Itsensä johtaminen on tärkeä taito

Teksti Päivi Dahl

Oletko joskus jäänyt pohtimaan, miksi tuo kaveri käyttäytyi noin minua kohtaan ja miksiköhän hän sanoi minulle noin? Oletko kenties joskus itse jäänyt miettimään jotakin tilannetta, miksi minä itse käyttäydyin tai sanoin noin toiselle?

Silloin on se hetki, kun tulet asian äärelle. Ryhdyt pohtimaan eli reflektoimaan, mistä oikein on kysymys. Kun sinulle tulee halu ymmärtää omia ja toisten käyttäytymismalleja sekä tunteita, niin se on alkupiste itsensä johtamiselle.

Itsensä johtaminen on uskoa siihen, että voi vaikuttaa omaan elämäänsä. Meidän on hyvä osata johtaa omia ajatuksiamme, tunteitamme ja tahtoa itsereflektion ja tiedostamisen kautta. Yksi tärkeä asia itsensä johtamisessa on oman toiminnan havainnointi.

Ajattelukin on taito, jota voimme kehittää. Jos ajatukset jäävät kiertämään kehää, niin vaihda ympäristöä ja suuntaa huomiota muualle. Käy vaikka kävelylenkillä ja yritä löytää positiivisia, myönteisiä asioita.

Omien arvojen selkeyttäminen ja tunteminen on perusta itsensä johtamiselle. Lisäksi tarvitaan rakentavan ajattelun keinoja, tunteiden tunnistamista, ymmärtämistä ja säätelyä.  Tunteet vaikuttavat meidän mieleemme, kehoomme ja arvoihimme. Meillä on kehossamme tunne- ja elämänkaari muisti ja kehomme kertoo meille tunteesta enemmän kuin sanat. Tunteita ymmärtämällä pääsemme itsetuntemuksen lähteille.

Hyväksy omat tunteesi ja pysähdy niiden äärelle. Yritä analysoida mistä se nousee ja mitä se kertoo. Muista että tunne ei ole yhtä kuin sinä. Lopulta päästä tunne menemään ja jatka uusiin asioihin.

Tunnelukkoja kannamme mukanamme lapsuudesta saakka, mutta itsensä johtamisen ja itsensä tuntemisen myötä meillä on mahdollista pysähtyä niiden kohdalle ja muuttaa omaa käytöstämme tai toimintatapojamme. Saatat esimerkiksi jossakin tilanteessa tunnelukon vaikutuksesta jähmettyä, tai pyrkiä välttämään tilannetta tai hyökkäämään. Pyri näkemään lapsuuden vaikutus nykyhetkessä, näin pääset tunnelukon alkujuurelle. Kun ymmärrät, että tunnelukkoja voi muuttaa, niin kasvat vastuulliseksi aikuiseksi.

Kuvituskuva
Itsensä tunteminen on hyvä perusta itsensä johtamiselle. Kuva: Pexels

Itsensä johtamisessa on hyvä tiedostaa, että elämässä meille tulee jossakin vaiheessa kriisejä. Ne voivat olla isoja tai pieniä, mutta kun tiedämme ja tiedostamme, että  niistä voi selviytyä, niin se jo auttaa. Itsestä ja omasta hyvinvoinnista huolehtiminen jo ennen kriisiä auttaa meitä selviytymään vaikeistakin tilanteista. Riittävä uni, ravinto ja fyysinen aktiivisuus ovat perusta, joka meitä kannattelee. Myös sosiaaliset suhteet ja se, että uskaltaa jakaa ajatuksia ystävien tai luottoihmisten kanssa auttavat meitä eteenpäin.

Itsemyötätunto usein auttaa meitä hyväksymään epäonnistumisia. Toisaalta ihminen on erehtyväinen ja opimme omista virheistämme. Itsensä johtamisessa tarvitaan siis myötätuntoa omaan toimintaamme. Se voi olla myös sitä, että tuot esille omia tarpeitasi ja pyrit tasapainoon tekemiesi päätösten kanssa.

Itsensä johtamisessa ja ymmärtämisessä voit asettaa itsellesi erilaisia tavoitteita. Voit pohtia onko työsi sinulle paras mahdollinen, oletko tyytyväinen omiin ihmissuhteisiisi? Kaipaatko lisää unta ja onko ajatusmaailmasi myönteinen vai kielteinen.

Uskalla ottaa jokin asia käsittelyyn. Uskalla ajatella uudella tavalla. Uskalla toimia toisella tavalla. Tee päätös, että toimit toisella tavalla. Saat uutta energiaa ja aktivoit uusia hermoratoja aivoissa. Entinen menneisyys ei ole olemassa, vaan luot uuden todellisuuden, jossa toimit.

 

Etätyön valmennuksilla lisää digitaitoja yrityksiin

Teksti: Päivi Dahl

Kajaanin ammattikorkeakoulu (KAMK) tarjoaa syksyn ja talven aikana kainuulaisyrityksille maksuttomia etätyöosaamisen tasoa kehittäviä valmennuksia. Valmennukset ovat jatkoa PIKA Kainuu -hankkeessa keväällä järjestetyille työpajoille, joissa yrityksistä kartoitettiin etätyön kehittämis-tarpeita. Valmennuspaketit (moduulit) on suunniteltu vastaamaan suoraan yritysten tarpeisiin.

Valmennuksissa saadaan hyvä käsitys siitä, miten teknologia tukee etätyöskentelyä, sekä saadaan vinkkejä työhyvinvoinnin kehittämiseen etätyöskentelyssä.

Valmennuksilla vahvistetaan yritysten henkilöstön etätyötaitoja ja digitaalista osaamista sekä tuetaan yrityksen johdon ja esihenkilöiden johtamistaitoja. Valmennusten avulla tuetaan yrityskulttuurin muutosta ja yrityksen vetovoimaisuuden kasvamista. Yrityksen valmius rekrytoida työntekijä etätyöhön madaltuu.

PIKA -valmennuskokonaisuus sisältää valmennusta yritysten johdolle ja henkilöstölle. Kokonaisuus muodostuu yhteensä kahdeksasta (8) moduulista, joista kaksi toteutetaan webinaarisarjana: työhyvinvoinnin ja etäteknologian verkkoluentosarjat.

Syksyllä toteutetaan moduulit: Itsensä johtaminen, Onnistu verkkokokouksissa ja Viesti vaikuttavasti verkossa -moduulit sekä työhyvinvoinnin webinaarisarja. Näiden lisäksi järjestetään yksi vierailupäivä etätyötilaan Kainuussa. Kevään 2023 valmennuspaketit esitellään myöhemmin syksyllä.

Valmennuksia toteutetaan elo – maaliskuun välisenä aikana. Puolen vuoden kuluessa yritysten johdon ja henkilöstön on mahdollista syventää omaa osaamistaan sekä saada lisää uutta tietoa etätyön ja oman jaksamisen tueksi.

Valmennukset ovat yrityksille maksuttomia, yritysten panos on valmennuksiin käytetty aika. Yrityksistä valmennuksiin voi osallistua useampikin henkilö ja valmennusmoduulit kerryttävät yrityksille de minimis -tukea.

Kuvituskuva
Valmennuksilla lisää osaamista etä- ja hybridityöhön. Kuva: Pixabay

Projektipäällikön 7. hankekatsaus – asiakaskokemuksen muodostuminen

Teksti Päivi Dahl

Kuluneen elokuun aikana olemme pohtineet hanketiimissä sitä, millainen asiakaskokemus on vaikuttava ja saisi yritysten henkilöstöä lähtemään mukaan valmennuksiin.

Luottamuksen synnyttäminen on ensimmäinen asia. Kun kaksi toisilleen ennen tuntematonta kohtaa, niin keskustelun perusteella on tarkoitus  saada selville, millainen tyyppi siellä on vastassa.

Hanketyössä täytyy ensin projektipäällikön saada aikaiseksi luottamus asiakkaisiin eli yrityksiin. Tämä tapahtuu usein lähettämällä sähköpostia toimitusjohtajille tai yrityksen info-sähköpostiin tai mielellään molempiin. Lisäksi projektipäällikkö soittaa ”kylmiä puheluita” toimitusjohtajille ja pyrkii pääsemään puhelimessa asian ytimeen. Lisäksi voidaan sopia vaikka Teams-näköpuhelu tai yrityskäynti, jossa päästään tarkemmin keskustelemaan yrityksen etätyön kehittämisestä ja hankeen valmennuksista. Nämä kaikki toimet pyrkivät lisäämään luottamusta ja luotettavuutta.

Viestinnän tyyli ja tiheys vaikuttavat luotettavuuteen. Hankeviestinnässä sähköpostiviestien sisällöt tulee kohdentaa niin, että tekstistä selviää heti alussa, mistä on kyse ja mitä tarjotaan. Myös tyylin tulee olla helposti lähestyttävä ja ymmärrettävä. Jos on tarkoitus saada yrityksen muutakin henkilöstöä mukaan kuin toimitusjohtajia, niin silloin se täytyy kirjoittaa auki tekstiin, että viestistä voi keskustella muun henkilöstön kanssa ja koskee myös koko yrityksen henkilöstöä.

Tämän jälkeen vielä kannattaa soittaa yritykseen ja kysellä sähköpostin perään: – Huomasittehan, että lähetin teille eilen klo 14.22 sähköpostin? Ja sitten juttu jatkuu saadun vastauksen perusteella keskustellen. Joka tapauksessa aina kun puhelun saa käyntiin, niin lopputulema voi olla joko miellyttävä asiakaskokemus tai sitten ei.

Asiakaskokemus syntyy vuorovaikutuksesta. Projektipäällikön keskustelukykyisyys herättää joko luottamusta yritysten päässä tai sitten liian tiheä sähköpostimarkkinointi voi kariuttaa asian etenemisen.

Kuvituskuva
Valmennuksissa on myös muutama lähipäivä. Kuva: Pexels

Asiakaskokemukseen vaikuttaa myös digitaalinen ympäristö. Jos hankkeessa tarjotaan valmennusta tai koulutusta jne., niin täytyy pohtia onko se helposti tavoitettavissa ja saavutettavaa sekä yksinkertaista asiakkaan käyttää. Ammattikorkeakoulussa meillä on mahdollisuus käyttää erilaisia verkkokokousjärjestelmiä vaikkapa lyhytkestoisiin tilaisuuksiin. Ne eivät välttämättä kuitenkaan tuota pitempikestoisissa toteutuksissa toivottua lopputulosta.

Ammattikorkeakoulun järjestämissä, yritysasiakkaille suunnatuissa valmennuksissa, koulutuksissa sekä tilaisuuksissa on yleensä aina taka-ajatuksena, että niistä osallistujat saisivat jonkinlaista oppia tai uutta tietoa mukaansa. Tässä törmätään jälleen asiakaskokemuksen tuottamiseen ja tiedon lähteille pääsemiseen eli digitaaliseen ja helppoon oppimisympäristöön.

Hyvän asiakaskokemuksen tuottamiseen liittyy myös osallistujien jatkuvan oppimisen mahdollistaminen. Tätä puolestaan tukee ajasta ja paikasta riippumattoman sisällön tuottaminen. Tälle tulisi kuitenkin olla jonkinlainen alusta tai oppimisympäristö, joka toimisi myös saman periaatteen mukaisesti eli olisi saatavilla 24/7/365.

Hanketoiminnassa ei välttämättä toimi samat ratkaisut kuin oppilaille tuotetuissa opintojaksoissa. Tässä törmätään myös tekniikkaan ja IT-tukeen sekä erilaisiin statuksiin, joilla esim. verkkokokousjärjestelmissä toimitaan. Mutta siitä voisin kirjoittaa toisen blogin, sellainen mielenkiintoinen maailma se on!

Millaisia kokemuksia sinulla on onnistuneista koulutus- tai valmennuskokonaisuuksista? Mikä niistä teki sellaisen, että sinulle jäi miellyttävä asiakaskokemus? Kerro niistä kommenteissa!