Alustatyöhön löytyy kiinnostusta Kainuussa

Teksti Päivi Dahl ja Päivi Padurets

Artikkeli on julkaistu Kainuun Sanomissa 22.5.2023

Alustatalous ja alustatyöpalvelut ovat uusi globaali kasvava ilmiö niin Euroopassa kuin Suomessa. Kyse on siitä, että liiketoimintaa tehdään avoimella digitaalisella, vuorovaikutteisella alustalla asiakkaiden ja ulkoisten tuottajien kesken. Alustayhtiö tarjoaa pelikentän eli alustan ja työkalut käyttäjille sekä pelisäännöt. Tällaisia alustayrityksiä ovat esimerkiksi Foodora ja  Timma. Alustatyötä voidaan tehdä etänä ja paikasta riippumatta, ja siinä osapuolina ovat minimissään alusta, asiakas ja työntekijä. Teknologian mahdollistaa sen, että työntekijä voidaan palkata alustan kautta lyhyeenkin työsuoritukseen. (Padurets, P. 2023.)

PIKA Kainuu – Kestävä digitaalinen tulevaisuuden työ -hankkeessa oli tarve selvittää, löytyisikö kainuulaista yrityksistä tarpeita esimerkiksi asiantuntijan työllistämiseksi useampaan yritykseen ajasta ja paikasta riippumattomiin työtehtäviin. Lisäksi tarvittiin tietoa yritysten kokemuksista liittyen digitaaliseen työnvälitykseen.

Tämä selvitys tehtiin opinnäytetyötutkimuksessa, jossa liiketalouden opiskelija Päivi Padurets teki yrityksille suunnatun tutkimuskyselyn joulu-tammikuun aikana. Tulosten pohjalta valmistui opinnäytetyö: Kainuun yrittäjien kokemuksia alustatyöstä – case: PIKA Kainuu – kestävä tulevaisuuden työ -hanke. Juuri valmistuneessa opinnäytetyössä tutkittiin Kainuun yritysten tietotasoa alustataloudesta ja alustatyö-palveluista.

Tutkimukseen vastasi yrityksiä Kajaanista, Kuhmosta ja Sotkamosta, niistä neljä yritystä työllistää yli 10 henkilöä ja suurin osa vastanneista yrityksistä oli alle 10 henkilöä työllistäviä mikroyrityksiä. PIKA Kainuu -hankkeen kannalta tutkimuksen tulokset ovat merkittäviä, koska hankkeen kohderyhmälle kohdennetusta 31 yrityksestä 45 % vastasi kyselyyn. Tutkimustuloksia ei voida yleistää pienestä otoksesta johtuen, mutta tulokset antavat osviittaa alustatalouden ja alustatyön tuntemuksen tasosta Kainuussa.

Tutkimukseen vastanneista yrityksistä selkeästi suurimmassa osassa ei ole kartoitettu alustatyön tarjoamia mahdollisuuksia, eikä näissä yrityksissä ole työskennellyt myöskään vuokratyöntekijöitä. Samalla selvisi, että alustatyötä ei ole helppo erottaa vuokratyöstä. Suurimmassa osassa tutkimukseen vastanneista yrityksistä on työtehtäviä, joihin voitaisiin käyttää tilapäistä asiantuntijaa. (Padurets, P. 2023.)

Tutkimuksen mukaan selvä enemmistö vastanneista yrityksistä suhtautuu myönteisesti siihen, että alustatyön hyödyntäminen voisi olla mahdollisuus yrityksen toiminnan tehostamiseen. Yritykset ovat kiinnostuneita hyödyntämään tulevaisuudessa alustatyötä liiketoiminnassaan ja ne voisivat ostaa tulevaisuudessa palveluja alustojen kautta. Tuloksista voidaan kuitenkin todeta, ettei useimmissa yrityksissä ole tarpeeksi tietoa alustojen ja alustatyön tuomista liiketoiminnan mahdollisuuksista, eikä alustatyön ansaintalogiikkaa ole useimpien mielestä helppo ymmärtää. Myös lisätiedolle alustatyöstä on tarvetta. (Padurets, P. 2023.)

Etä- ja hybridityön kehittämisen hankkeen kannalta saatiin relevanttia tietoa siitä, että Kainuussa tarvitaan lisää tietoa alustojen ja alustatyön tuomista liiketoiminnan mahdollisuuksista sekä alustatyön ansainta-logiikasta. Myönteistä on se, että vaikka yrityksissä ei vielä ole alustatyöpalveluja hyödynnetty, niin kiinnostusta löytyy. Huomionarvoista on myös se, että yrityksissä on orastavaa kiinnostusta alustapalvelujen myymiseen uutena tulonlähteenä. Yrittäjillä on siis kiinnostusta hyödyntää tulevaisuudessa alustatyötä liiketoiminnassaan sekä ostaa palveluja alustojen kautta. Ylipäätään alustatyön hyödyntäminen nähdään yrityksissä mahdollisuutena toiminnan tehostamiseen.

Lähde: Padurets P. (2023). Kainuun yrittäjien kokemuksia alustatyöstä. Opinnäytetyö. Saatavilla https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304165366

Kirjoittajat:

Päivi Dahl on filosofian maisteri, restonomi YAMK, AmO ja työskentelee lehtorina ja projektipäällikkönä PIKA Kainuu – kestävä digitaalinen tulevaisuuden työ -hankkeessa Kajaanin ammattikorkeakoulussa.

Päivi Padurets on toukokuussa 2023 valmistunut liiketalouden tradenomi Kajaanin ammattikorkeakoulusta.

Työllistäisinkö asiantuntijan alustatyöllä?

Teksti Päivi Dahl

Työn murros näkyy yhteiskunnassa perinteisen työsuhteen merkityksen vähentymisenä ja epätyypillisten työsuhteiden, kuten esimerkiksi alustojen tarjoamat työt, lisääntymisenä. Alustatyöstä puhutaan silloin, kun työtä tehdään digitaalisten alustojen välittämänä ja se on lyhytkestoista tai keikkaluonteista. Alustatyötä voidaan tehdä paikallisesti Kainuussa tai täysin virtuaalisesti verkossa.

Alustatalous – uusi palvelusektori

Alustatalous on uusi palvelusektori, joka tarjoaa uusia tulonlähteitä ja mahdollisuuksia joustavaan työskentelyyn ja yrittäjyyteen. Työterveyslaitoksen mukaan digitaalinen alusta tarkoittaa internetin välityksellä toimivaa virtuaalista ”kohtaamispaikkaa”, jossa ihmiset voivat kohdata ja missä palvelut ja tuotteet voivat vaihtaa omistajaa.

Alustataloudessa jokainen ihminen voi tuoda muiden käyttöön aikaansa, osaamistaan tai omaisuuttaan, joko ilmaiseksi tai korvausta vastaan.

Itse alusta ei tuota asiakkaan haluamaa asiaa, vaan se tarjoaa kohtaamiseen liittyviä palveluja alustan käyttäjille. Tiivistettynä alustatyöhön tarvitaan digitaalinen alusta, asiakas ja työntekijä.

Alustatyössä digitaaliset alustat ovat työn tekijöiden ja työn ostajien markkinapaikkoja eli ne toimivat linkkinä kahden eri tahon välillä. Digitaalisia alustoja on käytössä mm. julkishallinnossa, esim. kanta.fi ja suomi.fi.

Lisäksi digitaalisia alustoja ovat esim. Facebook ja YouTube, ja niiden kautta ihmiset ja yritykset voivat rakentaa myös liiketoimintaa. Digitaaliset alustat toimivat algoritmien kautta ja ne säästävät kustannuksia.

Alustayritys saa rahaa käyttäjien palkkioista tai myymällä käyttäjiä koskevaa dataa tai mainostilaa. Hallinnoidessaan alustaa yritys säätelee, millä tavoin alustan käyttäjät voivat toimia.

Alustat työnvälityksen välineinä

Digitaalisia alustoja käytetään myös työn välittämisessä ja tällaisia alustoja ovat muun muassa freska.fi, nerot.fi. Nämä tarjoavat vaihtoehtoja työn tekijöille ja mahdollistavat osallistumista, itsenäisyyttä ja hyötyjä.

Alustatyössä työntekijän näkökulmasta on kyse valinnasta työn pysyvyyden tarjoaman turvallisuuden ja joustojen tarjoaman vapauden välillä. Itsensätyöllistäjä, esim. asiantuntija, pääsee kenties tekemään työtä omien arvojensa perusteella.

Kuvituskuva
Alustatyön kautta yritys voi saada apua vaikka markkinointiin. Kuva: Unsplash

Kansainvälinen Fairwork alustatyöverkosto jakaa alustatyön fyysisenä toteuttavaan (gig work), josta esimerkkinä mainitaan esim. henkilöstön vuokraus, ja verkon kautta toteuttavaan (cloudwork) työhön, jossa asiantuntijat ottavat työtarjouksia vastaan tilaajilta jonkin alustan kautta (Seppänen, Känsälä, Immonen, Alasoini 2022, 18).

Akavan johtava asiantuntija Miia Kanniston (2021) mukaan alustatyö voidaan jakaa kahteen työmuotoon: 1) klikkaustyöhön (crowdwork), jolloin työ sekä välitetään että tehdään digitaalisen alustan kautta eli tällöin alusta yhdistää työn etsijät ja tarvitsijat. Työ tehdään kokonaan virtuaalisesti ja tämä malli houkuttelee mm. asiantuntijoita vaikkapa työn tekemisen joustavuudella. 2) Sovelluksella tilattava työ (appwork), työ tilataan alustalta, mutta tehdään perinteisellä tavalla, esim. ruokalähetti. Työn suorittaja (lähetti) on suorassa kontaktissa tilaajan kanssa.

Alustatyö eroaa työsuhteesta

Normaalissa työsuhteessa työnantaja osallistuu sosiaaliturvan rahoitukseen ja työntekijällä on lakisääteinen oikeus työsuojeluun ja sosiaalietuuksiin. Alustatyössä tämä on toisin.

Alustatyössä työtä ollaan irrottamassa työsuhteista, jolloin alustatyö voi luoda epävarmuutta ja heikentää työoloja ja se voi jopa heikentää hyvinvointivaltion perustoja, koska ne muuttavat käytännöillään työn tekemisen ja organisoimisen tapoja.

Toisaalta alustatyö on asiantuntijoille mahdollisuus työllistää itsensä, hyödyntää paikasta ja ajasta riippumattoman työn tekemistä sekä toteuttaa omia arvojaan. Tällaiset asiantuntijat voisivat olla Kainuussa myös kullan arvoisia ”assareita” yrityksen tiettyyn asiantuntijatarpeeseen.

Lähteet:

Alustatalous (N. d.). Työterveyslaitos. Saatavilla 24.5.2022 https://www.ttl.fi/teemat/tyoelaman-muutos/alustatalous

Kannisto M. (2021). Alustatyöstä puuttuu pysyvyyden tarjoama turvallisuus, mutta joustot tuovat vapautta. Saatavilla 8.5.2022 https://akava.fi/akavalainen/alustatyosta-puuttuu-pysyvyyden-tarjoama-turvallisuus-mutta-joustot-tuovat-vapautta/

Seppänen L., Känsälä M., Immonen J., Alasoini T. (2022). Näkökulmia alustatyön reiluuteen Reiluuden mallit alustatyössä -hankkeen loppuraportti. Helsinki: Työterveyslaitos.