kontaktoinut yrityksiä niin soittamalla kuin sähköposteilla. Lisäksi on tehty välillistä markkinointia yrityskentälle erilaisten uutiskirjeiden palstoilla. Sosiaalisen median kanaviin olen tehnyt päivityksiä niin itse asiasta kuin hiukan kevyemmistä teemoista.

Mediatiedote työpajoista sai kivasti huomiota ja tiistaina 22.3. päästiin ihan radion paikallisuutisiin etä- ja hybridityön kehittämisen teemalla!

Työpajojen suunnittelun ja vetämisen rinnalla ajatukset kypsyvät myös valmennuspakettien suunnitteluun. Hankesuunnitelma on siis ohjehuora ja siinä on annettu raamit, joissa tätyy pysyä. Muutoin hiekkalaatikossa saa tehdä sellaisia toimia, jotka tähtäävät hankkeen tavoitteseen eli työhyvinvoinnnin, tuottavuuden ja työnhallinnan lisäämiseen yrityksissä. Olen tiivistänyt tavoitteen etätyöasiantuntijoiden valmentamiseksi kainuulaisiin yrityksiin.

Kuvituskuva
Hanke on kuin hiekkalaatikko. Kuva Pexles

Toinen teema maaliskuussa on ollut verkostoituminen ja tietojen syventäminen mm. webinaarien kautta. Olen osallistunut mm. ajankäytön hallinta ja etä- ja hybridityön jurdikka -webinaareihin. Nämä ovat antaneet uutta tietoa ja syventäneet ajatusta, mitä syksyn valmennuksiin voisi ottaa mukaan. Kaupallista koulutustarjontaa alkaa jo olla runsaasti, mutta benchmarkkausta tätyy tehdä, jotta saadaan rakennettua  syksylle hyvät ja kiinnostavat valmennuspaketit.

Mikä on se keino, jolla yritykset saadaan kiinnostumaan ja osallistumaan?  Miten ison porkkanan tarvitsen, että se haukataan? Kommentoi ja anna palautetta!

************