Etätyö ja mato-onki

Teksti Päivi Dahl

Tiedämme, että etätyöstä on muodostunut normaali työntekotapa viimeisten puolentoista vuoden aikana. Tiedämme, että Kainuussa väestö ikääntyy kovaa vauhtia ja työpaikat tällä ovat vielä hyvin lähityövaltaisia ja keskittyvät palvelualoille sekä teollisuuteen. Tiedämme, että Kainuussa on työntekijöistä pulaa monilla eri aloilla. Kainuusta suunnitellaan etätyön mallimaakuntaa 2040 mennessä, mutta kuinka se saadaan toteutumaan?

Kainuussa on luotu ja luodaan puitteita etätyölle eli etätyön mahdollistavia työtiloja. Maakunnasta löytyy jonkin verran etätyöhön soveltuvia, yhteisöllisyyden mahdollistavia co-working-tiloja, sekä etätyöhuoneita käytettäväksi maksutta tai pientä korvausta vastaan.

Luomalla etätyöhön soveltuvia paikkoja pyritään saamaan etenkin maakunnan ulkopuolelta tulevia etätyöntekijöitä käyttämään näitä tiloja. Toki ne antavat mahdollisuuden myös kainuulaisille etätyöntekijöille tehdä työtään toisinaan muualla kuin kotona. Etätyötä tehdään myös loma-asunnoissa ja vuokramökeissä.

Mutta mikä on se wau-tekijä, joka saa ihmiset käyttämään tiloja? Voisiko kehitellä vielä joitakin lisää vetovoimatekijöitä, jotka saisivat ihmiset oikeasti liikkeelle Kainuuseen ja Kainuussa? Voisiko etätyötilojen käyttäjille sisällyttää vaikkapa hierontapalvelun  etätyön kovettamille hartioille, tai salaattilounaan paikalliselta yrittäjältä tai vaikkapa marjaämpärin ja mato-ongen? Mikä saisi maakunnan ulkopuolisen etätyöntekijän käyttämään  paikallisia palveluja?

Mielestäni etätyön mallimaakunnassa tulisi olla esimerkkiyrityksiä, joissa etätyötä tehdään ja joissa siitä puhutaan. Yrityksissä tulee nähdä mahdollisuudet verkossa tapahtuvaan työskentelyyn ja sen yhdistämiseen hybridityöksi. Etätyön tekeminen on vaativaa, ja siksi tarvitaan yhteistä keskustelua ja työkäytänteistä puhumista, jotta yhteisöllisyys ei huku arjen pyörteisiin ja korulauseisiin. Kainuulaisissa yrityksissä tulee luoda sellaiset käytänteet ja pelisäännöt, jotka mahdollistavat ajasta ja paikasta riippumattoman työn tekemisen.

Etätyö ja sen mahdollisuus tulisi nostaa esiin korostetusti niissä kainuulaisissa yrityksissä, joissa työtä voidaan tehdä etänä ja rekrytointi on auki. Kainuussa tarvitaan mielestäni ylipäätään lisää puhetta yritysten etä- ja hybridityömahdollisuuksista eri aloilla.

Tiivistettynä Kainuun etätyön mallimaakunnan toteuttamiseen tarvitaan etätyötiloja, etätyöntekijöitä ja etätyön työnantajia. Meillä on aikaa vielä kuusitoista vuotta nostaa näitä asioita esiin ja vahvistaa etätyökulttuurin juurtumista. Kainuun maaperä tulee muokata ja tehdä otolliseksi kestävälle digitaaliselle tulevaisuuden työlle kainuulaisissa yrityksissä.

PIKA Kainuu -hanke toteutti tätä reilun puolentoista vuoden ajan, toivottavasti saimme siemenet itämään!

Virtuaalityön tulevaisuus ja mahdollisuudet

Teksti: Päivi Dahl

Teksti on julkaistu Kainuun Sanomissa 18.4.2023 näkökulma-artikkelina.

Virtuaalityön tulevaisuus ja mahdollisuudet

Teknologia sulautuu kaikkeen on yksi tulevaisuuden työelämän kehityssuunnista. Näin ennakoidaan Sitran Työn tulevaisuudet megatrendien valossa – artikkelissa. Pandemian aikana otettiin loikka digipalveluiden käytössä ja työelämässä se liittyy työtapoihin, käytänteisiin ja työkulttuurin muutoksiin. Etä- ja virtuaalityössä huomattiin, mikä tekee läsnätyöstä arvokasta eli kohtaamiset ja epämuodolliset keskustelut työkavereiden kanssa. Olennaista on pohtia mitä uusia mahdollisuuksia avautuu, millaisia teknologisia ratkaisuja halutaan ottaa käyttöön ja millainen alusta sopii mihinkin tarkoitukseen. (Dufva, Solovjew-Vartiovaara ja Vataja 2021.)

Siirtyvätkö kokoukset avatar-maailmaan, mitä virtuaalilaseilla tehdään tulevaisuuden työelämässä? Pandemia vauhditti muun muassa virtuaalisten kokousympäristöjen kehitystyötä. Virtuaaliset kohtaamiset antavat kokemuksen yhteisöllisyydestä animoiduissa tiloissa. Kajaanin ammattikorkeakoululla (KAMK) on toteutettu animoituja tiloja kohtaamiseen virtuaalisessa VISIT KAMK -tapahtumassa pandemian aikana. Virtuaalisiin tiloihin voidaan tuoda digitaalisesti esimerkiksi poikkileikkauksia toiminnassa olevista moottoreista, animoituja miniatyyrikaupunkeja tai tila voidaan sisustaa oman lempiaiheen mukaan.

Virtuaalisen kokousympäristön suunnitteluun tarvitaan grafiikka- ja ohjelmisto-osaamista. Tätä osaamista on Kajaanissa ja lisäksi ammattikorkeakoululla osataan toteuttaa usein vain elokuvissa nähtyä hologrammitekniikkaa, jossa toisessa paikassa oleva henkilö tuodaan mukaan vaikka kokoukseen toiselle paikkakunnalle virtuaalisesti.

Tulevaisuuden virtuaalityö voi liittyä yrityksen vastuullisuuden tai kestävän kehityksen lisäämiseen omassa toiminnassaan. Yritys voi ottaa käyttöön digitaalisen palvelualustan, josta se voi varata käyttöönsä vaikkapa Kainuun palveluja omien yritysvierailujen järjestämisen tueksi. Virtuaalityön avulla voidaan vaikuttaa yrityksen hiilijalanjäljen pienentämiseen, kun matkustamista voidaan vähentää.

Virtuaalityö antaa mahdollisuuksia yhdistää teknologista osaamista arkipäivään. KAMK:ssa on testattu erilaisten kosketusnäyttöteknologioiden hyödyntämistä työmaaympäristöön. Esimerkiksi rakennuksen pohjapiirros saadaan muutettua paperimuodosta interaktiiviseksi projisoinniksi rakennustyömaalla. Projisoinnin avulla on testattu myös 1:1 suhteessa pohjapiirrosten ja fyysisten rakenteiden paikoittamista ennen kuin lattiaa on edes valettu.

Kamerakännyköiden yleistymisen kautta työmailla on jo totuttu digitaalisuuksiin, kuten videopuheluihin ja osittaisiin lisätyn todellisuuden (AR) tuomiin etuihin. Lisätty todellisuus on jo mukana koneiden ja laitteiden korjaamisessa. Tällöin korjaajalla on päässään joko virtuaalilasit tai päähän kiinnitettävä panta, johon on kiinnitetty tulitikkurasiaa pienempi näyttö silmälasisangassa. Korjaaja saa tarvittavat ohjeet luettavaksi näyttöön äänikomentoja hyödyntäen ilman että täytyisi irrottaa kädet kohteesta.

Yritysten ideat työn tekemisen kehittämisessä digitaaliseen tai virtuaaliseen suuntaan otetaan tosissaan Kajaanin ammattikorkeakoululla. Meiltä löytyy ammattilaisia ja insinöörejä sekä alan opiskelijoita. Virtuaalityö avaa runsaasti mahdollisuuksia yritysten toiminnan kehittämiseen. Tehdään yhdessä pienistä ideoista suuria tekoja.

Kajaanin ammattikorkeakoulun (KAMK) kainuulaisten yritysten etä- ja hybridityöosaamisen kehittämisen PIKA Kainuu -hankkeessa käsiteltiin virtuaalityön tulevaisuutta ja pohdittiin mihin suuntaan työelämä on muuttumassa.

Lähde:

Dufva M., Solovjew-Vartiovaara A. ja Vataja K. (2021). Työn tulevaisuudet megatrendien valossa. Saatavilla 24.3.2023 Työn tulevaisuudet megatrendien valossa – Sitra

Kirjoittaja: Päivi Dahl on filosofian maisteri, restonomi YAMK, AmO ja työskentelee projektipäällikkönä PIKA Kainuu – kestävä digitaalinen tulevaisuuden työ -hankkeessa Kajaanin ammattikorkeakoululla.

Yrityskulttuuri on kaikkien yhteinen asia

Teksti Päivi Dahl

Kolmen vuoden aikana työskentelyolosuhteissa on tapahtunut valtava muutos kun lähityöstä siirryttiin ensin etätyöskentelyyn eli ajasta ja paikasta riippumattomaan työtapaan, ja nyt opetellaan hakemaan tasapainoa työntekemiseen hybridimallilla. Yrityskulttuuri on hyvin useassa yrityksessä joutunut koetukselle.

Järjestimme yrityskulttuurin muutoksesta webinaarin, jossa asiaa meille avasi toimitusjohtaja Päivi Luoma Intotalosta. Hänen loistavan verkkoluennon sisällöstä tämä blogi sai aiheensa.

Mitä yrityskulttuuri oikeastaan on? Yrityskulttuuri on yrityksen asia. Ja se on myös kaikkien yhteinen asia. Yrityskulttuuri on tapa toimia arjessa!

Kiinnitetäänkö teillä huomiota onnistumisiin? Onnistumiskokemusten havaitseminen ja niistä puhuminen luovat myönteistä yrityskulttuuria ja se lisää ammatillisista itseluottamusta ja luo tulevaisuususkoa eteenpäin. Onnistumisten johtaminen aiheuttaa myönteisen kehän. Siksi juuri kiitosta kannattaa viljellä ja onnistumisia huomioida. Saat sitä mitä tilaat! Fredmund Malik on sanonut, että johtaminen on onnistumisen edellytysten luomista.

Yrityskulttuuri on muutoksessa. Kuinka luodaan työyhteisö toimivaksi nyt ja tulevaisuudessa?

Yrityskulttuuri muodostuu ajan myötä syntyneistä toiminta-tavoista ja se on kuin liima, joka sitoo ihmisiä yhteen työpaikalla. Seinillä on historia ja kulttuurin johtaminen on tarinoiden kertomista.

 

Tiedon dokumentointi on yrityksissä todella tärkeää. Oletko ajatellut, että kun konkarit lähtevät, niin he vievät paljon hiljaista tietoa mukanaan? Toisaalta silloin on mahdollista myös päivittää yrityksen toiminta-kulttuuria ja toimintaprosesseja. Merkitäänkö teillä pienet, mutta tärkeät asiat ylös yrityksen asiakasrekisteriin säännöllisesti?

Yrityskulttuuri voi imeä työntekijöitä tai sitten yrityksen ilmapiiri voi vaikuttaa toisin päin eli arvomaailmat kun eivät kohtaa, niin silloin voi työntekijä äänestää jaloillaan ja vaihtaa työpaikkaa. Onko sinun yritys hunajapurkki, joka houkuttelee työntekijöitä? Yrityskulttuuri toimii myös kilpailuetuna rekrytoinnissa. Pidä nettisivusi kunnossa, koska yrityskulttuuri muovautuu jo siellä!

Mieti muistatko ekan työpäivän nykyisessä työpaikassasi? Se kertoo paljon yrityskulttuurista ja siitä millaisen ensivaikutelman se luo uudelle työntekijälle. Yrityskulttuuria on myös se, että toimintatavoista otetaan koppia ja perehdytetään uudet ihmiset talon tapoihin. Asiakaspalvelussa pienet teot,  esimerkiksi  asiakkaan huomiointi heti saapuessa, voivat vaikuttaa pitkälle yrityskulttuuriin. Näiden asioiden opettaminen uusille työntekijöille on talon tapojen opettamista ja niistä syntyy yrityksen tarinat.

Tuntevatko yrityksen työntekijät olevansa merkityksellinen osa yritystä? Kulkevatko viestit yrityksessäsi, vai hukkuvatko ne sähköpostin joukkoon? Valitse oikeat kanavat viestiä työntekijöille teidän yrityksessänne. Tee tärkeistä asioista vaikka A4 kahvipöydälle ja vielä tärkeimmistä käy teippaamassa se sosiaalitilojen oveen.

Toimiiko teillä työntekijöiden kuunteleminen, onko yhteiset pelisäännöt sovittu vaikkapa johdon tavoittamiseksi? Tulevatko työntekijät kuulluksi? Onko työntekijöillä mahdollista kehittyä ammatillisesti ja kehitetäänkö yrityksen toimintaa säännöllisesti? Yrityskulttuurin johtamiseen liittyy myös työntekijöistä välittäminen ja huolehtiminen heidän tarpeistaan. Tunne siis työntekijäsi.

Mikroyrityksissä ja yhden henkilön yrityksissä yrityskulttuuri on yhtä kuin henkilö itse. Silloin sinun päivittäiset toimintatavat ja asiakaskohtaamiset sekä nettinäkyvyys muodostavat sinun yrityskulttuurisi.

Toimintakulttuuria ei voi yksikään yritys kopioida, vaan se muotoutuu jokaisessa yrityksessä omanlaisekseen. Jokaisella yrityksellä on kulttuuri ja sitä pitää johtaa. Yrityskulttuuri on itse asiassa strategiaa vahvempi. Kannattaa myös huomata se, että hyvään suuntaan yrityskulttuuri muuttuu todella hitaasti. ja se vie jopa vuosia. Mutta huonoon suuntaan se muuttuu nopeasti.

Projektipäällikön 3. hankekatsaus

Teksti: Päivi Dahl

Maaliskuun hanget hohtivat uutta lunta ja aurinko on paistanut ja hellinyt etätyöntekijöitä. Välillä on joutunut ihan vetämään verhoa ikkunan eteen, ettei häikäistyisi täysin hangen kirkkaudesta.

Hankkeessa on paiskittu kovasti töitä työpajojen eteen. Maaliskuun alussa hanke oli esillä paikallisissa sanomalehdissä ja aiheesta on myös vielä artikkelit luettavissa.

Olen kontaktoinut yrityksiä niin soittamalla kuin sähköposteilla. Lisäksi on tehty välillistä markkinointia yrityskentälle erilaisten uutiskirjeiden palstoilla. Sosiaalisen median kanaviin olen tehnyt päivityksiä niin itse asiasta kuin hiukan kevyemmistä teemoista.

Mediatiedote työpajoista sai kivasti huomiota ja tiistaina 22.3. päästiin ihan radion paikallisuutisiin etä- ja hybridityön kehittämisen teemalla!

Työpajojen suunnittelun ja vetämisen rinnalla ajatukset kypsyvät myös valmennuspakettien suunnitteluun. Hankesuunnitelma on siis ohjehuora ja siinä on annettu raamit, joissa tätyy pysyä. Muutoin hiekkalaatikossa saa tehdä sellaisia toimia, jotka tähtäävät hankkeen tavoitteseen eli työhyvinvoinnnin, tuottavuuden ja työnhallinnan lisäämiseen yrityksissä. Olen tiivistänyt tavoitteen etätyöasiantuntijoiden valmentamiseksi kainuulaisiin yrityksiin.

Kuvituskuva
Hanke on kuin hiekkalaatikko. Kuva Pexles

Toinen teema maaliskuussa on ollut verkostoituminen ja tietojen syventäminen mm. webinaarien kautta. Olen osallistunut mm. ajankäytön hallinta ja etä- ja hybridityön jurdikka -webinaareihin. Nämä ovat antaneet uutta tietoa ja syventäneet ajatusta, mitä syksyn valmennuksiin voisi ottaa mukaan. Kaupallista koulutustarjontaa alkaa jo olla runsaasti, mutta benchmarkkausta tätyy tehdä, jotta saadaan rakennettua  syksylle hyvät ja kiinnostavat valmennuspaketit.

Mikä on se keino, jolla yritykset saadaan kiinnostumaan ja osallistumaan?  Miten ison porkkanan tarvitsen, että se haukataan? Kommentoi ja anna palautetta!

************