Projekti – PIKA Kainuu

Projektipäällikön 15. hankekatsaus

Teksti Päivi Dahl

Etätyön kehittämisen hankkeessa olen päässyt tekemään monenlaisia asioita, jotka poikkeavat normaalista amk-lehtorin arjesta. Viimeiset puolitoista vuotta ovat hurahtaneet nopeasti, mutta työntäyteisesti.

Ensinnäkin hanke-/projektityöskentely ei ollut minulle tätä ennen tuttua, mutta nyt olen ymmärtänyt millaista työtä se on. Ajatukset tulee kääntää hankkeen sisältöön, ja hankesuunnitelmaan kirjoitettua suunnitelmaa toteutetaan käytäntöön eri tavoin. Tarvitaan kommunikaatiota ja viestintää, hankkeen sisällön sisäistämistä sekä avaamista muille.

Yrityskentälle suunnattu hanke edellyttää, että puhelimeen tartutaan ja jutellaan yritysten edustajien kanssa, käydään kertomassa hankkeesta paikan päällä ja pidetään yhteyttä jollakin tavalla eli kerrotaan aktiivisesti mitä hankkeessa tehdään. Tähän on käytetty hankkeen nettisivuja, sosiaalisen median kanavia, puhelinsoittoja sekä sähköpostia, jota on lähetetty yrityksiin runsain mitoin.

Toinen seikka on yhteys rahoittajaan – kannattaa rohkeasti kysyä asiantuntijoilta hanketeknisiä neuvoja, koska hankkeen rahoitusinstrumentti asettaa hankkeen toteutukseen omia vaatimuksia ja reunaehtoja. Kysyvä ei tieltä eksy – pätee hanketyöskentelyssäkin.

Ennakointi korostuu hanketyöskentelyssä monin tavoin. Rahoituksen saamisen ehtona yleensä on, että jos hankkeessa tehdään hankintoja eli ostetaan jotakin, niin täytyy kysyä tarjoukset vähintään kolmelta eri toimittajalta tai myyjältä. Olen huomannut, että seuraava ”peliliike” tulee olla jo jollakin tavalla selvillä tai selvityksessä heti, kun yhden asian olet saanut maaliin. Jos vaikkapa järjestetään koulutuksia tiettynä päivänä, ja koska hankintasääntöjen mukaan täytyy kysyä tarjoukset usealta, niin täytyy huomioida tarjouksen käsittelyyn (hankintalupa, kirjoitus, lähetys, vastauksien käsittely, päätös ostosta, hankintaesitys, päätös hankinnasta, tilaus ja toimitus) menevä aika, joka on vähintään kolme, mielellään viisi-kuusi viikkoa ennen h-hetkeä. Kaikki kannattaa ja pitää dokumentoida mielellään kirjallisesti, jotta niihin voidaan tarvittaessa palata.

Ammattikorkeakoulun toteuttamassa hankkeessa olen päässyt pohtimaan myös hanketyöskentelyn, yrityskentälle suunnatun hankkeen ja opiskelijoiden koulutuksen eli opetuksen, mahdollisia yhtymäkohtia. Tässä on havaittu, että hankesuunnitelmiin voitaisiin kirjoittaa mahdollisia opetukseen ja työelämään liittyviä kosketuskohtia, mutta hanketeknisesti usein ne kaatuvat ra(j)hoitusinstrumentin asettamiin ehtoihin ja tulkintoihin. Hankesuunnitelmavaiheessa ei pystytä ennakoimaan ihan kaikkea, koska toisaalta täytyy myös jättää väljyyttä toteutukseen ja mahdollisiin muutoksiin.

Toisaalta ne yhtymäkohdat voivat kaatua myös siihen, että opetussuunnitelmat ja opetusresurssit lukukausille tehdään hyvissä ajoin ja toisaalta hankesuunnittelussa joudutaan odottelemaan rahoituksen varmistumista joskus kauankin. Tällöin ollaan olemisensietämisen keveyden välitilassa hyvä tovi, ennen kuin päästään hanketta/projektia käynnistämään. Ja jos tämä käynnistys sattuu lukukauden keskelle, niin opettajaresurssia on vaikea irrottaa hankkeeseen. Toki hankesuunnittelun yhteydessä tulee jo keskustella ja varata ennakkoon opettajien resursseja, mutta opetustyö priorisoituu etusijalle.

Kolmanneksi on tärkeää, että ympärillä on hyvä tiimi, joka tukee tarvittaessa ja jonka puoleen voi kääntyä ja keskustella yhdessä hankkeessa eteen tulevista ratkaisuja vaativista päätöksistä.

PIKA hanketiimi -etäryhmäkuva Teamsissa.

On ollut ilo saada tehdä tätä etätyön kehittämisen hanketta konkreettisesti etätyötä tekevien kanssa, näin olemme päässeet omassa tiimissä perin juurin ymmärtämään yritysvalmennuksien oppeja. Tästä hyvänä esimerkkinä olivat säännölliset projektitiimin palaverit, joiden aluksi juttelimme vaikkapa kunkin sijaitipaikkakunnan säätilasta, ennen kuin menimme niin sanotulle asialistalle. Kameroiden aukipitäminen vahvistaa yhteistyötä ja auttaa verkkokommunikaatiossa.

Hyvä tiimi tukee niin etä- kuin opetustyössä. Kommunikaatio, keskustelu ja avoin dialogi auttavat aina elämässä eteenpäin.

Hyvää kesää kaikille!

Projektipäällikön 14. hankekatsaus

Teksti Päivi Dahl

Toukokuun viimeisiä päiviä viedään, tuomi on jo kukassaan, kevät teki kertaharppauksen projektipäällikön lomaviikon aikana.

Hankkeessa kootaan etätyöhön liittyvää artikkelijulkaisua. Siihen pyydettiin tekstejä hankkeessa mukana olleilta valmentajilta ja artikkelien sisällöt vaihtelevat omista kokemuksista tutkimustulosten esittelyyn. Tavoitteena on saada julkaisu valmiiksi ennen juhannusta, mutta katsotaan kuinka sen kanssa käy. Julkaisu valmistuu joka tapauksessa viimeistään elokuussa.

Toukokuun alussa pidettiin jo hankkeen loppuwebinaari, koska katsottiin, että se on parempi ajankohta kuin elokuussa, jolloin kesän jälkeen olisi kaikki pitänyt viritellä uudestaan etätyön kehittämisteemaan. Asiat olivat niin sanotusti vielä tuoreessa muistissa. Loppuwebinaarissa oli mukavasti osallistujia, noin viisitoista henkilöä. Siinä käytiin yhteiskeskustelu TAMKin ja yrityksen edustajan kanssa, esiteltiin hankkeen valmennusten video sekä hankkeessa valmistuneet tutkimukset etätyön työhyvinvoinnista ja opinnäytetyötutkimuksesta. Lisäksi loppuwebinaarissa oli asiantuntijapuheenvuoro Mikä muuttuu etätyössä.

Toukokuussa hanke osallistui vielä Kajaanin amk:n järjestämään Tulevaisuuden hyvinvoinnin kehittäjät -tilaisuuteen. Olimme mukana järjestämässä asiantuntijapuheenvuoroja verkossa sekä läsnätilaisuudessa. Projektipäällikkö toimi tilaisuudessa yhden lähiosion fasilitaattorina verkkoon ja luentotilaan. Tämä tilaisuus oli viimeinen, johon hanke osallistui.

PIKA Kainuu – Kestävä digitaalinen tulevaisuuden työ -hanke on nyt toukokuun loppupuolella siinä vaiheessa, että valmennuspilottijakso on takana ja nyt on käynnissä analysointivaihe. Tarkastelussa on erityisesti se, että pääsimmekö hankkeessa sille asetettuihin tavoitteisiin. Lisäksi katsotaan mitä opittiin ja mitä kehitettävää hanketyöskentelyssä vielä olisi. Tärkeää on myös pohtia niitä seikkoja, miksi ei ehkä päästy asetettuihin tavoitteisiin. Näihin pohdintoihin etsitään vastauksia ja samalla naputellaan jo hankkeesta loppuraporttia, jossa langat solmitaan yhteen.

Hanketyöhön liittyy olennaisesti asioiden dokumentointi. Näin loppuvaiheessa helpottaa, kun on valmennuksista kerätty osallistujatiedot sekä palautetta. Kaikki seminaarien ja tilaisuuksien ohjelmat ovat tallessa, kuitit skannattuna ja lomakkeet pääosin osallistujilta kerättynä. Vielä riittää lomakerumbaa, kun tietoja syötetään järjestelmiin.

Tässä hanketyöskentelyn aikana olen oppinut paljon niin itsestäni kuin työskentelytavoistani. On ollut kiva huomata, että pystyn oppimaan uusia asioita, verkostoitumaan, työskentelemään itsenäisesti ja johdonmukaisesti. Erityisesti olen ymmärtänyt, että etätyössäkin tiimityöskentelyllä ja työkavereilla on todella suuri merkitys, etätyössä ei kannata jäädä yksin erakoitumaan, koska tarvitsemme sosiaalisia suhteita.

Väistämättä nyt täytyy jo hieman ajatella tulevaa syksyä. Hanke päättyy elokuussa ja lopulliset tulokset hankkeesta valmistuvat. Työt jatkuvat ammattikorkeakoulussa, mutta eri agendalla kuin mitä olen viimeisen puolentoista vuoden aikana tehnyt.

Projektipäällikön 13. hankekatsaus

Teksti Päivi Dahl

Hankkeen valmennuspilottijakso päättyi maaliskuun lopussa ja kirjoitin sen johdosta blogitekstin Etätyön valmennuspilotti päättyi. Siinä kokoan jo yhteen saldoa valmennuksista sekä muista hankkeessa saavutetuista tuloksista.

Viimeinen valmennuskerta 29.3. oli kokoava webinaari valmennuksista ja siinä yhteydessä tutkija Jari Järviluoma esitteli kainuulaisille yrityksille suunnatun työhyvinvointi tutkimuksen tuloksia. Tästä kirjoitin blogin Kainuulaisissa yrityksissä etäjohtaminen toimii paremmin kuin vuosi sitten.

Etätyön kehittämisen PIKA Kainuu -hankkeessa rakennan parhaillaan verkko-opintopakettia avoimen amk-tarjottimelle. Siinä on oma työnsä, mutta tärkeästä aiheesta on hyvä saada tärkeimmät asiat tiivistetysti esille tukemaan yritysten omatoimista jatkuvaa oppimista.

Hankkeessa riittää vielä hankehallinnointia, erilaisten lomakkeiden käsittelyä sekä ohjausryhmän kokouksia. Nämä vaativat tietojen keräämistä, analysointia sekä istumista ja jalostamista raportteihin. Lisäksi kokoamme yhteisjulkaisua hankkeen teemoista ja siihen liittyy artikkelitekstien oikolukua sekä myös kirjoittamista.

Kaikessa tässä täytyy muistaa myös nauttia kauniista keväästä, seurata lumihankien sulamista ja muistaa tauottaa kirjoittamista sekä istumista. Etätyöhön uppoutuminen on toisaalta kivaa, mutta aivot tarvitsevat taukoja. Välillä tuntuu, että suutarin lapsella ei ole kenkiä ja saatu oppi kaatuu kuin vesi hanhen selästä pois päin.

Eli joka päivä täytyy muistaa pitää järki mukana työssäkin ja ohjakset tiukalla, jottei hepo karkaa käsistä. Tällä tarkoitan, että omasta työhyvinvoinnista etätyössä voit vain sinä itse huolehtia ja on se myös työnantajan etu, että etätyössäkin voidaan hyvin.

Hanketyössä olemme nyt siinä vaiheessa, että ke 3.5. järjestämme loppuwebinaarin Mikä muuttuu etätyössä? Verkkotilaisuudessa vedetään vielä yhteen hankkeen valmennukset sekä hankkeen tulokset. Lisäksi saadaan etä- ja hybridityön asiantuntijan näkökulma teemaan: Mikä muuttuu etätyössä?

Mikäli kiinnostuit, niin katso ohjelma ja ilmoittaudu mukaan tästä. Tervetuloa linjoille!

Projektipäällikön 12. hankekatsaus

Teksti Päivi Dahl

Hanke on edennyt nyt jo yli puolenvälin ja kevään valmennukset ovat käynnissä. Edelleen kerran viikossa järjestetään live-webinaari eri teemoista ja lisäksi oppimisympäristöön viedään teemaan liittyvää materiaalia, mm. videoita, podcasteja, artikkeleita sekä linkkejä kyseistä teemaa käsitteleviin sivustoihin jne. Oppimisympäristöön tehdään myös lyhyitä kyselyjä sekä kirjoitustehtäviä, joiden tarkoitus on syventää ja auttaa teeman asioiden sisäistämistä.

Hankkeen viestintää on tehty edelleen sähköpostimarkkinointina, mutta nyt on ollut havaittavissa, että innostus etätyön kehittämiseen on hiipumassa ainakin webinaarien osallistujien määrän näkökulmasta katsottuna. Yrityskulttuurin muutos sekä dronen käytön tehopäivä saivat aikaan hetkellistä uusien yritysten innostumista mukaan hankkeeseen. Rahoittajan mielestä nämäkin yritykset ovat tervetulleita ja toisaalta niistä saadaan mukavasti raportoitiin merkintöjä osallistuneista yrityksistä.

Vuosi sitten keväällä toteutettiin PIKA työhyvinvointi tutkimuskysely ja tänä keväänä se on lähetetty toistamiseen sekä viime vuonna vastanneisiin yrityksiin, että myös laajemmalla otannalla PIKA hankkeen kohderyhminä oleviin, sekä hankkeeseen osallistuneisiin yrityksiin että yrityksiin, jotka eivät ole osallistuneet toimenpiteisiin, mutta ovat suhtautuneet hankkeeseen myötämielisesti.

Nyt maaliskuussa on vielä kaksi varsinaista valmennuswebinaaria sekä yksi Jaksa hyvin -webinaarisarjan verkkoluento. Lisäksi maaliskuun 29. päivä julkaisemme alustavat tulokset tämän vuoden PIKA tutkimuskyselystä sekä pidämme yhteenvedon PIKA-valmennuksista.

Ajatukset siirtyvät seuraavaksi verkko-opintojakson tekemiseen ja artikkelisarjan julkaisun kokoamiseen sekä loppuraportin koostamiseen. Hankkeen loppuseminaarin päivämäärä on myös päätetty, mutta siitä kerron lisää seuraavassa hankekatsauksessa ensi kuussa.

Projektipäällikön 11. hankekatsaus

Teksti Päivi Dahl

Uusi vuosi toi mukanaan myös uusia asioita PIKA-hankkeen valmennusten toteutukseen.

Syksyllä oppimisympäristönä toimi Teams, mutta siellä emme pystyneet aktivoimaan osallistujia mielekkääseen työskentelyyn. Siksi tammikuusta alkaen olemme ottaneet käyttöön ajasta ja paikasta riippumattoman oppimisalustan Howspacen. Viemme sinne materiaaleja sekä webinaaritallenteita. Rakennamme sinne myös pieniä keskusteluja ja oppimistehtäviä, joiden avulla on mahdollista syventää teemaa.

Oppimisympäristö ei ole kerralla valmis kokonaisuus, vaan haluamme kehittää sitä yhdessä yritysten edustajien kanssa. Yritämme aktivoida osallistujia tutkimaan sisältöjä sekä kommunikoimaan alustalla. Lisäksi toivomme käyttäjiltä myös palautetta ja käyttökokemuksia, jotta voimme kertoa niistä eteenpäin.

Olemme siis itsekin uuden äärellä ja opimme samalla itse sitä, kuinka tällaista oppimisympäristöä rakennetaan sekä mihin sitä voidaan käyttää ja mihin sitä voisi kenties jatkossa käyttää. Olemme vielä tammikuun ajan vetäneet webinaareja teamsilla, mutta helmikuussa rohkenemme jo kokeilla, kuinka liveverkkovalmennusta tehdään itse oppimisympäristön alustalla.

Tähän mennessä valmentajan ja projektipäällikön kokemukset alustasta ovat pääosin myönteiset. Olen huomannut, että oma ajattelu on välillä jotensakin vanhakantaista ja uusien juttujen kokeileminen vaatii hiukkasen enemmän aikaa ja sulattelua. Mutta vähitellen kokeillen asiat etenevät.

Valmennukset jatkuvat vielä helmi-maaliskuun ajan.

Hanketoiminnassa projektipäällikölle iskee välillä epätoivo yritysten osallistumisen suhteen. Onko ilmoittautuminen kynnys osallistumiselle? Vai ovatko valmennusten teemat sellaisia, jotka eivät osu ja uppoa? Onko yritysten toimintaympäristö on muuttunut ratkaisevasti vuoden aikana, onko viestintä hankkeesta liian vähäistä vaiko onko webinaarien järjestämisaika epäsopiva? Monenlaisia kysymyksiä risteilee välillä mielessä.

Kevään valmennukset ovat siis hyvässä vauhdissa ja helmi-maaliskuussa on vielä tulossa kiinnostavia livewebinaareja eri teemoista. Jaksa hyvin webinaarisarjassa on myös vielä kolme kiinnostavaa verkkoluentoa tulossa, joihin voi myös vielä ilmoittautua mukaan. Yritämme edelleen seuraavien kahden kuukauden ajan parantaa valmennusten saavutettavuutta juuri ajasta ja paikasta riippumattomalla oppimisympäristöllä, joten ilmoittaudu mukaan vain, vielä ehdit hyvin matkaan!

Etätyön kirjakatsaus – vinkit lukemistoon

Teksti: Päivi Dahl

Etätyöstä on kirjoitettu hyviä teoksia viime vuosina. Teen tässä pienen katsauksen lukemiini kirjoihin hankkeen aikana. Osa kirjoista ei käsittele suoraan etätyötä, mutta niiden aiheet liittyvät kyllä tiiviisti etätyöhön tai johtamiseen ja sitä kautta ne antavat mainioita vinkkejä etätyön kehittämiseen.

Etätyöhön liittyviä kirjoja vinkiksi ja oman kehittymisen tueksi.

Tähän mennessä olen lukenut teemaan liittyvät seuraavat teokset:

Keränen Heimo, 1998. Työ ja paikka. Etätyön kehittymislähtökohdat Kainuussa. Kirja on tutkimusraportti ja varmaankin yksi ensimmäisiä julkaisuja, jossa on etätyöstä koostettua tietoa Kainuussa.

Oli mielenkiintoista huomata, että edelleenkin 2020-luvulla olemme hyvin monessa asiassa samassa jamassa kuin 24 vuotta aikaisemmin. Tuolloin jo havaittiin, että etätyössä on kyse muutoskyvykkyydestä sekä työtapamuutoksen hyväksymisestä organisaatiokulttuureissa. Lisäksi Keränen havaitsi, että etätyön kehittämisessä tarvitaan koko työprosessin kehittämistä mukaan lukien tiimityön ja projektimaisen työn hallinta.

Boijer-Spoof Heikinheimo Kati ja Ilmivalta Riikka, 2022. Etätyön hyvinvointiopas. Tämä kirja tukee etätyöläisen hyvinvointia kaikin tavoin. Tästä saa tietoja ja hyviä ajatuksia sekä vinkkejä omaan arkeen. Kirjassa on myös mukana helppoja harjoituksia hyvinvoinnin tueksi. Tämä kirja on saatavilla myös äänikirjana. Vahva suositus luettavaksi.

Sivonen Outi, 2022. Yrityskulttuurit murroksessa. Inhimillinen työelämä ei rakennu pelkällä itseohjautuvuudella. Teoksessa pureudutaan etätyön mukanaan tuomaan työyhteisön yrityskulttuurin muutokseen. Kirjassa on mukana käytännön esimerkkejä siitä, kuinka yrityksissä voidaan rakentaa yhteisöllisyyttä ja välittämistä virtuaalityöympäristössä. Kirjassa käsitellään myös viestintää, johtamista ja yhteisön kehittämistä.

Saari Oskari, 2015. Aki Hintsa – voittamisen anatomia. Tästä kirjasta saa runsaasti ajateltavaa oman hyvinvointinsa edistämiseksi. Vaikka teoksessa käsitellään F1-maailmaa, niin siellä on esimerkkejä myös yrityskentältä. Kirjassa tuodaan esille se, että ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin tarvitaan niin mielen kuin kehon hyvinvointia. Teoksen lopussa on jopa lihaskunto ja liikkuvuusharjoitteita. Saari kirjoittaa, että hyvinvointi ei ole osiensa summa vaan tulo!

Soback Dan, 2021. Valmentava johtajuus – opas voiman, viisauden ja myötätunnon herättämiseen. Soback kirjoittaa johtajuudesta ja valmentavasta otteesta. Hän herättää miettimään johtajuudessa sitä, että kun olet johtaja – annatko kaloja vaiko opetatko onkimaan? Kirjassa myös avataan valmentavan johtajuuden 6 prinsiippiä ja lukujen lopuksi on jokaisesta teemasta napakka yhteenveto.

Järvinen Pekka, 2018. Ammatillinen käyttäytyminen, tie onnistumiseen. Järvisen kirjassa avataan niin työntekijöiden kuin esihenkilöiden roolia ja pohditaan laajasti kysymystä, mitä se ammatillinen käyttäytyminen oikein on? Teos herättää miettimään kuinka itse kohtelen muita ja käyttäydynkö ammattini vaatimusten mukaisesti. Ajatuksia kannattaa soveltaa myös etä- ja hybridityöympäristöön.

Toivottavasti otat näistä jokin kirjan omalle lukulistallesi!

Kerro minulle, jos sinulla on tiedossa hyviä kirjoja tai tutkimuksia, niin saan lisää lukemista listalleni.

Mukavia lukuhetkiä kirjojen parissa!

Projektipäällikön 10. hankekatsaus

Teksti Päivi Dahl

Syksy on ollut hyvin opettavainen. Aika on juossut niin nopeasti eteenpäin, että listojen tekeminen on ollut tarpeellista. Työpäiväkirjasta eli vihkosta on tullut hyvä muistinjatke ja sinne on kirjattu päivien tekemiset ja kenties myös hoksauksia ja oivalluksia omasta tekemisestä.

Syyskausi on valmennusten osalta saatu pakettiin. Syksyllä järjestettiin valmennuksia eri teemoista yhteensä 21 kertaa. Reaaliaikaisia valmennuksia tehtiin yhteensä 66 tuntia ja niissä käsiteltiin seuraavia teemoja: työhyvinvointiin liittyvä Jaksa hyvin -webinaarisarja (12 t), itsensä johtaminen (9 t), onnistu verkkokokouksissa (9 t) ja viesti vaikuttavasti verkossa kokonaisuus (12 t) ja etätyötila webinaari (2 t) sekä kaksi lähipäivää (14 t) neljän päivän sijasta. Lisäksi järjestettiin etäteknologiaan liittyvä kyberturvallisuuden tehopäivä (3 h + 3 h) yhteistyössä kahden KAMKin muun hankkeen kanssa.

Henkilöitä näihin valmennuksiin osallistui 12 yrityksestä, joista yksi oli oma ammattikorkeakoulu. Henkilöosallistujia oli yhteensä 16, joista valmennuksissa / kerta oli läsnä yhdestä kuuteen henkilöä. Kaikkiaan syksyn valmennuksiin oli mukaan ilmoittautuneista yrityksistä 51 osallistumiskertaa (luvussa ei ole mukana KAMKin osallistujat).

Lähes jokaisesta verkkovalmennuksesta tehtiin yksi tai useampi tallenne. Kaikkia tallenteita ei ole voitu jättää hankkeen nettisivuille katsottavaksi, koska niitä ei ole tekstitetty ja silloin ne eivät ole kaikille saavutettavia. Jos haluat katsella tallenteita, niin ota yhteys projektipäällikköön, niin hän toimittaa linkkilistauksen syksyn valmennustallenteista.

Kevään valmennukset on viimeistelyjä vaille valmiit. Nyt odotellaan innokkaasti yritysten ilmoittautumisia, vielä ehditte hyvin mukaan!

Keväällä valmennuksissa testataan uutta oppimisympäristöä, joka mahdollistaa omatoimisen, ajasta ja paikasta riippumattoman opiskelun. Tammikuussa taas jatketaan.

Hyvää joulun odotusta ja vauhdikasta uutta vuotta 2023!

Hyvää joulua ja vauhdikasta uutta vuotta!

Valmennusten integrointi opetukseen – etävuorovaikutusta lähivalmennuksena

Teksti Päivi Dahl

Hankesuunnitelman mukaisesti välillisenä kohderyhmänä ovat ammattikorkeakoulun opettajat ja opiskelijat, joilla on hankkeen kautta mahdollista tutustua etätyöhön ja sen mahdollisuuksiin. Opettajille avautuu myös mahdollisuus saada valmista opetusmateriaalia verkkoon tuotetuista valmennuksista. Hankesuunnitelmassa mainitaan myös, että kaikki hankkeen aikana tuotettu materiaali on vapaasti hyödynnettävissä.

Nämä suunnitelmaan kirjoitetut asiat ovat olleet myös mielessä, kun PIKA Kainuun valmennusten sisältöjä on pohdittu. Työskentelen Kajaanin ammattikorkeakoulussa liiketoiminta osaamisyksikössä lehtorina ja opetan mm. työelämän viestintätaitoja. Visioin jo heti hankesuunnitelmaa lukiessani, että tästä voidaan saada kokemusta hanketyöskentelyn ja opetuksen integroimisesta.

Toin jo hyvissä ajoin keväällä esille hankkeessa suunniteltavat valmennukset sekä niiden ajankohdat, jotta opettajat voisivat niitä tarvittaessa käyttää opintojaksojensa suunnitteluissa hyödyksi. Ilokseni kaksi liiketalouden opettajaa tarttuivat tähän tilaisuuteen ja syksyllä olemme saaneet yhdistettyä hanketyötä opetukseen. Opettajat vetävät liiketalouden opiskelijoille työelämän viestintätaitojen opetusta.

Marraskuun alussa hankkeessa alkoi Viesti vaikuttavasti verkossa -valmennuskokonaisuus ja se päätettiin järjestää lähipäivänä. Päivän sisältö oli kaksiosainen siten, että se houkuttelisi mukaan sekä yritysten ihmisiä ja että se sopisi myös aamupäivän osalta opiskelijoille.

Etävuorovaikutusta lähivalmennuksena on erikoinen idea, mutta päädyimme tähän sen vuoksi, että luulimme ammattitaitoisen vetäjän saavan yrityskentältä myös väkeä mukaan. Tässä erehdyimme, mutta valmennuksen yhdistäminen opetukseen pelasti tilanteen. Opiskelijoita oli kahdesta eri ryhmästä paikalla lähes kolmekymmentä henkilöä sekä ryhmien opettajat.

Kouluttaja Anne Rantala Kajaanissa pitämässä valmennusta etävuorovaikutuksesta. Kuva Päivi Dahl.

Työyhteisölämpöö kouluttaja Anne Rantalan oma näkökulma etävuorovaikutuksen synnyttämiseen verkossa toimi hyvin lähivalmennuksessa. Tässä valmennuksessa oli tavallisuudesta poikkeavana näkökulmana kouluttajan oma vahva kokemus improvisaatioteatterista. Sen kokemuksen välittäminen ja itsensä likoon laittamisen rohkaisu sai opiskelijatkin pohtimaan omia vuorovaikutustaitojaan niin luokkatilanteessa kuin mahdollisessa verkkotyöskentelyssä.

Valmennuksessa tuli konkreettisesti esille sanoittamisen tärkeys niin läsnä ollessa kuin, että jos olisimme virtuaalisesti kokoontuneina asian ääreen. Kun emme pysty käyttämään virtuaalisen yhteyden aikana kaikkia aistejamme, niin puhe ja sanoittaminen sekä eleiden ja ilmeiden näkeminen nousevat uuteen arvoonsa.

Kompaammeko toisiamme yltämään parhaimpaan vaiko kampaammeko toisen puheillamme? Joo – ja -menetelmän avulla pääsemme luovempiin ajatuskulkuihin kuin jos käyttäisimme niin, mutta -menetelmää. Kokeilkaa vaikka itse seuraavassa suunnittelu- tai innovointipalaverissa ja huomatkaa ero!

Parasta antia tämän valmennuksen yhdistämisestä opetukseen oli se, että yksi opiskelija jäi juttelemaan kouluttajan kanssa pitkäksi toviksi saamastaan kokemuksesta, koska kouluttaja pystyi vaikuttamaan ja opiskelija vaikuttui teeman tärkeydestä.

Toinen tärkeä seikka oli se, kun opettajat kertoivat, jotta tämä etävuorovaikutuksen valmennus täytyy saada paremmin yhdistettyä tulevaisuudessa työelämän viestintätaidot opintojaksoon, koska etätyö on tullut jäädäkseen.

Minulle jäi positiivinen kokemus tämän valmennuskerran integroinnista opetukseen. Nyt jäädään vain odottamaan, miten ensi syksynä etävuorovaikutus ujutetaan opintojaksoon ja saadaan seuraavat opiskelijat vaikuttuneiksi teemasta.

Projektipäällikön 8. hankekatsaus – vauhti kiihtyy

Teksti Päivi Dahl

Hankeen ohjausryhmän 4. kokous saatiin pidettyä ja ilokseni hankkeen markkinointitoimet ja raportointi saivat kiitosta ohjausryhmän jäseniltä. Työn tekeminen jatkuu ja valmennusten sisältöjen suunnittelu jatkuu yrittäjien toiveiden mukaisesti.

Syyskuussa on huomattu, että aika on rajallista ja priorisointia täytyy jatkaa. Kevään valmennusten suunnittelu on kiivaimmillaan ja tarjouspyyntöjä lähetetään ja tarjouksia vastaanotetaan. Niiden vertailu ja päätösten tekeminen vie aikaa. Samoin aikataulujen sovittaminen.

Syyskuussa valmennukset jatkuivat Itsensä johtamisen kokonaisuudella. Nyt jo on huomattu, että on vaikea saada osallistujia webinaarivalmennuksiin. Itsensä johtamisen verkkoluennoille osallistui noin 2-5 henkilöä ja luennoista tallenteet ovat olleet saatavilla hankkeen valmennusten Teams-sivuilla sekä hankkeen nettisivuilla. Tallenteista, yhteensä kuusi, on kahta katsottu yhden kerran.

Tallenteiden jälkikäsittely eli editointi haukkaa aikaa. Tallenteita ei tekstitetä, koska se veisi vielä enemmän työaikaa ja toiseksi hankkeessa ei ole siihen budjetoitu rahaa. Tallenteet ovat julkisesti katsottavissa kaksi viikkoa julkaisupäivästä hankkeen nettisivuilla.

Hankkeen nettisivuja päivitetään tiuhaan, koska loppusyksyn valmennusohjelma selkiytyy ja tarkentuu. Lisäksi kevään kokonaisuudet ovat työpöydällä ja niiden aikataulutus sekä sisällöt tarkentuvat myös vähitellen.

Hankkeessa tehtiin myös päätös siitä, että vaihdamme asiakkaille eli yrityksille suunnatun oppimisympäristön helppokäyttöisempään ja yksinkertaisempaan asiakkaiden näkökulmasta. Keräämme tästä kokemuksia kevään ajan ja kirjaamme kokemukset ylös loppuraporttiin.

Oppimisympäristön muutokseen on varattava syksylle työaikaa, jotta keväällä voidaan ponnistaa uudestaan valmennusten asynkronisen (ajasta ja paikasta riippumattoman oppimisen) tarjonnan kanssa.

Työt jatkuvat ja yritämme saada mielenkiintoiset valmennukset keväälle valmiiksi marraskuun alkuun mennessä!

Projektipäällikön 6. hankekatsaus

Teksti Päivi Dahl

Elokuu pyörähti käyntiin ja kesälomat on pidetty. Kesällä saatiin uutta virtaa syksyn tekemisiin, vähän mökkeiltiin, matkailtiin, käytiin uimassa ja juostiin marjojen perässä. Toivottavasti myös sinä olet saanut akut ladattua loman aikana!

Katsotaanpa, mitä hankkeessa saatiin aikaan ennen lomia ja heti lomien jälkeen.

Kesäkuussa oli hankkeen ohjausryhmän kokous. Siellä esittelin napakan koosteen alkuvuoden hanketapahtumista ja työpajojen järjestämisestä. Lisäksi konsultoin rahoittajaa hankeyhteistyöstä sekä de minimis -asioiden kirkastamisesta. Kaikki saatiin selvitettyä ja hyvä ohje oli, että muista kirjata aina perustelut, miksi teet niin tai näin. Perustelut tulee myöhemmin kirjoittaa auki loppuraporttiin. Pidän tämän mielessä!

Kesäkuun aikana hankkeessa saatiin syksyn valmennuspaketit mukavalle mallille ja järjestettiin valmennuksien ennakkoinfo verkossa. Tämäkin tilaisuus oli osa yritysten rekrytointia hankkeeseen, mutta jälleen kerran totean sen, että yritysten mukaan saanti ja sitouttaminen hankkeeseen ei ole helppo tehtävä. Vaaditaan useita puhelinsoittoja sekä sähköposteja sekä perään soittamista.

Toisaalta mitä useammin olet yhteydessä ja juttelet ihmisten kanssa, niin samalla itse rakennat luottamusta itseesi sekä hankkeeseesi. Tämä on tärkeä muistaa, että omalla (projektipäällikön) toiminnalla suuri merkitys rekrytointiasiassa.

Heinäkuun lopulla töihin palatessa täytyi hetki palautella asioita mieleen, jotta taas päästiin ns. kärryille, missä mennään ja mihin toimiin tätyy tarttua, jotta syksyn toteutukset pääsevät liikkeelle. Syksyn valmennusten sisältöjen suunnittelu tarkentuu koko ajan ja kevään valmennuspakettien rakentaminen on aloitettu.

Ensimmäisenä valmenuksena käynnistyy elokuussa työhyvinvoinnin webinaarisarja. Se järjestetään yhteistyössä KYTE-hankkeen kanssa. Sarjaan kuuluu yhteensä kahdeksan verkkoluentoa ja niitä on joka toinen torstai marraskuun loppuun saakka.

Elokuun 17. päivä järjestetään kaikille avoin verkkotilaisuus PIKA valmennuksista. Tähän pyydetään ennakkoilmoittautumiset 14.8. kuluessa. Tilaisuudessa avataan valmennusten kokonaisuus sekä sisällöt sekä kuinka maksuttomiin valmennuksiin pääsee mukaan.

Hanke siis etenee ja pian meillä onkin jo valmennusten pilotoinnit käynnissä. Toivottavasti tavataan pian usean eri yrityksen edustajien kanssa ja saadaan hyvät keskustelut käyntiin!