Virtuaalityön tulevaisuus ja mahdollisuudet

Teksti: Päivi Dahl

Teksti on julkaistu Kainuun Sanomissa 18.4.2023 näkökulma-artikkelina.

Virtuaalityön tulevaisuus ja mahdollisuudet

Teknologia sulautuu kaikkeen on yksi tulevaisuuden työelämän kehityssuunnista. Näin ennakoidaan Sitran Työn tulevaisuudet megatrendien valossa – artikkelissa. Pandemian aikana otettiin loikka digipalveluiden käytössä ja työelämässä se liittyy työtapoihin, käytänteisiin ja työkulttuurin muutoksiin. Etä- ja virtuaalityössä huomattiin, mikä tekee läsnätyöstä arvokasta eli kohtaamiset ja epämuodolliset keskustelut työkavereiden kanssa. Olennaista on pohtia mitä uusia mahdollisuuksia avautuu, millaisia teknologisia ratkaisuja halutaan ottaa käyttöön ja millainen alusta sopii mihinkin tarkoitukseen. (Dufva, Solovjew-Vartiovaara ja Vataja 2021.)

Siirtyvätkö kokoukset avatar-maailmaan, mitä virtuaalilaseilla tehdään tulevaisuuden työelämässä? Pandemia vauhditti muun muassa virtuaalisten kokousympäristöjen kehitystyötä. Virtuaaliset kohtaamiset antavat kokemuksen yhteisöllisyydestä animoiduissa tiloissa. Kajaanin ammattikorkeakoululla (KAMK) on toteutettu animoituja tiloja kohtaamiseen virtuaalisessa VISIT KAMK -tapahtumassa pandemian aikana. Virtuaalisiin tiloihin voidaan tuoda digitaalisesti esimerkiksi poikkileikkauksia toiminnassa olevista moottoreista, animoituja miniatyyrikaupunkeja tai tila voidaan sisustaa oman lempiaiheen mukaan.

Virtuaalisen kokousympäristön suunnitteluun tarvitaan grafiikka- ja ohjelmisto-osaamista. Tätä osaamista on Kajaanissa ja lisäksi ammattikorkeakoululla osataan toteuttaa usein vain elokuvissa nähtyä hologrammitekniikkaa, jossa toisessa paikassa oleva henkilö tuodaan mukaan vaikka kokoukseen toiselle paikkakunnalle virtuaalisesti.

Tulevaisuuden virtuaalityö voi liittyä yrityksen vastuullisuuden tai kestävän kehityksen lisäämiseen omassa toiminnassaan. Yritys voi ottaa käyttöön digitaalisen palvelualustan, josta se voi varata käyttöönsä vaikkapa Kainuun palveluja omien yritysvierailujen järjestämisen tueksi. Virtuaalityön avulla voidaan vaikuttaa yrityksen hiilijalanjäljen pienentämiseen, kun matkustamista voidaan vähentää.

Virtuaalityö antaa mahdollisuuksia yhdistää teknologista osaamista arkipäivään. KAMK:ssa on testattu erilaisten kosketusnäyttöteknologioiden hyödyntämistä työmaaympäristöön. Esimerkiksi rakennuksen pohjapiirros saadaan muutettua paperimuodosta interaktiiviseksi projisoinniksi rakennustyömaalla. Projisoinnin avulla on testattu myös 1:1 suhteessa pohjapiirrosten ja fyysisten rakenteiden paikoittamista ennen kuin lattiaa on edes valettu.

Kamerakännyköiden yleistymisen kautta työmailla on jo totuttu digitaalisuuksiin, kuten videopuheluihin ja osittaisiin lisätyn todellisuuden (AR) tuomiin etuihin. Lisätty todellisuus on jo mukana koneiden ja laitteiden korjaamisessa. Tällöin korjaajalla on päässään joko virtuaalilasit tai päähän kiinnitettävä panta, johon on kiinnitetty tulitikkurasiaa pienempi näyttö silmälasisangassa. Korjaaja saa tarvittavat ohjeet luettavaksi näyttöön äänikomentoja hyödyntäen ilman että täytyisi irrottaa kädet kohteesta.

Yritysten ideat työn tekemisen kehittämisessä digitaaliseen tai virtuaaliseen suuntaan otetaan tosissaan Kajaanin ammattikorkeakoululla. Meiltä löytyy ammattilaisia ja insinöörejä sekä alan opiskelijoita. Virtuaalityö avaa runsaasti mahdollisuuksia yritysten toiminnan kehittämiseen. Tehdään yhdessä pienistä ideoista suuria tekoja.

Kajaanin ammattikorkeakoulun (KAMK) kainuulaisten yritysten etä- ja hybridityöosaamisen kehittämisen PIKA Kainuu -hankkeessa käsiteltiin virtuaalityön tulevaisuutta ja pohdittiin mihin suuntaan työelämä on muuttumassa.

Lähde:

Dufva M., Solovjew-Vartiovaara A. ja Vataja K. (2021). Työn tulevaisuudet megatrendien valossa. Saatavilla 24.3.2023 Työn tulevaisuudet megatrendien valossa – Sitra

Kirjoittaja: Päivi Dahl on filosofian maisteri, restonomi YAMK, AmO ja työskentelee projektipäällikkönä PIKA Kainuu – kestävä digitaalinen tulevaisuuden työ -hankkeessa Kajaanin ammattikorkeakoululla.

Projektipäällikön 13. hankekatsaus

Teksti Päivi Dahl

Hankkeen valmennuspilottijakso päättyi maaliskuun lopussa ja kirjoitin sen johdosta blogitekstin Etätyön valmennuspilotti päättyi. Siinä kokoan jo yhteen saldoa valmennuksista sekä muista hankkeessa saavutetuista tuloksista.

Viimeinen valmennuskerta 29.3. oli kokoava webinaari valmennuksista ja siinä yhteydessä tutkija Jari Järviluoma esitteli kainuulaisille yrityksille suunnatun työhyvinvointi tutkimuksen tuloksia. Tästä kirjoitin blogin Kainuulaisissa yrityksissä etäjohtaminen toimii paremmin kuin vuosi sitten.

Etätyön kehittämisen PIKA Kainuu -hankkeessa rakennan parhaillaan  verkko-opintopakettia avoimen amk-tarjottimelle. Siinä on oma työnsä, mutta tärkeästä aiheesta on hyvä saada tärkeimmät asiat tiivistetysti esille tukemaan yritysten omatoimista jatkuvaa oppimista.

Hankkeessa riittää vielä hankehallinnointia, erilaisten lomakkeiden käsittelyä sekä ohjausryhmän kokouksia. Nämä vaativat tietojen keräämistä, analysointia sekä istumista ja jalostamista raportteihin. Lisäksi kokoamme yhteisjulkaisua hankkeen teemoista ja siihen liittyy artikkelitekstien oikolukua sekä myös kirjoittamista.

Kaikessa tässä täytyy muistaa myös nauttia kauniista keväästä, seurata lumihankien sulamista ja muistaa tauottaa kirjoittamista sekä istumista. Etätyöhön uppoutuminen on toisaalta kivaa, mutta aivot tarvitsevat taukoja. Välillä tuntuu, että suutarin lapsella ei ole kenkiä ja saatu oppi kaatuu kuin vesi hanhen selästä pois päin.

Eli joka päivä täytyy muistaa pitää järki mukana työssäkin ja ohjakset tiukalla, jottei hepo karkaa käsistä. Tällä tarkoitan, että omasta työhyvinvoinnista etätyössä voit vain sinä itse huolehtia ja on se myös työnantajan etu, että etätyössäkin voidaan hyvin.

Hanketyössä olemme nyt siinä vaiheessa, että ke 3.5. järjestämme loppuwebinaarin Mikä muuttuu etätyössä? Verkkotilaisuudessa vedetään  vielä yhteen hankkeen valmennukset sekä hankkeen tulokset. Lisäksi saadaan etä- ja hybridityön asiantuntijan näkökulma teemaan: Mikä muuttuu etätyössä?

Mikäli kiinnostuit, niin katso ohjelma ja ilmoittaudu mukaan tästä. Tervetuloa linjoille!

Kainuulaisissa yrityksissä etäjohtaminen toimii paremmin kuin vuosi sitten

Teksti Päivi Dahl

PIKA Kainuu – kestävä digitaalinen tulevaisuuden työ -hankkeessa selvitettiin keväällä 2022 ja 2023 kainuulaisten yritysten kokemuksia etätyöstä, sen hyvistä ja huonoista puolista, sekä etätyön vaikutuksesta työntekijöiden työhyvinvointiin. Tämän kevään tutkimuskyselyssä selvisi, että vuoden aikana halukkuus tehdä etätöitä on hieman vähentynyt. Fyysiseen hyvinvointiin etätyöllä ei juurikaan ole vaikutusta, mutta yleisesti vastaajat kokevat etätyön vaikuttavan työhyvinvointiinsa myönteisesti. Lisäksi yrityksissä koetaan, että etäjohtaminen toimii paremmin kuin vuosi sitten.

Kuvituskuva
Kuva Pixabay.

Selvitykseen osallistuneissa yrityksissä on vuoden aikana laadittu etätyön ohjeita sekä keskusteltu pelisäännöistä, mutta edelleen noin neljäsosassa ne ovat epäselviä tai puuttuvat kokonaan. Työtehtävien etäjohtaminen toimi hyvin ja kouluasteikolla etäjohtamisen keskiarvo on nousut kuluneena vuonna 7,7:stä 8,1:een. Etätyön kehittämiseen omassa työyhteisössä näki tarvetta 44 % vastaajista.

Etätyön myönteiseksi puoleksi koettiin vastaajien mielestä yleisesti se, että aikaa säästyy työmatkoista. Muita usein esille nostettuja etätyön hyviä puolia olivat toimistoa parempi työrauha, etätyön tehokkuus ja tuottavuus, työaikojen joustavuus sekä työnteon paikkariippumattomuus.

Etätyön huonoksi puoleksi vastaajat mainitsivat useimmin sosiaalisten kontaktien ja yhteisöllisyyden vähenemisen. Etätyön haasteiksi nähtiin myös työn ja vapaa-ajan sekoittuminen sekä työpäivien venyminen. Ongelmallisina pidettiin niin ikään jatkuvia virtuaalikokouksia ja puutteellista työergonomiaa kotityöskentelyssä.

Kainuulaisille yrityksille suunnatut sähköiset tutkimuskyselyt toteutettiin vuosien 2022 ja 2023 helmi-maaliskuussa. Kyselyjen linkkejä jaettiin sähköpostitse suoraan yrityksille, PIKA Kainuu -hankkeen Facebookissa, hankkeen nettisivulla sekä Kainuun yrittäjien uutiskirjeessä. Tutkimukseen saatiin analysointikelpoisia vastauksia kummallakin kyselykerralla 24 kappaletta.