Hanke – Sivu 3 – PIKA Kainuu

Projektipäällikön 7. hankekatsaus – asiakaskokemuksen muodostuminen

Teksti Päivi Dahl

Kuluneen elokuun aikana olemme pohtineet hanketiimissä sitä, millainen asiakaskokemus on vaikuttava ja saisi yritysten henkilöstöä lähtemään mukaan valmennuksiin.

Luottamuksen synnyttäminen on ensimmäinen asia. Kun kaksi toisilleen ennen tuntematonta kohtaa, niin keskustelun perusteella on tarkoitus saada selville, millainen tyyppi siellä on vastassa.

Hanketyössä täytyy ensin projektipäällikön saada aikaiseksi luottamus asiakkaisiin eli yrityksiin. Tämä tapahtuu usein lähettämällä sähköpostia toimitusjohtajille tai yrityksen info-sähköpostiin tai mielellään molempiin. Lisäksi projektipäällikkö soittaa ”kylmiä puheluita” toimitusjohtajille ja pyrkii pääsemään puhelimessa asian ytimeen. Lisäksi voidaan sopia vaikka Teams-näköpuhelu tai yrityskäynti, jossa päästään tarkemmin keskustelemaan yrityksen etätyön kehittämisestä ja hankeen valmennuksista. Nämä kaikki toimet pyrkivät lisäämään luottamusta ja luotettavuutta.

Viestinnän tyyli ja tiheys vaikuttavat luotettavuuteen. Hankeviestinnässä sähköpostiviestien sisällöt tulee kohdentaa niin, että tekstistä selviää heti alussa, mistä on kyse ja mitä tarjotaan. Myös tyylin tulee olla helposti lähestyttävä ja ymmärrettävä. Jos on tarkoitus saada yrityksen muutakin henkilöstöä mukaan kuin toimitusjohtajia, niin silloin se täytyy kirjoittaa auki tekstiin, että viestistä voi keskustella muun henkilöstön kanssa ja koskee myös koko yrityksen henkilöstöä.

Tämän jälkeen vielä kannattaa soittaa yritykseen ja kysellä sähköpostin perään: – Huomasittehan, että lähetin teille eilen klo 14.22 sähköpostin? Ja sitten juttu jatkuu saadun vastauksen perusteella keskustellen. Joka tapauksessa aina kun puhelun saa käyntiin, niin lopputulema voi olla joko miellyttävä asiakaskokemus tai sitten ei.

Asiakaskokemus syntyy vuorovaikutuksesta. Projektipäällikön keskustelukykyisyys herättää joko luottamusta yritysten päässä tai sitten liian tiheä sähköpostimarkkinointi voi kariuttaa asian etenemisen.

Kuvituskuva — Valmennuksissa on myös muutama lähipäivä. Kuva: Pexels

Asiakaskokemukseen vaikuttaa myös digitaalinen ympäristö. Jos hankkeessa tarjotaan valmennusta tai koulutusta jne., niin täytyy pohtia onko se helposti tavoitettavissa ja saavutettavaa sekä yksinkertaista asiakkaan käyttää. Ammattikorkeakoulussa meillä on mahdollisuus käyttää erilaisia verkkokokousjärjestelmiä vaikkapa lyhytkestoisiin tilaisuuksiin. Ne eivät välttämättä kuitenkaan tuota pitempikestoisissa toteutuksissa toivottua lopputulosta.

Ammattikorkeakoulun järjestämissä, yritysasiakkaille suunnatuissa valmennuksissa, koulutuksissa sekä tilaisuuksissa on yleensä aina taka-ajatuksena, että niistä osallistujat saisivat jonkinlaista oppia tai uutta tietoa mukaansa. Tässä törmätään jälleen asiakaskokemuksen tuottamiseen ja tiedon lähteille pääsemiseen eli digitaaliseen ja helppoon oppimisympäristöön.

Hyvän asiakaskokemuksen tuottamiseen liittyy myös osallistujien jatkuvan oppimisen mahdollistaminen. Tätä puolestaan tukee ajasta ja paikasta riippumattoman sisällön tuottaminen. Tälle tulisi kuitenkin olla jonkinlainen alusta tai oppimisympäristö, joka toimisi myös saman periaatteen mukaisesti eli olisi saatavilla 24/7/365.

Hanketoiminnassa ei välttämättä toimi samat ratkaisut kuin oppilaille tuotetuissa opintojaksoissa. Tässä törmätään myös tekniikkaan ja IT-tukeen sekä erilaisiin statuksiin, joilla esim. verkkokokousjärjestelmissä toimitaan. Mutta siitä voisin kirjoittaa toisen blogin, sellainen mielenkiintoinen maailma se on!

Millaisia kokemuksia sinulla on onnistuneista koulutus- tai valmennuskokonaisuuksista? Mikä niistä teki sellaisen, että sinulle jäi miellyttävä asiakaskokemus? Kerro niistä kommenteissa!

Työhyvinvointia yrityksille webinaarisarjalla

Teksti Päivi Dahl ja Anu Piirainen

Työhyvinvointia yrityksille maksuttomalla Jaksa hyvin! -webinaarisarjalla

Yritystoiminnan hektisessä arjessa yksinyrittäjällä tai esimiehellä voi olla haasteita huomioida työkykyyn vaikuttavia tekijöitä. Myös työntekijät itse voivat havahtua terveydellisiin tai muihin omaa jaksamista ja hyvinvointia haastaviin tekijöihin. Usein tarkempi asioiden pohtiminen ja muutosten tekeminen unohtuu arjessa.

Kajaanin ammattikorkeakoulussa päätettiin yhdistää voimat kahdessa ESR-hakkeessa tarjoamalla osallistujille tietoa työhyvinvoinnista ja tilaisuus keskusteluun. Molemmissa hankkeissa – PIKA Kainuu ja KYTE – on keskeisenä tavoitteena kainuulaisten mikro- ja pk-yritysten henkilöstön työhyvinvoinnin tukeminen.

Webinaarisarjalla pyrimme tuomaan mielenkiintoisten teemojen kautta mahdollisuuden ottaa aikaa itselleen ja oman työhyvivoinnin tukemiseen joka toinen torstai-iltapäivä.

Kahdeksan etäluennon sarjassa saadaan tietoa mm. unen vaikutuksesta ja palautumisesta jaksamiseen arjessa, ravitsemuksen vaikutuksesta vireyteen, siitä miten fyysinen jaksaminen edistää hyvinvointia ja kuinka huolehditaan mielen hyvinvoinnista ja elämänkaaresta sekä millaisia asioita tulee huomioida työergonomiassa.

Yrityksille maksuttomat valmennukset pyörähtävät käytiin elokuun 18. päivä työhyvinvoinnin Jaksa hyvin! -webinaarisarjalla. Webinaarisarja työhyvinvoinnin tueksi toteutetaan 18.8. – 24.11.2022. Imoittaudu mukaan tästä linkistä!

Ilmoittaudu mukaan ja jaksa hyvin töissä.

Jaksa hyvin -webinaarisarja toteutetaan yhteistyössä PIKA Kainuu – ja KYTE -hankkeiden kanssa ja se on suunnattu näissä hankkeissa mukana oleville tai hankkeisiin mukaan lähteville yrityksille henkilöstöineen.

KYTE – Kainuulaisten yritysten työhyvinvoinnin edistäminen -hankkeen kohderyhmänä ovat Kuhmon, Ristijärven ja Paltamon mikro- ja pienyritykset. Hankkeen tavoitteena on yritysten ja niiden työntekijöiden kokonaisvaltainen työhyvinvoinnin parantaminen. Ota KYTE-hanke seurantaan facebookissa.

Projektipäällikön 6. hankekatsaus

Teksti Päivi Dahl

Elokuu pyörähti käyntiin ja kesälomat on pidetty. Kesällä saatiin uutta virtaa syksyn tekemisiin, vähän mökkeiltiin, matkailtiin, käytiin uimassa ja juostiin marjojen perässä. Toivottavasti myös sinä olet saanut akut ladattua loman aikana!

Katsotaanpa, mitä hankkeessa saatiin aikaan ennen lomia ja heti lomien jälkeen.

Kesäkuussa oli hankkeen ohjausryhmän kokous. Siellä esittelin napakan koosteen alkuvuoden hanketapahtumista ja työpajojen järjestämisestä. Lisäksi konsultoin rahoittajaa hankeyhteistyöstä sekä de minimis -asioiden kirkastamisesta. Kaikki saatiin selvitettyä ja hyvä ohje oli, että muista kirjata aina perustelut, miksi teet niin tai näin. Perustelut tulee myöhemmin kirjoittaa auki loppuraporttiin. Pidän tämän mielessä!

Kesäkuun aikana hankkeessa saatiin syksyn valmennuspaketit mukavalle mallille ja järjestettiin valmennuksien ennakkoinfo verkossa. Tämäkin tilaisuus oli osa yritysten rekrytointia hankkeeseen, mutta jälleen kerran totean sen, että yritysten mukaan saanti ja sitouttaminen hankkeeseen ei ole helppo tehtävä. Vaaditaan useita puhelinsoittoja sekä sähköposteja sekä perään soittamista.

Toisaalta mitä useammin olet yhteydessä ja juttelet ihmisten kanssa, niin samalla itse rakennat luottamusta itseesi sekä hankkeeseesi. Tämä on tärkeä muistaa, että omalla (projektipäällikön) toiminnalla suuri merkitys rekrytointiasiassa.

Heinäkuun lopulla töihin palatessa täytyi hetki palautella asioita mieleen, jotta taas päästiin ns. kärryille, missä mennään ja mihin toimiin tätyy tarttua, jotta syksyn toteutukset pääsevät liikkeelle. Syksyn valmennusten sisältöjen suunnittelu tarkentuu koko ajan ja kevään valmennuspakettien rakentaminen on aloitettu.

Ensimmäisenä valmenuksena käynnistyy elokuussa työhyvinvoinnin webinaarisarja. Se järjestetään yhteistyössä KYTE-hankkeen kanssa. Sarjaan kuuluu yhteensä kahdeksan verkkoluentoa ja niitä on joka toinen torstai marraskuun loppuun saakka.

Elokuun 17. päivä järjestetään kaikille avoin verkkotilaisuus PIKA valmennuksista. Tähän pyydetään ennakkoilmoittautumiset 14.8. kuluessa. Tilaisuudessa avataan valmennusten kokonaisuus sekä sisällöt sekä kuinka maksuttomiin valmennuksiin pääsee mukaan.

Hanke siis etenee ja pian meillä onkin jo valmennusten pilotoinnit käynnissä. Toivottavasti tavataan pian usean eri yrityksen edustajien kanssa ja saadaan hyvät keskustelut käyntiin!

Maksuttomat etätyöosaamisen valmennukset tukevat henkilöstön osaamista ja jaksamista!

Työllistäisinkö asiantuntijan alustatyöllä?

Teksti Päivi Dahl

Työn murros näkyy yhteiskunnassa perinteisen työsuhteen merkityksen vähentymisenä ja epätyypillisten työsuhteiden, kuten esimerkiksi alustojen tarjoamat työt, lisääntymisenä. Alustatyöstä puhutaan silloin, kun työtä tehdään digitaalisten alustojen välittämänä ja se on lyhytkestoista tai keikkaluonteista. Alustatyötä voidaan tehdä paikallisesti Kainuussa tai täysin virtuaalisesti verkossa.

Alustatalous – uusi palvelusektori

Alustatalous on uusi palvelusektori, joka tarjoaa uusia tulonlähteitä ja mahdollisuuksia joustavaan työskentelyyn ja yrittäjyyteen. Työterveyslaitoksen mukaan digitaalinen alusta tarkoittaa internetin välityksellä toimivaa virtuaalista ”kohtaamispaikkaa”, jossa ihmiset voivat kohdata ja missä palvelut ja tuotteet voivat vaihtaa omistajaa.

Alustataloudessa jokainen ihminen voi tuoda muiden käyttöön aikaansa, osaamistaan tai omaisuuttaan, joko ilmaiseksi tai korvausta vastaan.

Itse alusta ei tuota asiakkaan haluamaa asiaa, vaan se tarjoaa kohtaamiseen liittyviä palveluja alustan käyttäjille. Tiivistettynä alustatyöhön tarvitaan digitaalinen alusta, asiakas ja työntekijä.

Alustatyössä digitaaliset alustat ovat työn tekijöiden ja työn ostajien markkinapaikkoja eli ne toimivat linkkinä kahden eri tahon välillä. Digitaalisia alustoja on käytössä mm. julkishallinnossa, esim. kanta.fi ja suomi.fi.

Lisäksi digitaalisia alustoja ovat esim. Facebook ja YouTube, ja niiden kautta ihmiset ja yritykset voivat rakentaa myös liiketoimintaa. Digitaaliset alustat toimivat algoritmien kautta ja ne säästävät kustannuksia.

Alustayritys saa rahaa käyttäjien palkkioista tai myymällä käyttäjiä koskevaa dataa tai mainostilaa. Hallinnoidessaan alustaa yritys säätelee, millä tavoin alustan käyttäjät voivat toimia.

Alustat työnvälityksen välineinä

Digitaalisia alustoja käytetään myös työn välittämisessä ja tällaisia alustoja ovat muun muassa freska.fi, nerot.fi. Nämä tarjoavat vaihtoehtoja työn tekijöille ja mahdollistavat osallistumista, itsenäisyyttä ja hyötyjä.

Alustatyössä työntekijän näkökulmasta on kyse valinnasta työn pysyvyyden tarjoaman turvallisuuden ja joustojen tarjoaman vapauden välillä. Itsensätyöllistäjä, esim. asiantuntija, pääsee kenties tekemään työtä omien arvojensa perusteella.

Kansainvälinen Fairwork alustatyöverkosto jakaa alustatyön fyysisenä toteuttavaan (gig work), josta esimerkkinä mainitaan esim. henkilöstön vuokraus, ja verkon kautta toteuttavaan (cloudwork) työhön, jossa asiantuntijat ottavat työtarjouksia vastaan tilaajilta jonkin alustan kautta (Seppänen, Känsälä, Immonen, Alasoini 2022, 18).

Akavan johtava asiantuntija Miia Kanniston (2021) mukaan alustatyö voidaan jakaa kahteen työmuotoon: 1) klikkaustyöhön (crowdwork), jolloin työ sekä välitetään että tehdään digitaalisen alustan kautta eli tällöin alusta yhdistää työn etsijät ja tarvitsijat. Työ tehdään kokonaan virtuaalisesti ja tämä malli houkuttelee mm. asiantuntijoita vaikkapa työn tekemisen joustavuudella. 2) Sovelluksella tilattava työ (appwork), työ tilataan alustalta, mutta tehdään perinteisellä tavalla, esim. ruokalähetti. Työn suorittaja (lähetti) on suorassa kontaktissa tilaajan kanssa.

Alustatyö eroaa työsuhteesta

Normaalissa työsuhteessa työnantaja osallistuu sosiaaliturvan rahoitukseen ja työntekijällä on lakisääteinen oikeus työsuojeluun ja sosiaalietuuksiin. Alustatyössä tämä on toisin.

Alustatyössä työtä ollaan irrottamassa työsuhteista, jolloin alustatyö voi luoda epävarmuutta ja heikentää työoloja ja se voi jopa heikentää hyvinvointivaltion perustoja, koska ne muuttavat käytännöillään työn tekemisen ja organisoimisen tapoja.

Toisaalta alustatyö on asiantuntijoille mahdollisuus työllistää itsensä, hyödyntää paikasta ja ajasta riippumattoman työn tekemistä sekä toteuttaa omia arvojaan. Tällaiset asiantuntijat voisivat olla Kainuussa myös kullan arvoisia ”assareita” yrityksen tiettyyn asiantuntijatarpeeseen.

Lähteet:

Alustatalous (N. d.). Työterveyslaitos. Saatavilla 24.5.2022 https://www.ttl.fi/teemat/tyoelaman-muutos/alustatalous

Kannisto M. (2021). Alustatyöstä puuttuu pysyvyyden tarjoama turvallisuus, mutta joustot tuovat vapautta. Saatavilla 8.5.2022 https://akava.fi/akavalainen/alustatyosta-puuttuu-pysyvyyden-tarjoama-turvallisuus-mutta-joustot-tuovat-vapautta/

Seppänen L., Känsälä M., Immonen J., Alasoini T. (2022). Näkökulmia alustatyön reiluuteen Reiluuden mallit alustatyössä -hankkeen loppuraportti. Helsinki: Työterveyslaitos.

Projektipäällikön hankekatsaus nro 5

Teksti Päivi Dahl

Nyt kesäkuun alussa on hyvä aika hieman pysähtyä ja katsoa kevätkautta, mitä hankkeessa on saatu aikaiseksi sekä tehdä avata myös hankkeen tulevaisuuden suunnitelmia.

Tammikuusta toukokuun loppuun mennessä on järjestetty tutkimukysely sekä pidetty kuusi työpajaa yrityskentälle. Työpajoihin osallistui henkilöitä kahdeksasta eri yrityksestä. Työpajoissa on käyty hyödyllisiä keskusteluja ja niistä on saatu valmennuksiin hyvin rakennusmateriaalia. Kiitokset kaikille työpajoihin osallistuneille!

Projektipäällikkö on kevään aikana kontaktoinut noin 50 erilaista yritystä, Kainuussa. Näistä potentiaalisia ja etätyön kehittämisestä kiinnostuneita yrityksiä on reilut 20 kappaletta. Yrityksiä on lähestytty sähköposteilla, lisäksi on soitettu yrityksiin tavallisia sekä näköpuheluja. Koronapan-demian laannuttua olen käynyt muutamassa yrityksessä esittelemässä hanketta ja keskustellut etätyön ja -osaamisen kehittämisestä ihan livenä ihmisten kanssa.

Blogeja on julkaistu 18, joista kaksi on hankkeen tutkijan kirjoittamaa ja muut projektipäällikön käsialaa. Lehdissä julkaistuja asiantuntija-kirjoituksia on saatu julkisuuteen tähän mennessä kolme. Lisäksi hankkeeseen ostettiin advertoriaali eli ammattitoimittajan kirjoittama juttu Helsingin Sanomiin, tällä saatiin kansallista näkyvyyttä etätyön kehittämisen hankkeelle.

Hankkeen markkinointi on myös olennainen osa projektipäällikön työkuvaa. Tässä on kiva puoli se, että itsekin oppii aina jotakin uutta, mm. kyselyohjelman haltuunotto on hyvässä vauhdissa, samoin sosiaalisen median markkinointiosaamisen ymmärtäminen avaa silmiä.

Syksyn valmennuksia siis suunnittellaan sekä aikataulutetaan ja luodaan sisältöjä. Hankkeen budjettia on säädetty kahteen otteeseen ja on havaittu, että ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttämistä täytyy harkita tarkkaan, koska hintapyynnöt ovat korkeita. Tämä aiheuttaa valmennuksien suunnitteluun haasteita, mutta haasteet on tehty ratkaistavaksi!

Luvassa on syksylle mielenkiintoisia sisältöjä valmennuspaketteihin ja uskon vakaasti, että mukaan lähtevät yritykset tulevat saamaan uusia näkökulmia sekä osaamisen vahvistamista etätyön kehittämiseen liittyen.

Tämä blogiteksti on kirjoitettu kirjaimellisesti etätyössä – autossa matkalla Kajaanista etelään jossakin Iisalmen ja Mikkelin välissä. Kun nettiyhteys ja verkko toimii, niin töiden tekeminen onnistuu mainiosti.

Etätyöstä hybridityöhön – mikä muuttuu?

Teksti: Päivi Dahl

Työyhteisön työkulttuuri on jälleen muutoksessa. Yrityksissä pohditaan muun muassa: Tehdäänkö etätyötä ja lähityötä samaan aikaan? Miten esihenkilö johtaa sekä etänä että läsnä? Poikkeaako johtaminen etätyössä tavallisesta johtamisesta? Työnantajat miettivät voidaanko etätyön käytänteistä sopia jopa tiimitasolla vai tarvitaanko kirjalliset sopimukset edelleen esihenkilön ja työntekijän välillä.

Niissä yrityksissä, joissa etätyö on ollut mahdollista, ollaan siirtymässä etätyöskentelyssä uuteen malliin eli työntekijöitä houkutellaan jälleen tulemaan toimistoille. Miten työntekijöiden saaminen takaisin toimistoihin onnistuu?

Yrityksissä mietitään, tarvitaanko erillisiä työpisteitä ja voidaanko jopa luopua osasta toimitiloista. Kysymys voi olla myös siitä, että täytyykö yrityksessä kiinnittää erityistä huomiota työympäristöön, jotta henkilöstö viihtyy lähitöissä? Voidaanko toimitiloja kehittää siihen suuntaan, että ne olisivat houkuttelevat ja joissa henkilöstö viihtyisi. Voidaanko työympäristöratkaisuilla vaikuttaa jopa yhteisöllisyyteen ja työkulttuuriin? Miten tämä vaikuttaa yrityksen työyhteisöön ja yhteistyöhön?

Työterveyslaitoksen toteuttaman tutkimuksen (2022) mukaan etätyötä on tehty erityisesti mm. ohjelmistoalalla sekä vakuutus- ja kiinteistöalalla sekä aloilla, joissa henkilöstöllä on valmiiksi hyvät digivalmiudet. Etätyöntekijöistä osa haluaa jatkaa työskentelyä samalla tavalla, koska ehkä he ovat löytäneet oman tavan toteuttaa itseään pystyvät johtamaan itseään jokapäiväisessä ahertamisessa. Osa työntekijöistä ja johtajista kenties odottaa, että pääsee jälleen näkemään ja kohtaamaan oikeasti työkavereitaan. Tutkimuksen mukaan suurin osa haluaisi yhdistää etä- ja lähityötä.

Työnantajalla on oikeus päättää mitä, missä ja millä välineillä työtä tehdään. Tämä perustuu työnantajan työnjohto-oikeuteen ja pätee myös etätyön tekemiseen. Kun yrityksessä pohditaan etä- ja lähityön yhdistämistä ns. hybridimalliin, niin työnantajat joutuvat pohtimaan näiden työmuotojen toteuttamisen lisäksi miten voidaan tukea työntekijöiden työhyvinvointia ja edistää työpaikan yhteisöllisyyttä. Tässä tulee myös muistaa, että etätyön tekeminen perustuu aina vapaaehtoisuuteen eli työnantaja ei voi määrätä työntekijää etätyöhön. Komennukset ovat jo toinen asia.

Henkilöstö voi murehtia etätyön tuoman ajansäästöjen menettämistä työmatkoihin tai työrauhan loppumista. Voidaanko työyhteisössä keskustella etätyön hyvistä ja huonoista puolista ääneen? Millaiseksi yhteisömme on ”vaihtunut” pitkän etätyöskentelyn aikana, uskalletaanko olla ihmisiä ihmisille?

Etätyöstä siirtyminen työn uudelleen järjestämiseen osittain työnantajan toimipisteellä tapahtuvaksi tulee aina keskustella yhdessä henkilöstön kanssa. Hybridityöhön siirtymiseen tarvitaan totutteluaikaa, ja kannattaa muistaa, että siitä on myös hyötyjä esim. työyhteisön sosiaalisen pääoman vahvistuminen.

Projektipäällikön 4. hankekatsaus

Teksti Päivi Dahl

Huhtikuu hurahti vauhdilla, ehkä osin pääsiäisen vaikutuksesta, koska työpäiviä oli pari normaalia vähemmän. Hanget ovat vajuneet, mutta vielä ei ole aika rapsutella nurmikoita ainakaan Kajaanissa. Vappunakin vihmoi räntää.

Työpajoja järjestettiin huhtikuussa kaksi. Ensimmäisen pajan teemana oli sosiaalinen pääoma ja vuorovaikutus. Avataan sosiaalista pääomaa : Onko yrityksessämme korkea sosiaalinen pääoma? Jos näin, niin se heijastuu mm. hyvänä ilmapiirinä, henkilöstön työtyytyväisyytenä sekä innovointina. Mutta jos yrityksessä on alhainen sosiaalinen pääoma, niin siitä kertoo esim. lopettamis- tai eläköitymisaikeet tai se näkyy huonona ilmapiirinä.

Nyt kun työyhteisöissä siirrytään etätyöstä hybridityöhön, niin voidaan törmätä tilanteeseen, etteivät kaikki enää halua palata konttorille. Yrityksissä on jälleen pysähdyttävä pohtimaan sosisaalisen pääoman tasoa eli omaa toimintakulttuuria, mitä sille on mahdollisesti tapahtunut viimeisten kahden vuoden aikana.

Väitän, että useissa työyhteisöissä etätyön myötä on vuorovaikutus muuttunut jollakin tapaa. Kun ollaan tekemisissä pääasiassa verkon ja tietokoneen ruudun kautta, niin se jo itsessään heikentää sanattoman viestinnän osuutta. Jos palavereissa ei viitsitä edes kameraa avata, niin mielestäni silloin jo kannattaisi vakavasti pohtia, mikä on mennyt yrityksen viestinnässä vinksalleen.

Toin työpajassa esille Filosofian Akatemian asiantuntijan Miia Järvilehdon neljä työkalua, joilla voidaan vaikuttaa etä- ja hybridityössä vuorovaikutukseen. Ne ovat 1) dialogi, 2) kuuntelu, 3) arvostava lähestymistapa ja 4) aito läsnä olo. Lue tarkemmin työkaluista Järvilehdon blogista.

Huhtikuun lopulla työpajassa käsiteltiin tiimi- ja itseohjautuvuutta. Millainen on turvallinen tiimi? Miten tunteet vaikuttavat työhön? Tässä päädyttiin siihen, että jälleen kyse on paljon vuorovaikuksesta ja yrityksen viestintäkäytänteistä. Mistä työyhteisössä puhutaan, miten puhutaan, kuka puhuu, kuka ei. Miten asioista keskustellaan, jos keskustellaan?

Olemme kaikki kuitenkin viestinnän tuottajia, kuluttajia ja jakelijoita, niin oma käyttäytymisemme näissä rooleissa vaikuttaa siihen, millaista kulttuuria luomme työyhteisöön!

Itseohjautuvuus voidaan käsittää niin yksilön kuin tiimin taidoksi. Mutta yksilön ollessa itseohjautuva se ei poista esihenkilön vastuuta työnjohdosta! Ei tehdä oletuksia, vaan kysytään suoraan: ”Mitä sinulle kuuluu?” Ajatusten sanoittaminen ääneen korostuu voimakkaasti etätyössä niin työntekijöiden osalta kuin myös yrityksen johdon ja esihenkilöiden osalta.

Muistetaan ottaa dialogi käyttöön ja kuunnellaan mitä toisella on sanottavaa. Kohdataan aidosti ja annetaan aikaa vuorovaikutukselle.

Näiden teemojen käsittelyä jatketaan syksyllä valmennuksissa! Eli huhtikuussa on myös aloitettu valmennuspakettien suunnittelu ja elokuun 17. päivä järjestetään KICK OFF -verkkotilaisuus, jossa sisällöt esitellään ja kerrotaan kuinka voit pääset varaamaan yrityksellesi paikan valmennuksiin. Ilmoittaudu nyt jo mukaan!

Hankkeessa on edelleen huhtikuussa onkia viritelty veteen, ja soitettu yrityksiin. Muutamia uusia potentiaalisia yrityksiä on jututettu ja sähköpostia on lähetetty. Jos tiedät etätyön kehittämisestä kiinnostuneita yrityskavereita, niin vinkkaa tästä hankkeesta ja kehota ottamaan yhteyttä matalalla kynnyksellä.

PIKA -valmennuspakettien suunnittelu on alkanut

Teksti Päivi Dahl

PIKA-tutkimuskyselyn sekä järjestettyjen työpajojen tulokset antavat jo tietoa siitä, että kainuulaisissa yrityksissä tarvitaan lisää osaamista muun muassa etä- ja muutosjohtamiseen sekä verkkokokoustaitojen ja tietoturvaosaamisen valmennukseen. Yksi havainto on, että etätyössä tarvitaan työyhteisöjen yhteisöllisyyden ja vuorovaikutustaitojen sekä itsensä johtamisen valmennusta.

Kyselyn ja työpajojen tuloksena suunnitellaan yrityskentälle kolme erilaista valmennuspakettia, jotka kohdentuvat yritysten johto- ja esihenkilötasolle, henkilöstöille sekä etätyön teknologisiin asioihin.

Yrityksistä on noussut kiinnostusta myös hybridityöosaamiseen sekä virtuaalisen todellisuuden mukaan saamiseen tulevaisuuden työhön. Lisäksi valmennuksiin sisällytetään työhyvinvointia tukevia osia, mm. työergonomia ja henkinen hyvinvointi etätyössä.

Valmennuspaketit sisältävät muutamia lähityöskentelykertoja sekä verkossa toteuttavia valmennuksia. Valmennukset käynnistyvät syyskuussa ja jatkuvat maaliskuulle 2023 saakka.

Yrityksille valmennuksiin osallistuminen ei maksa mitään, vain käytetyn ajan. Yritykset voivat valita kokonaisuudesta itseään kiinnostavat valmennuspaketit. Valmennukset kerryttävät yrityksille de minimis -tukea.

Valmennuspakettien alustavat sisällöt on selvillä kesäkuussa. Tarkennettu valmennustarjotin esitellään 17.8. kaikille etätyöosaamisen kehittämisestä kiinnostuneille yrityksille järjestettävässä kick off -verkkotilaisuudessa. Tilaisuuteen ilmoittautuminen päättyy 14.8. Ilmoittaudu mukaan nyt!

Panosta

Itseesi

Kehitä

Asiantuntemustasi

Etätyön kehittämisestä kiinnostuneiden yritysten ilmoittautuminen mukaan hankkeeseen päättyy elokuun lopussa.

Nyt on oikea hetki lähteä mukaan! Ota yhteyttä!

Etätyöskentely parantaa työmotivaatiota, säästää aikaa työmatkoista ja lisää työrauhaa

Teksti Päivi Dahl

PIKA Kainuu – kestävä digitaalinen tulevaisuuden työ -hankkeessa selvitettiin keväällä 2022 kainuulaisten yritysten kokemuksia etätyöstä, sen hyvistä ja huonoista puolista, sekä etätyön vaikutuksesta työntekijöiden työhyvinvointiin. Tutkimuskyselyyn vastanneista reilu kolmannes teki työajastaan 81-100 % etätöinä. Vastaajista yli kolmanneksella etätyö parantaa merkittävästi työmotivaatiota ja vajaalla kolmanneksella se parantaa työssä jaksamista jonkin verran. Fyysiseen hyvinvointiin ei juurikaan etätyöllä ole vaikutusta. Vastaajien mielestä yli 40 %:lla etätyö parantaa työhyvinvointia yleensä.

Etätyössä hyviä puolia ovat kainuulaisten vastaajien mielestä yleisesti se, että aikaa säästyy työmatkoista. Lisäksi etätyössä hyväksi koettiin parempi työrauha kuin toimistolla, etätyön joustavuus ja mahdollisuus vaikuttaa omiin työaikoihin sekä paikkariippumattomuus. ”Ajan säästyminen ja työtehtävien sekä toimintatapojen kehittyminen.” – vastasi eräs työntekijä etätyön parhaista puolista.

Yhteisöllisyys ja sosiaaliset kontaktit vähenivät

Etätyön huonoksi puoleksi vastaajien mielestä nousivat yleisesti sosiaalisten kontaktien ja yhteisöllisyyden väheneminen, työn ja vapaa-ajan eron sumentuminen ja työpäivien venyminen. Osa vastaajista koki, ettei koti ole sopiva työpaikka. Lisäksi etätyön huonoksi puoleksi nimettiin jatkuvat virtuaalikokoukset ja ergonomiset ongelmat kotityöskentelyssä.

Kyselyyn vastanneista 18 yrityksistä noin viidesosassa etätyön tekemisen ohjeistukset ja pelisäännöt eivät olleet selviä ja työtehtävien etäjohtaminen toimi hyvin neljänneksellä vastanneista. Kouluasteikolla etäjohtamisen keskiarvo oli 7,7. Etätyön kehittämiseen omassa työyhteisössä näki tarvetta 46 % vastaajista.

Sähköinen tutkimuskysely oli avoinna kuukauden ajan helmi-maaliskuussa 2022. Kyselyn linkkiä jaettiin sähköpostitse suoraan 52 yritykseen sekä linkkiä jaettiin hankkeen kanavissa Facebookissa ja LinkedInissa, hankkeen nettisivulla sekä Kainuun yrittäjien uutiskirjeessä, jolla on noin 1000 vastaanottajaa.

Vastauksia tutkimuskyselyyn saatiin yhteensä 24 kpl, joissa oli edustettuna yhteensä 18 eri yritystä Kainuusta. Joistakin yrityksistä oli useampi vastaaja. Vastaajien keski-ikä oli 46 vuotta ja vastaajista 58 % oli miehiä. Pienen vastausmäärän perusteella ei voida tehdä yleistyksiä, mutta vastauksista saadaan jo viitteitä osaamisen kehittämiseen ja etätyöosaamisen valmennuspakettien suunnitteluun.

***************

Etätyö lisää hyvinvointia – miksi?

Teksti Päivi Dahl

Etätyötä voidaan tehdä työaikana, mutta sitä ei tarvitse tehdä aina kotoa käsin tai työnantajan työpisteeltä. Tämä on mainio mahdollisuus, mikäli työnantajan kanssa on yhteisesti etukäteen sovittu etätyön tekemisestä ja pelisäännöistä.

Etätyösopimukseen voi olla kirjoitettu, että työtä tehdään työaikalainsäädännön puitteissa, mistä tahansa paikasta, josta se onnistuu. Tosin jotkin työnantajat eivät mahdollista etätyötä ulkomailta, koska siitä voi aiheutua tietoturvariski tai muita ongelmia vaikkapa etätyövakuutuksen kattavuuden osalta.

Yrityksillä on erilaisia käytäntöjä mm. työntekijöiden vakuutusten kattavuuden suhteen ja siksi kannattaa selvittää oman yrityksen vakuutukset, kattavatko ne mahdollisesti etätyössä sattuvat tapaturmat.

Toinen asia mikä kannattaa selvittää on etätyösopimuksen sisältö. Mitä sopimukseen on kirjattu töiden tekemisestä ja työajasta sekä mahdollisesti tietoturvasta. Tarvitseeko olla tiettyinä aikoina tavoitettavissa ja kuinka saadaan yhteys, jos on tärkeitä yhteisesti käsiteltäviä asioita.

Työnantajalla on työaikalain mukaisesti velvollisuus seurata työaikaa. Jos yrityksessä on käytössä joustotyöaika, niin silloin töitä voi tehdä, kun siihen on itselle sopiva aika. Joustotyössä kokonaistyöaika ei pitene eli työtuntien määrää ei tule kasvattaa. Yleensä etätyössä ei saa tehdä ylitöitä, vaan niistä tulee aina sopia esihenkilön tai yrityksen johdon kanssa.

Etätyöpiste etelän auringossa. Kuva Unsplash.

Etätyössä työn rytmittäminen ja omiin aikatauluihin sovittaminen on helpompaa kuin lähityössä. Tekemisiään voi jaksottaa ja taukoja voi upottaa omaan työpäivään sopiviin kohtiin. Etätyössä kuitenkin tulee muistaa, että ylitöitä ei tarvitse tehdä ja jostotyössä kokonaistyöaika on se, mitä seurataan.

Tutkimuksissa on havaittu, että kun työntekijä itse pääsee vaikuttamaan oman työnsä tekemiseen ja sisältöön, niin se lisää työtyytyväisyyttä ja hyvinvointia. Siksi etätyö on yksi erittäin hyvä työmuoto nyt ja tulevaisuudessa.

*****************