Projektipäällikön 16. hankekatsaus – kaikki päättyy aikanaan

Teksti Päivi Dahl

Kaikki päättyy aikanaan. Reilut puolitoista vuotta meni nopeasti kainuulaisten yritysten etätyöosaamisen kehittämisen kanssa. PIKA Kainuu hanke päättyy parin viikon kuluttua elokuun lopussa. Nyt on aika yhteenvedon, mitä hankkeessa saatiin aikaan, missä onnistuttiin ja mitä opittiin?

Hankkeessa ei päästy numeraalisiin tavoitteisiin, eli emme saaneet kolmeakymmentä yritystä, emme sataa kahtakymmentä henkilöä emmekä yli 1300 henkilökoulutuspäivää kasaan. Yritystavoitteesta jäimme seitsemällä, mutta mielestäni 23 yritystä on kohtuullinen tulos Kainuussa.

Osallistuneiden määrään vaikutti se, että suurin osa osallistuneista yrityksistä oli mikroyrityksiä eli alle kymmen henkilöä työllistäviä ja niistäkin valtaosa oli yksinyrittäjiä. Näistä yrityksistä ei siis saa kuin maksimissaan sen yhden ihmisen osallistumaan. Hankesuunnitelmassa oli osallistujia kuviteltu saatavan hieman ylioptimistisesti, tavoite oli 120 ja hanke tavoitti toimenpiteisiin kolmekymmentä henkilöä.

Valmennuksiin aktiivisesti osallistuneissa yrityksissä pystyttiin lisäämään yritysten etätyöhön ja etäjohtamiseen liittyvää osaamista, osallistuneiden itse- ja tiimiohjautuvuustaitoja sekä edistämään esimiesten sekä henkilöstön työhyvinvointia. Yritysten johdon ja henkilöstön tavoitteet toteutuivat mukana olleiden yritysten osalta ja niiltä saatiin valmennuksista hyvää palautetta.

Onnistumiseksi nostan hankeviestinnän, jota toteutettiin monikanavaisesti. Hankeviestinnässä viestejä kohdennettiin suoraan yrityksiin sähköposteilla ja uutiskirjeiden kautta sekä sosiaalisessa mediassa. Monien kanavien kautta jaettiin tietoa etätyöstä laajalle yleisölle.

Konkreettisia tuloksia olivat mm. hankkeen aikana kirjoitetut etätyötä käsittelevät kahdeksan artikkelia, joista seitsemän julkaistiin paikallisissa sanomalehdissä. Yksi artikkeli julkaistiin Lapin yliopiston tuottamassa Hybridityön käsikirjassa.

Lisäksi hankkeessa tuotettiin yksi yhteisjulkaisu Näkökulmia etä- ja hybridityöhön, joka sisältää 12 artikkelia eri kirjoittajilta. Artikkelien kirjoittajat ovat olleet mukana hankkeessa eri tavoin. Julkaisussa on artikkeleita, jotka ovat saaneet näkökulmaa niin hankeen valmennuksista, henkilökohtaisista etätyökokemuksista kuin hankkeessa tehdyistä kyselytutkimuksista. Artikkeleissa tarkastellaan muun muassa itsensä johtamista ja verkkovuorovaikutusta sekä kokemuksia etätyön informaatioteknologisista alustoista. Lisäksi teksteissä valotetaan etä- ja hybridityön pelisääntöjä sekä etätyön vaikutuksia yhtäältä aivoterveyteen ja toisaalta aluekehitykseen.

Onnistumiseksi nostan myös hankkeessa laaditun opiskelijan opinnäytetyön: Padurets, Päivi. (2023) Kainuun yrittäjien kokemuksia alustatyöstä – case: PIKA Kainuu – kestävä tulevaisuuden työ -hanke. Kajaanin ammattikorkeakoulu. Julkaisun pysyvä osoite: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304165366

Mitä hankkeen aikana opittiin? Yrityksiä ja niiden tarpeita täytyy kuunnella tarkalla korvalla. Hanketyö on vaativaa, siinä täytyy pitää monta lankaa yhtäaikaa käsissä ja olla selvillä niin rahoitusinstrumentin toiminnasta kuin yrityskentän arjesta. Tiimityö, verkostoituminen ja kollegoiden tuki ovat hanketyön kivijalka. Yksin ei tarvitse hakata päätä seinään, ja apua saa kun kysyy.

Isojen oivallusten lisäksi hankkeessa saatiin oppia nykyajan nopeasti vaihtuvasta toimintaympäristöstä ja sen vaikutuksista työelämään ja yrittäjien arkeen.

Hanke päättyy 31.8.2023. Valmennussivut linkkeineen jäävät kaikkien hyödynnettäväksi.

Tehtävät muuttuvat ja työt jatkuvat KAMKilla. Jos on kysyttävää tai tarvitset tietoa etätyöstä ota toki yhteyttä!

Kainuulaisissa yrityksissä etäjohtaminen toimii paremmin kuin vuosi sitten

Teksti Päivi Dahl

PIKA Kainuu – kestävä digitaalinen tulevaisuuden työ -hankkeessa selvitettiin keväällä 2022 ja 2023 kainuulaisten yritysten kokemuksia etätyöstä, sen hyvistä ja huonoista puolista, sekä etätyön vaikutuksesta työntekijöiden työhyvinvointiin. Tämän kevään tutkimuskyselyssä selvisi, että vuoden aikana halukkuus tehdä etätöitä on hieman vähentynyt. Fyysiseen hyvinvointiin etätyöllä ei juurikaan ole vaikutusta, mutta yleisesti vastaajat kokevat etätyön vaikuttavan työhyvinvointiinsa myönteisesti. Lisäksi yrityksissä koetaan, että etäjohtaminen toimii paremmin kuin vuosi sitten.

Kuvituskuva
Kuva Pixabay.

Selvitykseen osallistuneissa yrityksissä on vuoden aikana laadittu etätyön ohjeita sekä keskusteltu pelisäännöistä, mutta edelleen noin neljäsosassa ne ovat epäselviä tai puuttuvat kokonaan. Työtehtävien etäjohtaminen toimi hyvin ja kouluasteikolla etäjohtamisen keskiarvo on nousut kuluneena vuonna 7,7:stä 8,1:een. Etätyön kehittämiseen omassa työyhteisössä näki tarvetta 44 % vastaajista.

Etätyön myönteiseksi puoleksi koettiin vastaajien mielestä yleisesti se, että aikaa säästyy työmatkoista. Muita usein esille nostettuja etätyön hyviä puolia olivat toimistoa parempi työrauha, etätyön tehokkuus ja tuottavuus, työaikojen joustavuus sekä työnteon paikkariippumattomuus.

Etätyön huonoksi puoleksi vastaajat mainitsivat useimmin sosiaalisten kontaktien ja yhteisöllisyyden vähenemisen. Etätyön haasteiksi nähtiin myös työn ja vapaa-ajan sekoittuminen sekä työpäivien venyminen. Ongelmallisina pidettiin niin ikään jatkuvia virtuaalikokouksia ja puutteellista työergonomiaa kotityöskentelyssä.

Kainuulaisille yrityksille suunnatut sähköiset tutkimuskyselyt toteutettiin vuosien 2022 ja 2023 helmi-maaliskuussa. Kyselyjen linkkejä jaettiin sähköpostitse suoraan yrityksille, PIKA Kainuu -hankkeen Facebookissa, hankkeen nettisivulla sekä Kainuun yrittäjien uutiskirjeessä. Tutkimukseen saatiin analysointikelpoisia vastauksia kummallakin kyselykerralla 24 kappaletta.

Etä- ja hybridityön pelisäännöt rakennetaan yhdessä

Teksti Päivi Dahl

Nopeasti muuttuvat toimintaympäristöt haastavat yritysten perinteiset toimintamallit. Työyhteisöjen työn tekemistapojen turbulenssissa emme voi hukata työntekijöitä. Pelisääntöjä tulisi olla, mutta monessako yrityksessä niistä todella puhutaan ja keskustellaan yhdessä?

Puhumattomat ja auki kirjoittamattomat säännöt ja ohjeet ovat oletuksia. Sitten kun ne kirjoitetaan tai konkretisoidaan käytäntöön, niistä tulee yhteisiä pelisääntöjä. Miten tähän pisteeseen päästään?

Outi Sivonen nostaa esiin sen, että työuupumustutkimuksien perusteella  ihmiset tarvitsevat työssään ja tehtävissään rakennetta ja selkeyttä. Tämä puolestaan johtaa siihen, että yrityksen missio ja arvopohja ovat jatkossa tärkeässä roolissa työkulttuurien muodostumisessa. (Sivonen 2022, 8 – 9.)

Kuvituskuva
Yrityksen pelisäännöt rakennetaan yhdessä. Kuva: Pixabay

Yllättävää tai ei, mutta kyse on hyvin pitkälti yrityksen sisäisestä viestinnästä ja vieläpä puhekulttuurista. Johtamisella vaikutetaan siihen, miten työntekijät kokevat voivansa ottaa asioita puheeksi, mistä voi viestiä ja miten. On tärkeää ymmärtää ketkä yrityksessä ottavat organisaation kannalta tärkeitä asioita puheeksi sekä mitkä tekijät joko kannustavat tähän tai estävät tällaista käyttäytymistä. (Sivonen 2022, 73.)

Sivonen viittaa amerikkalaiseen tutkimukseen, jossa on löydetty kolme syytä, miksi asioita joko otetaan tai jätetään ottamatta puheeksi. Asioiden esiin nostaminen riippuu yksilöstä itsestään – hänen persoonasta ja demografisista tekijöistä. Toiseksi asioiden esiin ottamiseen ja siihen, että tulevatko ne käsitellyiksi, vaikuttavat työntekijöiden asenteet. Kolmanneksi tähän vaikuttaa se, että tunteeko työntekijä tilanteessa olonsa turvalliseksi nostaa asioita käsittelyyn. Eli yrityksen johtamisen avoimuus vaikuttaa haluun ottaa asioita puheeksi. (Sivonen 2022, 73–74.)

Kun pelisääntöjä laaditaan, niin ensin täytyy pohtia, mikä on meidän yrityksen puhekulttuuri, kuinka meidän yrityksessä puhutaan asioista ja koetaanko meillä psykologista turvallisuutta, jotta voidaan yhdessä keskustella asioista. Psykologisella turvallisuudella tarkoitetaan sitä, että jokainen voi nostaa esille asioita pelkäämättä joutuvansa nolatuksi. Tämä johtaa siis siihen, että esihenkilöiden tulee ymmärtää erilaisia persoonia ja tarpeen mukaan uskaltaa puuttua työntekijän puheisiin, jos tällä on taipumusta vaikkapa vähätellä toisten ajatuksia.

Sivonen tuo esiin, että vaikeinta nykyisessä viestintämaailmassa on huomion saaminen. Hän korostaa, että esihenkilöiden tai yrityksen johdon on oltava riittävän nöyrä ottaakseen selvää, mikä ihmisiä kiinnostaa, ja riittävän viisas viestiäkseen ennakkoon niistä asioista, joka saattavat muuttua viesteistä katastrofeiksi, jollei niitä osata ennakoida. (Sivonen 2022, 79.)

On äärimmäisen tärkeää pyrkiä luomaan avoin ja kaikenlaisille keskusteluille turvallinen ilmapiiri. Tästä muodostuu yrityksen viestintäkulttuuri, joka mahdollistaa yhdessä etä- ja hybridityön pelisääntökeskustelun. Tässä keskustelussa kannattaa käydä monta kierrosta, koska yhdeltä istumalta ei välttämättä saada kaikkea sovittua. Väliin tarvitaan myös ajattelua ja pohdintaa. Tarvitaan työkulttuuria, jossa asioita edistetään dialogin – vuorovaikutteisen keskustelun – kautta.

Opetellaan puhumaan ja keskustelemaan. Kuunnellaan toisiamme ja tehdään yhdessä hyvä keskustelukulttuuri, joka myös vaikuttaa työilmapiiriin ja yrityskulttuuriin. Luottamus toisiimme ja keskustelukulttuurin toimivuuteen. Joko teillä tämä on kunnossa?

Käy lataamassa itsellesi työyhteisön pieni kirja luottamuksesta. Sen on tuottanut TTL:n työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma.

Lähde: Sivonen O. (2022). Yrityskulttuurit murroksessa. Inhimillinen työelämä ei rakennu pelkällä itseohjautuvuudella. Helsinki: AlmaTalent.

Aivoterveydestä kannattaa pitää huolta – multitaskaamisen aika on ohi!

Teksti Päivi Dahl

Ihmisten työssä uupumiseen vaikuttaa moni asia. Kysyttekö teidän työpaikalla toisiltanne mitä sinulle kuuluu? Uupumisen yksi tekijä voi olla liiallinen kognitiivisen ergonomian rasitus eli jos ei pidetä työpäivän aikana taukoja tarpeeksi, niin silloin ei tapahdu tarpeellista palautumista työpäivän aikana. Kiinnitetäänkö teidän työpaikalla huomiota työn tauotukseen?

Meidän työikäisten ja työssäkäyvien tärkein omaisuus on aivot ja sen olisi oltava myös pääasia! Yliopettaja, projektipäällikkö Kati Päätalon mukaan aivoterveydellä tarkoitetaan aivojen hyvinvointia, jota tukevat terveelliset elintavat. Näitä ovat muun muassa terveellinen ravinto, riittävä lepo ja liikunta sekä päihteettömyys ja aivojen sopiva haastaminen. Myös liiallista stressiä tulisi välttää.

Aivoterveys on jokaisen pääasia. Multitaskaamisen aika on ohi. Kuva Pixabay.

Aivo- ja mielenterveyden edistäminen työpaikoilla edellyttää yrityksen ylimmän johdon sitoutumista ja toisaalta työnantajat tarvitsevat tästä asiasta lisää tutkittua tietoa. Tiesittekö sen, että työ voi auttaa myös mielenterveyden häiriöstä toipumista?

Työnantaja on velvollinen huolehtimaan työtekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä (Työturvallisuuslaki 738/2002). Eli työnantajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin jos työympäristö aiheuttaa vaarantavaa kuormitusta työntekijöille. Tämä koskee myös liiallisen kognitiivisen ergonomian rasituksen havaitsemista. Työssä jaksaminen ja työhyvinvoinnin vahvistaminen tulee nostaa esiin kehityskeskusteluissa.

Aivokuormituksella – esimerkiksi uupumus, työstressi tai pitkittyneet negatiiviset tunteet- on myös todettu olevan näkyviä fysiologisia muutoksia aivotoiminnassa. Liika aivokuormitus aiheuttaa myös toiminnan-ohjaustoimintojen heikkenemistä eli esim. stressitilassa henkilön aivot menevät ikään kuin säästöliekille, jotta kuormitus vähenee.

Viimeisen kolmen vuoden aikana etä- ja hybridityöt ovat vaikuttaneet meidän työyhteisöviestintään. Virtuaalisessa työssä kun kohtaamiset ovat vähentyneet, meidän tulisi joka tapauksessa yrittää huomioida työkaverit ja heidän suoriutumisensa erilaisista tehtävistä. Mikrohuomioiminen ei maksa mitään, mutta sen avulla voidaan sanoittaa ja tehdä näkyväksi toistemme työ. ”Kiitos kun autoit minua, vaikka sinulla oli kiire tänään. Se merkitsi minulle hyvin paljon” tai ”Piristit meidän mielialaa iloisilla kommenteillasi”. Lyhyesti tiivistettynä aina kun arvostat toista, niin kerro se hänelle.

Oletko tullut ajatelleeksi, että sinäkin voit törmätä teknostressiin työssäsi? Kun tietokoneen nettiyhteys pätkii tai sovellukset tekevät sinulle temput kesken palaverin tai sisäänkirjautuminen ei onnistu. Tunnet ehkä hetkellistä suuttumusta teknologiaa kohtaan ja päätät heittää koneen lattialle. Tai joudut työssäsi ottamaan haltuun jonkin uuden sovelluksen, joka helpottaisi työtäsi jatkossa. Alussa voivat tunteet olla pinnassa, mutta kun asian oppii, niin teknostressi helpottaa.

Aivoterveyteen voidaan vaikuttaa työpaikalla muun muassa keskustelemalla ja havainnoimalla toimintaa. Toki työntekijän itse tulee rohkeasti ottaa asioita esille, esimerkiksi jos työpäivät tuntuvat olevan yhtä silppua, niin millaisin keinoin tähän saataisiin helpotusta? Onko työpaikalla kommunikointi sekä ohjeistukset selkeitä? Kehitetäänkö osaamista ja onko oppimiselle varattu aikaa? Työympäristön häiriöt, vaikkapa melu tai keskeytykset saattavat vaikuttaa aivoterveyteen heikentävästi.

Toisinaan kannattaa pysähtyä oman työhyvinvoinnin äärelle ja pohtia miten minä voin. Tällaisessa itsearvioinnissa voi käyttää tukena esimerkiksi Työturvallisuuskeskuksen tekemää maksutonta Kuormitusvaakaa oman kuormituksen ja voimavarojen arvioimiseen. Toisaalta oman työpäivän järjestämisessä esimerkiksi pyykkikonetekniikka toimii vallan hyvin työpäivän tauottajana. Työterveyslaitos on tuottanut palautumisen viikkokalenterin, josta voi ottaa vinkit jokaiseen viikkoon! Käy lataamassa omasi: Olennaistamisella uudistumista, palautumista ja työhyvinvointia – OLLAPPA | Työterveyslaitos (ttl.fi)

Hyviä arkivinkkejä aivoterveyteen ovat muun muassa keskittyminen yhteen asiaan kerrallaan, multitaskaamisen aika on ohi! Opettele uusia asioita vähän kerrallaan ja varaa niille aikaa kalenteriin. Sopikaa työpaikan käytänteistä yhdessä ja noudattakaa niitä. Kun kaikki tietävät pelisäännöt, niin aivoterveyden kannalta se on hyvä asia.

Informaatioergonomiaan vaikuttaminen on myös osa aivoterveyden vaalimista. Työtehtävien priorisointi ja jäsentely listojen avulla ja kokousten struktuurista sopiminen helpottavat muistikuorman keventämistä. Yhteisesti sovitut viestinnän käytännöt vaikuttavat tietotulvan vähenemiseen sekä keskeytyksettömän työn mahdollistaminen parantaa keskittymistä työhösi.

Tämän blogiteksti perustuu Aivoterveys webinaariin 1.2.23, jossa asiantuntijana toimi Kati Päätalo Oulun ammattikorkeakoululta, jossa hän toimii johtamisen ja työhyvinvoinnin edistämisen yliopettajana sekä projektipäällikkönä Kestävä aivoterveys -hankkeessa.

Yrityskulttuuri on kaikkien yhteinen asia

Teksti Päivi Dahl

Kolmen vuoden aikana työskentelyolosuhteissa on tapahtunut valtava muutos kun lähityöstä siirryttiin ensin etätyöskentelyyn eli ajasta ja paikasta riippumattomaan työtapaan, ja nyt opetellaan hakemaan tasapainoa työntekemiseen hybridimallilla. Yrityskulttuuri on hyvin useassa yrityksessä joutunut koetukselle.

Järjestimme yrityskulttuurin muutoksesta webinaarin, jossa asiaa meille avasi toimitusjohtaja Päivi Luoma Intotalosta. Hänen loistavan verkkoluennon sisällöstä tämä blogi sai aiheensa.

Mitä yrityskulttuuri oikeastaan on? Yrityskulttuuri on yrityksen asia. Ja se on myös kaikkien yhteinen asia. Yrityskulttuuri on tapa toimia arjessa!

Kiinnitetäänkö teillä huomiota onnistumisiin? Onnistumiskokemusten havaitseminen ja niistä puhuminen luovat myönteistä yrityskulttuuria ja se lisää ammatillisista itseluottamusta ja luo tulevaisuususkoa eteenpäin. Onnistumisten johtaminen aiheuttaa myönteisen kehän. Siksi juuri kiitosta kannattaa viljellä ja onnistumisia huomioida. Saat sitä mitä tilaat! Fredmund Malik on sanonut, että johtaminen on onnistumisen edellytysten luomista.

Yrityskulttuuri on muutoksessa. Kuinka luodaan työyhteisö toimivaksi nyt ja tulevaisuudessa?

Yrityskulttuuri muodostuu ajan myötä syntyneistä toiminta-tavoista ja se on kuin liima, joka sitoo ihmisiä yhteen työpaikalla. Seinillä on historia ja kulttuurin johtaminen on tarinoiden kertomista.

 

Tiedon dokumentointi on yrityksissä todella tärkeää. Oletko ajatellut, että kun konkarit lähtevät, niin he vievät paljon hiljaista tietoa mukanaan? Toisaalta silloin on mahdollista myös päivittää yrityksen toiminta-kulttuuria ja toimintaprosesseja. Merkitäänkö teillä pienet, mutta tärkeät asiat ylös yrityksen asiakasrekisteriin säännöllisesti?

Yrityskulttuuri voi imeä työntekijöitä tai sitten yrityksen ilmapiiri voi vaikuttaa toisin päin eli arvomaailmat kun eivät kohtaa, niin silloin voi työntekijä äänestää jaloillaan ja vaihtaa työpaikkaa. Onko sinun yritys hunajapurkki, joka houkuttelee työntekijöitä? Yrityskulttuuri toimii myös kilpailuetuna rekrytoinnissa. Pidä nettisivusi kunnossa, koska yrityskulttuuri muovautuu jo siellä!

Mieti muistatko ekan työpäivän nykyisessä työpaikassasi? Se kertoo paljon yrityskulttuurista ja siitä millaisen ensivaikutelman se luo uudelle työntekijälle. Yrityskulttuuria on myös se, että toimintatavoista otetaan koppia ja perehdytetään uudet ihmiset talon tapoihin. Asiakaspalvelussa pienet teot,  esimerkiksi  asiakkaan huomiointi heti saapuessa, voivat vaikuttaa pitkälle yrityskulttuuriin. Näiden asioiden opettaminen uusille työntekijöille on talon tapojen opettamista ja niistä syntyy yrityksen tarinat.

Tuntevatko yrityksen työntekijät olevansa merkityksellinen osa yritystä? Kulkevatko viestit yrityksessäsi, vai hukkuvatko ne sähköpostin joukkoon? Valitse oikeat kanavat viestiä työntekijöille teidän yrityksessänne. Tee tärkeistä asioista vaikka A4 kahvipöydälle ja vielä tärkeimmistä käy teippaamassa se sosiaalitilojen oveen.

Toimiiko teillä työntekijöiden kuunteleminen, onko yhteiset pelisäännöt sovittu vaikkapa johdon tavoittamiseksi? Tulevatko työntekijät kuulluksi? Onko työntekijöillä mahdollista kehittyä ammatillisesti ja kehitetäänkö yrityksen toimintaa säännöllisesti? Yrityskulttuurin johtamiseen liittyy myös työntekijöistä välittäminen ja huolehtiminen heidän tarpeistaan. Tunne siis työntekijäsi.

Mikroyrityksissä ja yhden henkilön yrityksissä yrityskulttuuri on yhtä kuin henkilö itse. Silloin sinun päivittäiset toimintatavat ja asiakaskohtaamiset sekä nettinäkyvyys muodostavat sinun yrityskulttuurisi.

Toimintakulttuuria ei voi yksikään yritys kopioida, vaan se muotoutuu jokaisessa yrityksessä omanlaisekseen. Jokaisella yrityksellä on kulttuuri ja sitä pitää johtaa. Yrityskulttuuri on itse asiassa strategiaa vahvempi. Kannattaa myös huomata se, että hyvään suuntaan yrityskulttuuri muuttuu todella hitaasti. ja se vie jopa vuosia. Mutta huonoon suuntaan se muuttuu nopeasti.

Workcation avaa uusia mahdollisuuksia

Teksti Päivi Dahl

Tässä blogissa käsittelen etätyön ja hybridityön 3. vaihetta, jolloin etsitään kadonnutta yhteisöllisyyttä ja yrityskulttuuria. Siirrytään ajattelemaan omaa hyvinvointia työaikanakin ja kenties siirrytään tekemään työtä ns. workcation -tyyliin eli esimerkiksi tehdään etätöitä ns. matkailukeskuksessa, jossa vapaa-ajan virikkeet ovat lähellä ja niistä voi nauttia silloin kun se ajasta ja paikasta riippumattoman työpäivän sisältöön sopii.

Ensimmäinen vaihe oli totaalinen etätyö, jossa poteroiduttiin kotitoimistoihin ja ehkä kadotettiin sosiaalisuus ja sitä myöten myös yhteisöllisyys heikkeni. Työyhteisöjen työkulttuuri joutui tahtomatta muutokseen. Digitaalisuus löi läpi ja osaaminen kasvoi.

Tämän päivän työympäristössä paikasta riippumattomuus näkyy jo
monin tavoin. Tutkija Sami Tantarimäki viittaa Työolobarometriin (2018), josta selviää, että jo ennen pandemiaa vuonna 2018, palkansaajista 60 prosenttia käytti työssään virtuaalisia työvälineitä. (Tantarimäki 2020, 89-90.)

Etätyössä työpäivän joustavan järjestelyn ohella etätyöhön houkuttaa mahdollisuus keskittyä työhön. Sen lisäksi kyse on myös siitä, että työmatkoihin kuluvan ajan voi käyttää hyödyllisemmin, samoin kuin siitä, että työmatkojen vähentämistä ajatellaan ”ekotekona”. Tämä siis vaikuttaa niin etätyötekijän kuin työnantajan talouteen. (Tantarimäki 2020, 91.)

Toisessa vaiheessa etsittiin etätyön ja lähityön tasapainoa sekä sosiaalisia kontakteja ja kahvitaukoja. Työnantajat ryhtyivät kutsumaan etätyön-tekijöitä takaisin toimistoihin ja konttoreihin. Tästä alkoi hybridityön vaihe. Mutta määräämisellä tai käskemisellä ei pitkälle päästä, jollei työnantajat halua todella kuunnella työntekijöitä tässä työn tekemisen kulttuurin muutosvaiheessa. Väitän, että etätyöntekijöistä on tullut hyvällä tavalla itsekkäitä, he ovat kenties löytäneet oman hyvinvointinsa avaimet ja ovat valmiita pitämään niistä kiinni.

Etätyöt ja rennommat maisemat vetävät puoleensa. Workcation -ilmiö kasvaa. Kuva Unsplash.

Tutkija Tantarimäki havaitsee, että teknologia ja digitalisaatio älykkäine ratkaisuineen tasoittavat tietä ja etäisyyksiä. Työ muuttuu, ammatit muuttuvat, työn tekemisen tavat ja tilat muuttuvat, joten myös työelämän jäykkien rakenteiden on muututtava ja teollisen ajan työkulttuurista on irtauduttava. Uutta ajattelua tarvitaan ja sitä myös jo tarjotaan. (Tantarimäki 2020, 97.)

Workcation termille ei ole vielä kehitetty vakiintunutta suomennosta, mutta kyse on siis sellaisen työn tekemisestä, jota voi tehdä tietoteknisesti ajasta ja paikasta riippumattomasti vaikka lomakohteessa.

Unkarilainen tutkija Birgitta Pecsek (2018) määrittelee workcation -käsitteen seuraavasti: ”Workcation on hybridimatkailutyyppi, jossa turistit matkustavat joko vapaa-ajan tai kaksinkertaisen (business and vapaa-ajan) motiivina ja nykyaikaisen teknologian ansiosta he tekevät sekä työ- että vapaa-ajan toimintaa poissa kotoa.” [kirjoittajan huomautus, suomennos engl. lähteestä]

Itse esitän, että pian on tulossa kolmas vaihe, jossa yritykset ja organisaatiot haluavat pelastaa yrityskulttuurin ja lähettävät tiimejä etätöihin resortteihin, joissa ryhmäytyminen onnistuu ja luovuus pääsee irti. Workcation eli työn ja lomailun/rennomman tekemisen yhdistäminen tulee lisääntymään. Katso mahdollisuuksia Kainuusta.

Tantarimäen (2020) mukaan työn ja vapaa-ajan tai työn ja (työ)hyvinvoinnin yhdistelmä on tarjoaa mahdollisuuden kehittää tästä myös palvelukonseptin. Toisin sanoen etätyössä kaivattavan keskittymisen,
idyllisen, rauhallisen ja rentouttavan ympäristön sekä vapaa-aikaan liittyvien palveluiden yhdistelmää. Tätä ilmiötä kuvataan workation ja coworking holiday -käsitteillä, joissa tavoitellaan työn, vapaa-ajan ja/tai
arjen tasapainoa (work & vacation, work & life balance). Tämä ei ole sama kuin suomenkielen ”työloma”, jolla yleisimmin viitataan loman ja vapaaehtoistyön yhdistelmään, sairauslomaan tai virkavapauteen. (Tantarimäki 2020, 96).

Suomessa on jo pohjoisen matkailukeskuksissa havaittu workcation -ilmiö ja niihin on ryhdytty räätälöimään palveluja. Tästä on hyvä ottaa kiinni myös Kainuussa ja pienienkin lomamökkiyrittäjien kannattaa miettiä tähän mahdollisuuteen panostamista esim. kannettavien tietokonetelineiden, työpöytävalaisimen tai jumppapalloistuimien investointeina mökkien varustukseen.

Jos mietitte etätöiden ja lomailun yhdistämistä, niin kannattaa ottaa muutamia asioita huomioon: Selvitä työnantajasi kanssa, voitko työskennellä ulkomailla vai kotimaassa ja keskustele vakuutusturvasta. Sovi työnantajan kanssa tavoitettavuudesta ja työn tavoitteista. Varaa työaikaa niin, että voit hoitaa työtehtäväsi päivien aikana, huolehdi myös nettiyhteyden toimivuudesta ja muista tietoturva! Yritä järjestää asiat niin, että voit nauttia kohteesta ja harrasteista vaikka viikonloppuna.

Ja tietysti riippuu ihan ihmisestä sopiiko tällainen yhdistelmä hänelle vai ei. Toiset haluavat lomallaan vain viettää vapaa-aikaa ja unohtaa työt totaalisesti. Toiset ehkä voivat nämä yhdistää ja tekevät työnsä ja nauttivat muun ajan matkailukohteen aktiviteeteista. Elämä on valintoja!

Lähteitä:

Pecsek B. (2018). Working on holiday: the theory and practice of workcation. Article in Balkans Journal of Emerging Trends in Social Sciences. DOI: https://doi.org/10.31410/Balkans.JETSS.2018.1.1.1-13

Tantarimäki, S. (2020). Etätyö tulee taas!: Työn murroksen mukanaan tuomat mahdollisuudet maaseudun kunnille ja kaupungeille. Maaseutututkimus28(1), 85-102.

Itsensä johtaminen on tärkeä taito

Teksti Päivi Dahl

Oletko joskus jäänyt pohtimaan, miksi tuo kaveri käyttäytyi noin minua kohtaan ja miksiköhän hän sanoi minulle noin? Oletko kenties joskus itse jäänyt miettimään jotakin tilannetta, miksi minä itse käyttäydyin tai sanoin noin toiselle?

Silloin on se hetki, kun tulet asian äärelle. Ryhdyt pohtimaan eli reflektoimaan, mistä oikein on kysymys. Kun sinulle tulee halu ymmärtää omia ja toisten käyttäytymismalleja sekä tunteita, niin se on alkupiste itsensä johtamiselle.

Itsensä johtaminen on uskoa siihen, että voi vaikuttaa omaan elämäänsä. Meidän on hyvä osata johtaa omia ajatuksiamme, tunteitamme ja tahtoa itsereflektion ja tiedostamisen kautta. Yksi tärkeä asia itsensä johtamisessa on oman toiminnan havainnointi.

Ajattelukin on taito, jota voimme kehittää. Jos ajatukset jäävät kiertämään kehää, niin vaihda ympäristöä ja suuntaa huomiota muualle. Käy vaikka kävelylenkillä ja yritä löytää positiivisia, myönteisiä asioita.

Omien arvojen selkeyttäminen ja tunteminen on perusta itsensä johtamiselle. Lisäksi tarvitaan rakentavan ajattelun keinoja, tunteiden tunnistamista, ymmärtämistä ja säätelyä.  Tunteet vaikuttavat meidän mieleemme, kehoomme ja arvoihimme. Meillä on kehossamme tunne- ja elämänkaari muisti ja kehomme kertoo meille tunteesta enemmän kuin sanat. Tunteita ymmärtämällä pääsemme itsetuntemuksen lähteille.

Hyväksy omat tunteesi ja pysähdy niiden äärelle. Yritä analysoida mistä se nousee ja mitä se kertoo. Muista että tunne ei ole yhtä kuin sinä. Lopulta päästä tunne menemään ja jatka uusiin asioihin.

Tunnelukkoja kannamme mukanamme lapsuudesta saakka, mutta itsensä johtamisen ja itsensä tuntemisen myötä meillä on mahdollista pysähtyä niiden kohdalle ja muuttaa omaa käytöstämme tai toimintatapojamme. Saatat esimerkiksi jossakin tilanteessa tunnelukon vaikutuksesta jähmettyä, tai pyrkiä välttämään tilannetta tai hyökkäämään. Pyri näkemään lapsuuden vaikutus nykyhetkessä, näin pääset tunnelukon alkujuurelle. Kun ymmärrät, että tunnelukkoja voi muuttaa, niin kasvat vastuulliseksi aikuiseksi.

Kuvituskuva
Itsensä tunteminen on hyvä perusta itsensä johtamiselle. Kuva: Pexels

Itsensä johtamisessa on hyvä tiedostaa, että elämässä meille tulee jossakin vaiheessa kriisejä. Ne voivat olla isoja tai pieniä, mutta kun tiedämme ja tiedostamme, että  niistä voi selviytyä, niin se jo auttaa. Itsestä ja omasta hyvinvoinnista huolehtiminen jo ennen kriisiä auttaa meitä selviytymään vaikeistakin tilanteista. Riittävä uni, ravinto ja fyysinen aktiivisuus ovat perusta, joka meitä kannattelee. Myös sosiaaliset suhteet ja se, että uskaltaa jakaa ajatuksia ystävien tai luottoihmisten kanssa auttavat meitä eteenpäin.

Itsemyötätunto usein auttaa meitä hyväksymään epäonnistumisia. Toisaalta ihminen on erehtyväinen ja opimme omista virheistämme. Itsensä johtamisessa tarvitaan siis myötätuntoa omaan toimintaamme. Se voi olla myös sitä, että tuot esille omia tarpeitasi ja pyrit tasapainoon tekemiesi päätösten kanssa.

Itsensä johtamisessa ja ymmärtämisessä voit asettaa itsellesi erilaisia tavoitteita. Voit pohtia onko työsi sinulle paras mahdollinen, oletko tyytyväinen omiin ihmissuhteisiisi? Kaipaatko lisää unta ja onko ajatusmaailmasi myönteinen vai kielteinen.

Uskalla ottaa jokin asia käsittelyyn. Uskalla ajatella uudella tavalla. Uskalla toimia toisella tavalla. Tee päätös, että toimit toisella tavalla. Saat uutta energiaa ja aktivoit uusia hermoratoja aivoissa. Entinen menneisyys ei ole olemassa, vaan luot uuden todellisuuden, jossa toimit.

 

Työhyvinvointia yrityksille webinaarisarjalla

Teksti Päivi Dahl ja Anu Piirainen

Työhyvinvointia yrityksille maksuttomalla Jaksa hyvin! -webinaarisarjalla

Yritystoiminnan hektisessä arjessa yksinyrittäjällä tai esimiehellä voi olla haasteita huomioida työkykyyn vaikuttavia tekijöitä. Myös työntekijät itse voivat havahtua terveydellisiin tai muihin omaa jaksamista ja hyvinvointia haastaviin tekijöihin. Usein tarkempi asioiden pohtiminen ja muutosten tekeminen unohtuu arjessa.

Kajaanin ammattikorkeakoulussa päätettiin yhdistää voimat kahdessa ESR-hakkeessa tarjoamalla osallistujille tietoa työhyvinvoinnista ja tilaisuus keskusteluun. Molemmissa hankkeissa – PIKA Kainuu ja KYTE – on keskeisenä tavoitteena kainuulaisten mikro- ja pk-yritysten henkilöstön työhyvinvoinnin tukeminen.

Webinaarisarjalla pyrimme tuomaan mielenkiintoisten teemojen kautta mahdollisuuden ottaa aikaa itselleen ja oman työhyvivoinnin tukemiseen joka toinen torstai-iltapäivä.

Kahdeksan etäluennon sarjassa saadaan tietoa mm. unen vaikutuksesta ja palautumisesta jaksamiseen arjessa, ravitsemuksen vaikutuksesta vireyteen, siitä miten fyysinen jaksaminen edistää hyvinvointia ja kuinka huolehditaan mielen hyvinvoinnista ja elämänkaaresta sekä millaisia asioita tulee huomioida työergonomiassa.

Yrityksille maksuttomat valmennukset pyörähtävät käytiin elokuun 18. päivä työhyvinvoinnin Jaksa hyvin! -webinaarisarjalla. Webinaarisarja työhyvinvoinnin tueksi toteutetaan 18.8. – 24.11.2022. Imoittaudu mukaan tästä linkistä!

 

Ilmoittaudu mukaan ja jaksa hyvin töissä.

Jaksa hyvin -webinaarisarja toteutetaan yhteistyössä PIKA Kainuu – ja  KYTE -hankkeiden kanssa ja se on suunnattu näissä hankkeissa mukana oleville tai hankkeisiin mukaan lähteville yrityksille henkilöstöineen.

KYTE – Kainuulaisten yritysten työhyvinvoinnin edistäminen -hankkeen kohderyhmänä ovat Kuhmon, Ristijärven ja Paltamon mikro- ja pienyritykset. Hankkeen tavoitteena on yritysten ja niiden työntekijöiden kokonaisvaltainen työhyvinvoinnin parantaminen. Ota KYTE-hanke seurantaan facebookissa.