Etätyö – Sivu 2 – PIKA Kainuu

Workcation avaa uusia mahdollisuuksia

Teksti Päivi Dahl

Tässä blogissa käsittelen etätyön ja hybridityön 3. vaihetta, jolloin etsitään kadonnutta yhteisöllisyyttä ja yrityskulttuuria. Siirrytään ajattelemaan omaa hyvinvointia työaikanakin ja kenties siirrytään tekemään työtä ns. workcation -tyyliin eli esimerkiksi tehdään etätöitä ns. matkailukeskuksessa, jossa vapaa-ajan virikkeet ovat lähellä ja niistä voi nauttia silloin kun se ajasta ja paikasta riippumattoman työpäivän sisältöön sopii.

Ensimmäinen vaihe oli totaalinen etätyö, jossa poteroiduttiin kotitoimistoihin ja ehkä kadotettiin sosiaalisuus ja sitä myöten myös yhteisöllisyys heikkeni. Työyhteisöjen työkulttuuri joutui tahtomatta muutokseen. Digitaalisuus löi läpi ja osaaminen kasvoi.

Tämän päivän työympäristössä paikasta riippumattomuus näkyy jo
monin tavoin. Tutkija Sami Tantarimäki viittaa Työolobarometriin (2018), josta selviää, että jo ennen pandemiaa vuonna 2018, palkansaajista 60 prosenttia käytti työssään virtuaalisia työvälineitä. (Tantarimäki 2020, 89-90.)

Etätyössä työpäivän joustavan järjestelyn ohella etätyöhön houkuttaa mahdollisuus keskittyä työhön. Sen lisäksi kyse on myös siitä, että työmatkoihin kuluvan ajan voi käyttää hyödyllisemmin, samoin kuin siitä, että työmatkojen vähentämistä ajatellaan ”ekotekona”. Tämä siis vaikuttaa niin etätyötekijän kuin työnantajan talouteen. (Tantarimäki 2020, 91.)

Toisessa vaiheessa etsittiin etätyön ja lähityön tasapainoa sekä sosiaalisia kontakteja ja kahvitaukoja. Työnantajat ryhtyivät kutsumaan etätyön-tekijöitä takaisin toimistoihin ja konttoreihin. Tästä alkoi hybridityön vaihe. Mutta määräämisellä tai käskemisellä ei pitkälle päästä, jollei työnantajat halua todella kuunnella työntekijöitä tässä työn tekemisen kulttuurin muutosvaiheessa. Väitän, että etätyöntekijöistä on tullut hyvällä tavalla itsekkäitä, he ovat kenties löytäneet oman hyvinvointinsa avaimet ja ovat valmiita pitämään niistä kiinni.

Etätyöt ja rennommat maisemat vetävät puoleensa. Workcation -ilmiö kasvaa. Kuva Unsplash.

Tutkija Tantarimäki havaitsee, että teknologia ja digitalisaatio älykkäine ratkaisuineen tasoittavat tietä ja etäisyyksiä. Työ muuttuu, ammatit muuttuvat, työn tekemisen tavat ja tilat muuttuvat, joten myös työelämän jäykkien rakenteiden on muututtava ja teollisen ajan työkulttuurista on irtauduttava. Uutta ajattelua tarvitaan ja sitä myös jo tarjotaan. (Tantarimäki 2020, 97.)

Workcation termille ei ole vielä kehitetty vakiintunutta suomennosta, mutta kyse on siis sellaisen työn tekemisestä, jota voi tehdä tietoteknisesti ajasta ja paikasta riippumattomasti vaikka lomakohteessa.

Unkarilainen tutkija Birgitta Pecsek (2018) määrittelee workcation -käsitteen seuraavasti: ”Workcation on hybridimatkailutyyppi, jossa turistit matkustavat joko vapaa-ajan tai kaksinkertaisen (business and vapaa-ajan) motiivina ja nykyaikaisen teknologian ansiosta he tekevät sekä työ- että vapaa-ajan toimintaa poissa kotoa.” [kirjoittajan huomautus, suomennos engl. lähteestä]

Itse esitän, että pian on tulossa kolmas vaihe, jossa yritykset ja organisaatiot haluavat pelastaa yrityskulttuurin ja lähettävät tiimejä etätöihin resortteihin, joissa ryhmäytyminen onnistuu ja luovuus pääsee irti. Workcation eli työn ja lomailun/rennomman tekemisen yhdistäminen tulee lisääntymään. Katso mahdollisuuksia Kainuusta.

Tantarimäen (2020) mukaan työn ja vapaa-ajan tai työn ja (työ)hyvinvoinnin yhdistelmä on tarjoaa mahdollisuuden kehittää tästä myös palvelukonseptin. Toisin sanoen etätyössä kaivattavan keskittymisen,
idyllisen, rauhallisen ja rentouttavan ympäristön sekä vapaa-aikaan liittyvien palveluiden yhdistelmää. Tätä ilmiötä kuvataan workation ja coworking holiday -käsitteillä, joissa tavoitellaan työn, vapaa-ajan ja/tai
arjen tasapainoa (work & vacation, work & life balance). Tämä ei ole sama kuin suomenkielen ”työloma”, jolla yleisimmin viitataan loman ja vapaaehtoistyön yhdistelmään, sairauslomaan tai virkavapauteen. (Tantarimäki 2020, 96).

Suomessa on jo pohjoisen matkailukeskuksissa havaittu workcation -ilmiö ja niihin on ryhdytty räätälöimään palveluja. Tästä on hyvä ottaa kiinni myös Kainuussa ja pienienkin lomamökkiyrittäjien kannattaa miettiä tähän mahdollisuuteen panostamista esim. kannettavien tietokonetelineiden, työpöytävalaisimen tai jumppapalloistuimien investointeina mökkien varustukseen.

Jos mietitte etätöiden ja lomailun yhdistämistä, niin kannattaa ottaa muutamia asioita huomioon: Selvitä työnantajasi kanssa, voitko työskennellä ulkomailla vai kotimaassa ja keskustele vakuutusturvasta. Sovi työnantajan kanssa tavoitettavuudesta ja työn tavoitteista. Varaa työaikaa niin, että voit hoitaa työtehtäväsi päivien aikana, huolehdi myös nettiyhteyden toimivuudesta ja muista tietoturva! Yritä järjestää asiat niin, että voit nauttia kohteesta ja harrasteista vaikka viikonloppuna.

Ja tietysti riippuu ihan ihmisestä sopiiko tällainen yhdistelmä hänelle vai ei. Toiset haluavat lomallaan vain viettää vapaa-aikaa ja unohtaa työt totaalisesti. Toiset ehkä voivat nämä yhdistää ja tekevät työnsä ja nauttivat muun ajan matkailukohteen aktiviteeteista. Elämä on valintoja!

Lähteitä:

Pecsek B. (2018). Working on holiday: the theory and practice of workcation. Article in Balkans Journal of Emerging Trends in Social Sciences. DOI: https://doi.org/10.31410/Balkans.JETSS.2018.1.1.1-13

Tantarimäki, S. (2020). Etätyö tulee taas!: Työn murroksen mukanaan tuomat mahdollisuudet maaseudun kunnille ja kaupungeille. Maaseutututkimus, 28(1), 85-102.

Valmennusten integrointi opetukseen – etävuorovaikutusta lähivalmennuksena

Teksti Päivi Dahl

Hankesuunnitelman mukaisesti välillisenä kohderyhmänä ovat ammattikorkeakoulun opettajat ja opiskelijat, joilla on hankkeen kautta mahdollista tutustua etätyöhön ja sen mahdollisuuksiin. Opettajille avautuu myös mahdollisuus saada valmista opetusmateriaalia verkkoon tuotetuista valmennuksista. Hankesuunnitelmassa mainitaan myös, että kaikki hankkeen aikana tuotettu materiaali on vapaasti hyödynnettävissä.

Nämä suunnitelmaan kirjoitetut asiat ovat olleet myös mielessä, kun PIKA Kainuun valmennusten sisältöjä on pohdittu. Työskentelen Kajaanin ammattikorkeakoulussa liiketoiminta osaamisyksikössä lehtorina ja opetan mm. työelämän viestintätaitoja. Visioin jo heti hankesuunnitelmaa lukiessani, että tästä voidaan saada kokemusta hanketyöskentelyn ja opetuksen integroimisesta.

Toin jo hyvissä ajoin keväällä esille hankkeessa suunniteltavat valmennukset sekä niiden ajankohdat, jotta opettajat voisivat niitä tarvittaessa käyttää opintojaksojensa suunnitteluissa hyödyksi. Ilokseni kaksi liiketalouden opettajaa tarttuivat tähän tilaisuuteen ja syksyllä olemme saaneet yhdistettyä hanketyötä opetukseen. Opettajat vetävät liiketalouden opiskelijoille työelämän viestintätaitojen opetusta.

Marraskuun alussa hankkeessa alkoi Viesti vaikuttavasti verkossa -valmennuskokonaisuus ja se päätettiin järjestää lähipäivänä. Päivän sisältö oli kaksiosainen siten, että se houkuttelisi mukaan sekä yritysten ihmisiä ja että se sopisi myös aamupäivän osalta opiskelijoille.

Etävuorovaikutusta lähivalmennuksena on erikoinen idea, mutta päädyimme tähän sen vuoksi, että luulimme ammattitaitoisen vetäjän saavan yrityskentältä myös väkeä mukaan. Tässä erehdyimme, mutta valmennuksen yhdistäminen opetukseen pelasti tilanteen. Opiskelijoita oli kahdesta eri ryhmästä paikalla lähes kolmekymmentä henkilöä sekä ryhmien opettajat.

Kouluttaja Anne Rantala Kajaanissa pitämässä valmennusta etävuorovaikutuksesta. Kuva Päivi Dahl.

Työyhteisölämpöö kouluttaja Anne Rantalan oma näkökulma etävuorovaikutuksen synnyttämiseen verkossa toimi hyvin lähivalmennuksessa. Tässä valmennuksessa oli tavallisuudesta poikkeavana näkökulmana kouluttajan oma vahva kokemus improvisaatioteatterista. Sen kokemuksen välittäminen ja itsensä likoon laittamisen rohkaisu sai opiskelijatkin pohtimaan omia vuorovaikutustaitojaan niin luokkatilanteessa kuin mahdollisessa verkkotyöskentelyssä.

Valmennuksessa tuli konkreettisesti esille sanoittamisen tärkeys niin läsnä ollessa kuin, että jos olisimme virtuaalisesti kokoontuneina asian ääreen. Kun emme pysty käyttämään virtuaalisen yhteyden aikana kaikkia aistejamme, niin puhe ja sanoittaminen sekä eleiden ja ilmeiden näkeminen nousevat uuteen arvoonsa.

Kompaammeko toisiamme yltämään parhaimpaan vaiko kampaammeko toisen puheillamme? Joo – ja -menetelmän avulla pääsemme luovempiin ajatuskulkuihin kuin jos käyttäisimme niin, mutta -menetelmää. Kokeilkaa vaikka itse seuraavassa suunnittelu- tai innovointipalaverissa ja huomatkaa ero!

Parasta antia tämän valmennuksen yhdistämisestä opetukseen oli se, että yksi opiskelija jäi juttelemaan kouluttajan kanssa pitkäksi toviksi saamastaan kokemuksesta, koska kouluttaja pystyi vaikuttamaan ja opiskelija vaikuttui teeman tärkeydestä.

Toinen tärkeä seikka oli se, kun opettajat kertoivat, jotta tämä etävuorovaikutuksen valmennus täytyy saada paremmin yhdistettyä tulevaisuudessa työelämän viestintätaidot opintojaksoon, koska etätyö on tullut jäädäkseen.

Minulle jäi positiivinen kokemus tämän valmennuskerran integroinnista opetukseen. Nyt jäädään vain odottamaan, miten ensi syksynä etävuorovaikutus ujutetaan opintojaksoon ja saadaan seuraavat opiskelijat vaikuttuneiksi teemasta.

Projektipäällikön 9. hankekatsaus

Teksti Päivi Dahl

Päivät lyhenevät ja projekti etenee raiteillaan suunnitelmien mukaisesti. Nyt olemme vaiheessa, jossa tekemistä on erityisen paljon. Valmennukset ovat käynnistyneet ja ne jatkuvat. Ostopalveluina on hankittu muutama asiantuntijaluento sekä valmistelemme myös omana työnä valmennusten sisältöjä sekä materiaaleja.

Hankehallinnan kannalta on erityisen tärkeää muistaa kirjata tekemisiä ylös sekä niiden perusteluja. Ihmisen muisti on kovin lyhyt, mutta muistiinpanojen avulla voidaan sitten palata tehtyihin tapahtumiin ja valmennuksiin. Seurantaraportteihin materiaalin kokoaminen ja dokumentointi on äärimmäisen tärkeää projektipäällikön työtä.

Valmennusten markkinointi tapahtuu pääosin suoraan hankkeen toimista kiinnostuneille yrityksille sähköpostitse sekä yleisesti avoimia some-kanavia hyödyntäen. PIKA hankkeen nettisivut toimivat ajankohtaisena tiedonvälityskanavana valmennusten osalta. Osallistujia voisi olla kyllä enemmänkin verkkovalmennuksissa, mutta yritysten ihmiset kertovat, että aika ei riitä, kun yritystoimintaa täytyy pyörittää.

Nyt ajankohtaisena asiana on kevään valmennusten suunnittelu sekä niiden markkinointi yrityksille. Tämän lisäksi vaihdetaan TEAMS-ympäristö kevääksi helpomman asiakaskokemuksen aikaansaamiseksi toiseen oppimisympäristöön, joka mahdollistaa paremmin eriaikaisen, mutta yhteisen tekemisen ja kommunikoinnin eri yritysten edustajien kesken valmennuksissa.

Hanke etenee ja kevään valmennukset julkaistaan pian!

Digiturvataidot yrityksen ja työntekijöiden tukena arjessa

Teksti Päivi Dahl

Mikro- ja pienyritysten kiireisessä arjessa on usein vaikeaa kiinnittää huomiota pieniin seikkoihin, jotka voivat hidastaa ja haitata liiketoimintaa. Digiturvaviikko on hyvä hetki pysähtyä miettimään oman yrityksen digiturvallista toimintaa.

Yrityksessä ei yksistään riitä, että sillä on toimivat nettisivut ja asiakas saa sieltä toivomaansa apua. Digiturva on ennen kaikkea tekoja. Yrityksessä kannattaa varmistaa, että sen käyttämät ohjelmat (ml. sähköposti) ovat turvallisia.

Digiturvallisuus lähtee meistä jokaisesta. Käytä tarpeeksi vahvoja salasanoja ja erilaisia jokaisessa ohjelmassa, joka niitä vaatii. Ole tietoinen millaisia vaaroja verkossa on. Älä avaa sähköpostia, joka epäilyttää, jos siinä on kirjoitusvirheitä tai se tulee jostakin erikoisesta osoitteesta. Älä klikkaa outoa linkkiä. Tarvittaessa soita yritykseen joka sinua lähestyi ja varmista asia, tuliko yhteydenotto heiltä. Käytä kaksivaiheista tunnistautumista eri sovelluksiin.

Digitaidot ovat osa etä- ja hybridityön turvallisuutta ja kaikki lähtee sinusta. Kuva Pixabay

Toinen asia ovat sellaiset tilanteet, joissa joku hakkeri murtautuu yrityksen tietoihin ja käyttää niitä sitten vaikka kiristykseen. Tällöin on kyseessä tietoinen haitanteko yritykselle ja sen toiminnalle. Näitä on lähes mahdotonta estää, mutta näistäkin kannattaa olla tietoinen ja siksi yritysten tietojen suojaaminen on todella tärkeää.

Parasta varautumista yrityksessä on pitää työntekijöiden digiturvataidot kunnossa ja jakaa uusinta tietoa. Yrityksen näkökulmasta kannattaa siis kouluttaa henkilöstöä.

Digi- ja väestötietovirasto DVV – tuottaa uusinta tietoa kansalaisille ja yrityksille maksutta, ota seurantaan mm. https://dvv.fi/digiturvatilaisuudet.

Huomionarvoista on myös, että älä luota liikaa omiin taitoihin, vaan uskalla kysyä apua! Kyseenalaista ja kysy kaverilta apuja! Muista myös auttaa ikäihmisiä digiturvalliseen tekemiseen netissä ja ole tukena. Jaa tietoa myös omassa työyhteisössä eteenpäin digiturvallisuudesta.

Projektipäällikön 8. hankekatsaus – vauhti kiihtyy

Teksti Päivi Dahl

Hankeen ohjausryhmän 4. kokous saatiin pidettyä ja ilokseni hankkeen markkinointitoimet ja raportointi saivat kiitosta ohjausryhmän jäseniltä. Työn tekeminen jatkuu ja valmennusten sisältöjen suunnittelu jatkuu yrittäjien toiveiden mukaisesti.

Syyskuussa on huomattu, että aika on rajallista ja priorisointia täytyy jatkaa. Kevään valmennusten suunnittelu on kiivaimmillaan ja tarjouspyyntöjä lähetetään ja tarjouksia vastaanotetaan. Niiden vertailu ja päätösten tekeminen vie aikaa. Samoin aikataulujen sovittaminen.

Syyskuussa valmennukset jatkuivat Itsensä johtamisen kokonaisuudella. Nyt jo on huomattu, että on vaikea saada osallistujia webinaarivalmennuksiin. Itsensä johtamisen verkkoluennoille osallistui noin 2-5 henkilöä ja luennoista tallenteet ovat olleet saatavilla hankkeen valmennusten Teams-sivuilla sekä hankkeen nettisivuilla. Tallenteista, yhteensä kuusi, on kahta katsottu yhden kerran.

Tallenteiden jälkikäsittely eli editointi haukkaa aikaa. Tallenteita ei tekstitetä, koska se veisi vielä enemmän työaikaa ja toiseksi hankkeessa ei ole siihen budjetoitu rahaa. Tallenteet ovat julkisesti katsottavissa kaksi viikkoa julkaisupäivästä hankkeen nettisivuilla.

Hankkeen nettisivuja päivitetään tiuhaan, koska loppusyksyn valmennusohjelma selkiytyy ja tarkentuu. Lisäksi kevään kokonaisuudet ovat työpöydällä ja niiden aikataulutus sekä sisällöt tarkentuvat myös vähitellen.

Hankkeessa tehtiin myös päätös siitä, että vaihdamme asiakkaille eli yrityksille suunnatun oppimisympäristön helppokäyttöisempään ja yksinkertaisempaan asiakkaiden näkökulmasta. Keräämme tästä kokemuksia kevään ajan ja kirjaamme kokemukset ylös loppuraporttiin.

Oppimisympäristön muutokseen on varattava syksylle työaikaa, jotta keväällä voidaan ponnistaa uudestaan valmennusten asynkronisen (ajasta ja paikasta riippumattoman oppimisen) tarjonnan kanssa.

Työt jatkuvat ja yritämme saada mielenkiintoiset valmennukset keväälle valmiiksi marraskuun alkuun mennessä!

Työllistäisinkö asiantuntijan alustatyöllä?

Teksti Päivi Dahl

Työn murros näkyy yhteiskunnassa perinteisen työsuhteen merkityksen vähentymisenä ja epätyypillisten työsuhteiden, kuten esimerkiksi alustojen tarjoamat työt, lisääntymisenä. Alustatyöstä puhutaan silloin, kun työtä tehdään digitaalisten alustojen välittämänä ja se on lyhytkestoista tai keikkaluonteista. Alustatyötä voidaan tehdä paikallisesti Kainuussa tai täysin virtuaalisesti verkossa.

Alustatalous – uusi palvelusektori

Alustatalous on uusi palvelusektori, joka tarjoaa uusia tulonlähteitä ja mahdollisuuksia joustavaan työskentelyyn ja yrittäjyyteen. Työterveyslaitoksen mukaan digitaalinen alusta tarkoittaa internetin välityksellä toimivaa virtuaalista ”kohtaamispaikkaa”, jossa ihmiset voivat kohdata ja missä palvelut ja tuotteet voivat vaihtaa omistajaa.

Alustataloudessa jokainen ihminen voi tuoda muiden käyttöön aikaansa, osaamistaan tai omaisuuttaan, joko ilmaiseksi tai korvausta vastaan.

Itse alusta ei tuota asiakkaan haluamaa asiaa, vaan se tarjoaa kohtaamiseen liittyviä palveluja alustan käyttäjille. Tiivistettynä alustatyöhön tarvitaan digitaalinen alusta, asiakas ja työntekijä.

Alustatyössä digitaaliset alustat ovat työn tekijöiden ja työn ostajien markkinapaikkoja eli ne toimivat linkkinä kahden eri tahon välillä. Digitaalisia alustoja on käytössä mm. julkishallinnossa, esim. kanta.fi ja suomi.fi.

Lisäksi digitaalisia alustoja ovat esim. Facebook ja YouTube, ja niiden kautta ihmiset ja yritykset voivat rakentaa myös liiketoimintaa. Digitaaliset alustat toimivat algoritmien kautta ja ne säästävät kustannuksia.

Alustayritys saa rahaa käyttäjien palkkioista tai myymällä käyttäjiä koskevaa dataa tai mainostilaa. Hallinnoidessaan alustaa yritys säätelee, millä tavoin alustan käyttäjät voivat toimia.

Alustat työnvälityksen välineinä

Digitaalisia alustoja käytetään myös työn välittämisessä ja tällaisia alustoja ovat muun muassa freska.fi, nerot.fi. Nämä tarjoavat vaihtoehtoja työn tekijöille ja mahdollistavat osallistumista, itsenäisyyttä ja hyötyjä.

Alustatyössä työntekijän näkökulmasta on kyse valinnasta työn pysyvyyden tarjoaman turvallisuuden ja joustojen tarjoaman vapauden välillä. Itsensätyöllistäjä, esim. asiantuntija, pääsee kenties tekemään työtä omien arvojensa perusteella.

Kuvituskuva — Alustatyön kautta yritys voi saada apua vaikka markkinointiin. Kuva: Unsplash

Kansainvälinen Fairwork alustatyöverkosto jakaa alustatyön fyysisenä toteuttavaan (gig work), josta esimerkkinä mainitaan esim. henkilöstön vuokraus, ja verkon kautta toteuttavaan (cloudwork) työhön, jossa asiantuntijat ottavat työtarjouksia vastaan tilaajilta jonkin alustan kautta (Seppänen, Känsälä, Immonen, Alasoini 2022, 18).

Akavan johtava asiantuntija Miia Kanniston (2021) mukaan alustatyö voidaan jakaa kahteen työmuotoon: 1) klikkaustyöhön (crowdwork), jolloin työ sekä välitetään että tehdään digitaalisen alustan kautta eli tällöin alusta yhdistää työn etsijät ja tarvitsijat. Työ tehdään kokonaan virtuaalisesti ja tämä malli houkuttelee mm. asiantuntijoita vaikkapa työn tekemisen joustavuudella. 2) Sovelluksella tilattava työ (appwork), työ tilataan alustalta, mutta tehdään perinteisellä tavalla, esim. ruokalähetti. Työn suorittaja (lähetti) on suorassa kontaktissa tilaajan kanssa.

Alustatyö eroaa työsuhteesta

Normaalissa työsuhteessa työnantaja osallistuu sosiaaliturvan rahoitukseen ja työntekijällä on lakisääteinen oikeus työsuojeluun ja sosiaalietuuksiin. Alustatyössä tämä on toisin.

Alustatyössä työtä ollaan irrottamassa työsuhteista, jolloin alustatyö voi luoda epävarmuutta ja heikentää työoloja ja se voi jopa heikentää hyvinvointivaltion perustoja, koska ne muuttavat käytännöillään työn tekemisen ja organisoimisen tapoja.

Toisaalta alustatyö on asiantuntijoille mahdollisuus työllistää itsensä, hyödyntää paikasta ja ajasta riippumattoman työn tekemistä sekä toteuttaa omia arvojaan. Tällaiset asiantuntijat voisivat olla Kainuussa myös kullan arvoisia ”assareita” yrityksen tiettyyn asiantuntijatarpeeseen.

Lähteet:

Alustatalous (N. d.). Työterveyslaitos. Saatavilla 24.5.2022 https://www.ttl.fi/teemat/tyoelaman-muutos/alustatalous

Kannisto M. (2021). Alustatyöstä puuttuu pysyvyyden tarjoama turvallisuus, mutta joustot tuovat vapautta. Saatavilla 8.5.2022 https://akava.fi/akavalainen/alustatyosta-puuttuu-pysyvyyden-tarjoama-turvallisuus-mutta-joustot-tuovat-vapautta/

Seppänen L., Känsälä M., Immonen J., Alasoini T. (2022). Näkökulmia alustatyön reiluuteen Reiluuden mallit alustatyössä -hankkeen loppuraportti. Helsinki: Työterveyslaitos.

Projektipäällikön hankekatsaus nro 5

Teksti Päivi Dahl

Nyt kesäkuun alussa on hyvä aika hieman pysähtyä ja katsoa kevätkautta, mitä hankkeessa on saatu aikaiseksi sekä tehdä avata myös hankkeen tulevaisuuden suunnitelmia.

Tammikuusta toukokuun loppuun mennessä on järjestetty tutkimukysely sekä pidetty kuusi työpajaa yrityskentälle. Työpajoihin osallistui henkilöitä kahdeksasta eri yrityksestä. Työpajoissa on käyty hyödyllisiä keskusteluja ja niistä on saatu valmennuksiin hyvin rakennusmateriaalia. Kiitokset kaikille työpajoihin osallistuneille!

Projektipäällikkö on kevään aikana kontaktoinut noin 50 erilaista yritystä, Kainuussa. Näistä potentiaalisia ja etätyön kehittämisestä kiinnostuneita yrityksiä on reilut 20 kappaletta. Yrityksiä on lähestytty sähköposteilla, lisäksi on soitettu yrityksiin tavallisia sekä näköpuheluja. Koronapan-demian laannuttua olen käynyt muutamassa yrityksessä esittelemässä hanketta ja keskustellut etätyön ja -osaamisen kehittämisestä ihan livenä ihmisten kanssa.

Blogeja on julkaistu 18, joista kaksi on hankkeen tutkijan kirjoittamaa ja muut projektipäällikön käsialaa. Lehdissä julkaistuja asiantuntija-kirjoituksia on saatu julkisuuteen tähän mennessä kolme. Lisäksi hankkeeseen ostettiin advertoriaali eli ammattitoimittajan kirjoittama juttu Helsingin Sanomiin, tällä saatiin kansallista näkyvyyttä etätyön kehittämisen hankkeelle.

Hankkeen markkinointi on myös olennainen osa projektipäällikön työkuvaa. Tässä on kiva puoli se, että itsekin oppii aina jotakin uutta, mm. kyselyohjelman haltuunotto on hyvässä vauhdissa, samoin sosiaalisen median markkinointiosaamisen ymmärtäminen avaa silmiä.

Syksyn valmennuksia siis suunnittellaan sekä aikataulutetaan ja luodaan sisältöjä. Hankkeen budjettia on säädetty kahteen otteeseen ja on havaittu, että ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttämistä täytyy harkita tarkkaan, koska hintapyynnöt ovat korkeita. Tämä aiheuttaa valmennuksien suunnitteluun haasteita, mutta haasteet on tehty ratkaistavaksi!

Luvassa on syksylle mielenkiintoisia sisältöjä valmennuspaketteihin ja uskon vakaasti, että mukaan lähtevät yritykset tulevat saamaan uusia näkökulmia sekä osaamisen vahvistamista etätyön kehittämiseen liittyen.

Tämä blogiteksti on kirjoitettu kirjaimellisesti etätyössä – autossa matkalla Kajaanista etelään jossakin Iisalmen ja Mikkelin välissä. Kun nettiyhteys ja verkko toimii, niin töiden tekeminen onnistuu mainiosti.

Mökille etätöihin

Teksti: Jari Järviluoma

Eräs varma kevään merkki on vilkastuva keskustelu kesämökkeilystä. Keskustelun kestoaiheisiin kuuluu vapaa-ajan asunnon ylläpitoon liittyvän työn määrä, jolla viitataan esimerkiksi halon hakkuuseen, kaivon pesuun ja loputtomiin remonttitarpeisiin. Kärkevimmissä kannanotoissa kesämökki rinnastetaan työleiriin. Pandemian myötä mökkeilyn ja työn vuorovaikutusta tarkasteleva keskustelu on saanut lisänyansseja yleistyneestä etätyöstä, jota entistä useammin tehdään kodin ohella myös kesämökiltä käsin.

Vapaa-ajan asunnoilla tehtävä etätyö yleistyi nopeasti keväällä 2020 alkaneiden pandemiarajoitusten siivittämänä. Mökeillä tapahtuvan etätyöskentelyn lisääntymisestä saa käsityksen Luonnonvarakeskuksen Mökkibarometristä vuodelta 2021, jonka mukaan etätöitä teki vapaa-ajan asunnolla 43 prosenttia sellaisista mökkiläisistä, joille etätyö oli ylipäänsä mahdollista. Kyseinen osuus on kuusinkertainen verrattuna vuotta 2015 koskevan vastaavan tutkimuksen tuloksiin. Vuoden 2021 Mökkibaro-metristä ilmenee myös, että etätyötä tehneistä mökkiläisistä kaksi kolmesta kertoi olevansa halukas tekemään enemmänkin etätöitä vapaa-ajan asunnollaan.

Vapaa-ajan asuntojen etätyöaalto on vahvasti kytköksissä koronaan, mutta suuntaus kesämökkien etätyökäytön kasvuun oli nähtävissä jo ennen pandemiaa, esimerkiksi Kajaanin ammattikorkeakoulun keräämän mökkiläiskyselyn tuloksissa.

Mökkiläiskysely koski kymmentä Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kuntaa ja niissä kesämökin omistavia ulkopaikkakuntalaisia. Kyselyn etätyöosiossa tiedusteltiin muun muassa vastaajien arviota etätyön tekemisen muutoksista seuraavan viiden vuoden aikana. Kaikissa kymmenessä kohdekunnassa etätyön lisääntymistä ennakoivien osuudet olivat selkeästi suurempia kuin etätyön vähenemistä ennakoivien osuudet. Nämä kyselyt tehtiin siis aikana (touko-kesäkuu 2019), jolloin covid-19-viruksesta ei ollut vielä tietoakaan.

Kesämökkien soveltuvuus etätyöpaikaksi

Vapaa-ajan asuntojen etätyökäytön yleistymisestä huolimatta suurimmalla osalla mökeistä etätyötä ei tehdä lainkaan. Syitä tähän on useita. Kajaanin ammattikorkeakoulun mökkiläiskyselyssä useimmin mainittu syy oli loma-asunnon käyttäjien eläköityminen, mikä ei sinällään ole yllätys, sillä Tilastokeskuksen kesämökkitilaston mukaan mökinomistajien keski-ikä on Suomessa 63 vuotta.

Toiseksi varsin keskeiseksi syyksi nousi mökin käyttäjän ansiotyön luonne, joka ei mahdollista etätyön tekemistä. Muita selittäviä tekijöitä etätyön tekemättömyyteen olivat muun muassa etätyöstä aiheutuva työn ja vapaa-ajan sekoittuminen, riittämättömät tietoliikenneyhteydet sekä loma-asunnon soveltumattomuus etätyöhön esimerkiksi sähköttömyydestä johtuen.

Työhyvinvoinnin kannalta kesämökin luonnonympäristö elvyttää jo pelkällä olemassaolollaan (etä)työstressiä. Kuva Unsplash.

Ennen pandemiaa tehdyssä Kajaanin ammattikorkeakoulun mökkiläis-kyselyssä ei noussut juurikaan esille työyhteisön sosiaalisen vuoro-vaikutuksen väheneminen, jota nykyään pidetään ehkä kaikkein suurimp-ana etätyön haittapuolena. Myöskään ergonomisiin haasteisiin ei mökkiläiskyselyssä kiinnitetty huomiota, vaikka työergonomia vapaa-ajan asunnolla lienee keskimääräisesti vielä heikommissa kantimissa kuin mitä se kotona etätyötä tehtäessä on.

Rajoitteistaan huolimatta kesämökki on parhaimmillaan ideaalinen etätyö-paikka. Mökillä työtä keskeyttäviä ulkoisia häiriötekijöitä on yleensä huomattavan vähän, mikä on omiaan parantamaan työn tuottavuutta. Työhyvinvoinnin kannalta kesämökin luonnonympäristö elvyttää jo pelkällä olemassaolollaan (etä)työstressiä. Unohtaa ei myöskään sovi, että vapaa-ajan asunnolla pidempään viivyttäessä normaaleista työmatkoista säästyneen ajan voi käyttää miten haluaa, joko etätöiden jatkamiseen tai onkimiseen, hyötyliikuntaan ja muuhun perinteisempään mökkipuuhas-teluun.

Hybridityöhön siirtymisen vaikutukset?

Pandemiarajoitteita purettaessa useilla työpaikoilla ollaan siirtymässä uuteen normaaliin, ns. hybridityöhön, jonka tavoitteena on yhdistää läsnä- ja etätyötä mahdollisimman optimaalisella tavalla. Erilaisten hybridirat-kaisujen vaikutukset kesämökeillä tehtävän etätyön määrään ovat vielä arvailujen varassa. Hybridimallissa vapaa-ajan asuntojen etätyökäytön voidaan kuitenkin ajatella olevan erityisellä tavalla riippuvainen kesämökin etäisyydestä ja läsnätyön säätelystä. Mikäli kesämökki sijaitsee huomat-tavan kaukana työpaikasta, tiukka velvoite läsnätyölle esimerkiksi tiettyinä viikonpäivinä lienee omiaan vähentämään mökillä tehtävää etätyötä. Satojen kilometrien ajo loma-asunnolle etätöihin ei välttämättä tunnu mielekkäältä, jos viipymä mökillä jää työyhteisölle määriteltyjen läsnäolo-vaateiden takia muutamiin päiviin.

Tästä katsannosta etä- ja hybridityön pelisäännöillä voi olla heijasteita myös maaseudun elinvoimaisuuteen. Suomen reilusta puolesta miljoonasta kesämökistä yli 40 prosenttia sijaitsee harvaan asutulla maaseudulla, jonka taloudelliseen ja sosiaaliseen aktiivisuuteen mökkiläiset tuovat monin paikoin merkittävän lisän. Siksi aluekehityksenkin näkökulmasta jousta-vuus hybridi- ja etätyön organisoinnissa olisi suotavaa.

Lähteet

Järviluoma, J. (2020). Matkailullinen vapaa-ajan asuminen: Hyrynsalmi, Kuhmo, Sotkamo ja Suomussalmi. Kajaanin ammattikorkeakoulun julkaisusarja B:99.

Tilastokeskus (2021). Rakennukset ja kesämökit 2020. Suomen virallinen tilasto, Asuminen 2020.

Voutilainen, O., Korhonen, K., Ovaska, U. & Vihinen, H. (2021). Mökkibarometri 2021. Luonnonvarakeskus, Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 47/2021.

Kirjoittaja työskentelee tutkijana Kajaanin ammattikorkeakoulun PIKA-hankkeessa.

Etätyöstä hybridityöhön – mikä muuttuu?

Teksti: Päivi Dahl

Työyhteisön työkulttuuri on jälleen muutoksessa. Yrityksissä pohditaan muun muassa: Tehdäänkö etätyötä ja lähityötä samaan aikaan? Miten esihenkilö johtaa sekä etänä että läsnä? Poikkeaako johtaminen etätyössä tavallisesta johtamisesta? Työnantajat miettivät voidaanko etätyön käytänteistä sopia jopa tiimitasolla vai tarvitaanko kirjalliset sopimukset edelleen esihenkilön ja työntekijän välillä.

Niissä yrityksissä, joissa etätyö on ollut mahdollista, ollaan siirtymässä etätyöskentelyssä uuteen malliin eli työntekijöitä houkutellaan jälleen tulemaan toimistoille. Miten työntekijöiden saaminen takaisin toimistoihin onnistuu?

Yrityksissä mietitään, tarvitaanko erillisiä työpisteitä ja voidaanko jopa luopua osasta toimitiloista. Kysymys voi olla myös siitä, että täytyykö yrityksessä kiinnittää erityistä huomiota työympäristöön, jotta henkilöstö viihtyy lähitöissä? Voidaanko toimitiloja kehittää siihen suuntaan, että ne olisivat houkuttelevat ja joissa henkilöstö viihtyisi. Voidaanko työympäristöratkaisuilla vaikuttaa jopa yhteisöllisyyteen ja työkulttuuriin? Miten tämä vaikuttaa yrityksen työyhteisöön ja yhteistyöhön?

Työterveyslaitoksen toteuttaman tutkimuksen (2022) mukaan etätyötä on tehty erityisesti mm. ohjelmistoalalla sekä vakuutus- ja kiinteistöalalla sekä aloilla, joissa henkilöstöllä on valmiiksi hyvät digivalmiudet. Etätyöntekijöistä osa haluaa jatkaa työskentelyä samalla tavalla, koska ehkä he ovat löytäneet oman tavan toteuttaa itseään pystyvät johtamaan itseään jokapäiväisessä ahertamisessa. Osa työntekijöistä ja johtajista kenties odottaa, että pääsee jälleen näkemään ja kohtaamaan oikeasti työkavereitaan. Tutkimuksen mukaan suurin osa haluaisi yhdistää etä- ja lähityötä.

Työnantajalla on oikeus päättää mitä, missä ja millä välineillä työtä tehdään. Tämä perustuu työnantajan työnjohto-oikeuteen ja pätee myös etätyön tekemiseen. Kun yrityksessä pohditaan etä- ja lähityön yhdistämistä ns. hybridimalliin, niin työnantajat joutuvat pohtimaan näiden työmuotojen toteuttamisen lisäksi miten voidaan tukea työntekijöiden työhyvinvointia ja edistää työpaikan yhteisöllisyyttä. Tässä tulee myös muistaa, että etätyön tekeminen perustuu aina vapaaehtoisuuteen eli työnantaja ei voi määrätä työntekijää etätyöhön. Komennukset ovat jo toinen asia.

Henkilöstö voi murehtia etätyön tuoman ajansäästöjen menettämistä työmatkoihin tai työrauhan loppumista. Voidaanko työyhteisössä keskustella etätyön hyvistä ja huonoista puolista ääneen? Millaiseksi yhteisömme on ”vaihtunut” pitkän etätyöskentelyn aikana, uskalletaanko olla ihmisiä ihmisille?

Etätyöstä siirtyminen työn uudelleen järjestämiseen osittain työnantajan toimipisteellä tapahtuvaksi tulee aina keskustella yhdessä henkilöstön kanssa. Hybridityöhön siirtymiseen tarvitaan totutteluaikaa, ja kannattaa muistaa, että siitä on myös hyötyjä esim. työyhteisön sosiaalisen pääoman vahvistuminen.

Projektipäällikön 4. hankekatsaus

Teksti Päivi Dahl

Huhtikuu hurahti vauhdilla, ehkä osin pääsiäisen vaikutuksesta, koska työpäiviä oli pari normaalia vähemmän. Hanget ovat vajuneet, mutta vielä ei ole aika rapsutella nurmikoita ainakaan Kajaanissa. Vappunakin vihmoi räntää.

Työpajoja järjestettiin huhtikuussa kaksi. Ensimmäisen pajan teemana oli sosiaalinen pääoma ja vuorovaikutus. Avataan sosiaalista pääomaa : Onko yrityksessämme korkea sosiaalinen pääoma? Jos näin, niin se heijastuu mm. hyvänä ilmapiirinä, henkilöstön työtyytyväisyytenä sekä innovointina. Mutta jos yrityksessä on alhainen sosiaalinen pääoma, niin siitä kertoo esim. lopettamis- tai eläköitymisaikeet tai se näkyy huonona ilmapiirinä.

Nyt kun työyhteisöissä siirrytään etätyöstä hybridityöhön, niin voidaan törmätä tilanteeseen, etteivät kaikki enää halua palata konttorille. Yrityksissä on jälleen pysähdyttävä pohtimaan sosisaalisen pääoman tasoa eli omaa toimintakulttuuria, mitä sille on mahdollisesti tapahtunut viimeisten kahden vuoden aikana.

Väitän, että useissa työyhteisöissä etätyön myötä on vuorovaikutus muuttunut jollakin tapaa. Kun ollaan tekemisissä pääasiassa verkon ja tietokoneen ruudun kautta, niin se jo itsessään heikentää sanattoman viestinnän osuutta. Jos palavereissa ei viitsitä edes kameraa avata, niin mielestäni silloin jo kannattaisi vakavasti pohtia, mikä on mennyt yrityksen viestinnässä vinksalleen.

Toin työpajassa esille Filosofian Akatemian asiantuntijan Miia Järvilehdon neljä työkalua, joilla voidaan vaikuttaa etä- ja hybridityössä vuorovaikutukseen. Ne ovat 1) dialogi, 2) kuuntelu, 3) arvostava lähestymistapa ja 4) aito läsnä olo. Lue tarkemmin työkaluista Järvilehdon blogista.

Huhtikuun lopulla työpajassa käsiteltiin tiimi- ja itseohjautuvuutta. Millainen on turvallinen tiimi? Miten tunteet vaikuttavat työhön? Tässä päädyttiin siihen, että jälleen kyse on paljon vuorovaikuksesta ja yrityksen viestintäkäytänteistä. Mistä työyhteisössä puhutaan, miten puhutaan, kuka puhuu, kuka ei. Miten asioista keskustellaan, jos keskustellaan?

Olemme kaikki kuitenkin viestinnän tuottajia, kuluttajia ja jakelijoita, niin oma käyttäytymisemme näissä rooleissa vaikuttaa siihen, millaista kulttuuria luomme työyhteisöön!

Itseohjautuvuus voidaan käsittää niin yksilön kuin tiimin taidoksi. Mutta yksilön ollessa itseohjautuva se ei poista esihenkilön vastuuta työnjohdosta! Ei tehdä oletuksia, vaan kysytään suoraan: ”Mitä sinulle kuuluu?” Ajatusten sanoittaminen ääneen korostuu voimakkaasti etätyössä niin työntekijöiden osalta kuin myös yrityksen johdon ja esihenkilöiden osalta.

Muistetaan ottaa dialogi käyttöön ja kuunnellaan mitä toisella on sanottavaa. Kohdataan aidosti ja annetaan aikaa vuorovaikutukselle.

Näiden teemojen käsittelyä jatketaan syksyllä valmennuksissa! Eli huhtikuussa on myös aloitettu valmennuspakettien suunnittelu ja elokuun 17. päivä järjestetään KICK OFF -verkkotilaisuus, jossa sisällöt esitellään ja kerrotaan kuinka voit pääset varaamaan yrityksellesi paikan valmennuksiin. Ilmoittaudu nyt jo mukaan!

Hankkeessa on edelleen huhtikuussa onkia viritelty veteen, ja soitettu yrityksiin. Muutamia uusia potentiaalisia yrityksiä on jututettu ja sähköpostia on lähetetty. Jos tiedät etätyön kehittämisestä kiinnostuneita yrityskavereita, niin vinkkaa tästä hankkeesta ja kehota ottamaan yhteyttä matalalla kynnyksellä.