Mikro- ja pienyritysten kiireisessä arjessa on usein vaikeaa kiinnittää huomiota pieniin seikkoihin, jotka voivat hidastaa ja haitata liiketoimintaa. Digiturvaviikko on hyvä hetki pysähtyä miettimään oman yrityksen digiturvallista toimintaa.
Yrityksessä ei yksistään riitä, että sillä on toimivat nettisivut ja asiakas saa sieltä toivomaansa apua. Digiturva on ennen kaikkea tekoja. Yrityksessä kannattaa varmistaa, että sen käyttämät ohjelmat (ml. sähköposti) ovat turvallisia.
Digiturvallisuus lähtee meistä jokaisesta. Käytä tarpeeksi vahvoja salasanoja ja erilaisia jokaisessa ohjelmassa, joka niitä vaatii. Ole tietoinen millaisia vaaroja verkossa on. Älä avaa sähköpostia, joka epäilyttää, jos siinä on kirjoitusvirheitä tai se tulee jostakin erikoisesta osoitteesta. Älä klikkaa outoa linkkiä. Tarvittaessa soita yritykseen joka sinua lähestyi ja varmista asia, tuliko yhteydenotto heiltä. Käytä kaksivaiheista tunnistautumista eri sovelluksiin.
Digitaidot ovat osa etä- ja hybridityön turvallisuutta ja kaikki lähtee sinusta. Kuva Pixabay
Toinen asia ovat sellaiset tilanteet, joissa joku hakkeri murtautuu yrityksen tietoihin ja käyttää niitä sitten vaikka kiristykseen. Tällöin on kyseessä tietoinen haitanteko yritykselle ja sen toiminnalle. Näitä on lähes mahdotonta estää, mutta näistäkin kannattaa olla tietoinen ja siksi yritysten tietojen suojaaminen on todella tärkeää.
Parasta varautumista yrityksessä on pitää työntekijöiden digiturvataidot kunnossa ja jakaa uusinta tietoa. Yrityksen näkökulmasta kannattaa siis kouluttaa henkilöstöä.
Digi- ja väestötietovirasto DVV – tuottaa uusinta tietoa kansalaisille ja yrityksille maksutta, ota seurantaan mm. https://dvv.fi/digiturvatilaisuudet.
Huomionarvoista on myös, että älä luota liikaa omiin taitoihin, vaan uskalla kysyä apua! Kyseenalaista ja kysy kaverilta apuja! Muista myös auttaa ikäihmisiä digiturvalliseen tekemiseen netissä ja ole tukena. Jaa tietoa myös omassa työyhteisössä eteenpäin digiturvallisuudesta.
Hankeen ohjausryhmän 4. kokous saatiin pidettyä ja ilokseni hankkeen markkinointitoimet ja raportointi saivat kiitosta ohjausryhmän jäseniltä. Työn tekeminen jatkuu ja valmennusten sisältöjen suunnittelu jatkuu yrittäjien toiveiden mukaisesti.
Syyskuussa on huomattu, että aika on rajallista ja priorisointia täytyy jatkaa. Kevään valmennusten suunnittelu on kiivaimmillaan ja tarjouspyyntöjä lähetetään ja tarjouksia vastaanotetaan. Niiden vertailu ja päätösten tekeminen vie aikaa. Samoin aikataulujen sovittaminen.
Syyskuussa valmennukset jatkuivat Itsensä johtamisen kokonaisuudella. Nyt jo on huomattu, että on vaikea saada osallistujia webinaarivalmennuksiin. Itsensä johtamisen verkkoluennoille osallistui noin 2-5 henkilöä ja luennoista tallenteet ovat olleet saatavilla hankkeen valmennusten Teams-sivuilla sekä hankkeen nettisivuilla. Tallenteista, yhteensä kuusi, on kahta katsottu yhden kerran.
Tallenteiden jälkikäsittely eli editointi haukkaa aikaa. Tallenteita ei tekstitetä, koska se veisi vielä enemmän työaikaa ja toiseksi hankkeessa ei ole siihen budjetoitu rahaa. Tallenteet ovat julkisesti katsottavissa kaksi viikkoa julkaisupäivästä hankkeen nettisivuilla.
Hankkeen nettisivuja päivitetään tiuhaan, koska loppusyksyn valmennusohjelma selkiytyy ja tarkentuu. Lisäksi kevään kokonaisuudet ovat työpöydällä ja niiden aikataulutus sekä sisällöt tarkentuvat myös vähitellen.
Hankkeessa tehtiin myös päätös siitä, että vaihdamme asiakkaille eli yrityksille suunnatun oppimisympäristön helppokäyttöisempään ja yksinkertaisempaan asiakkaiden näkökulmasta. Keräämme tästä kokemuksia kevään ajan ja kirjaamme kokemukset ylös loppuraporttiin.
Oppimisympäristön muutokseen on varattava syksylle työaikaa, jotta keväällä voidaan ponnistaa uudestaan valmennusten asynkronisen (ajasta ja paikasta riippumattoman oppimisen) tarjonnan kanssa.
Työt jatkuvat ja yritämme saada mielenkiintoiset valmennukset keväälle valmiiksi marraskuun alkuun mennessä!
Oletko joskus jäänyt pohtimaan, miksi tuo kaveri käyttäytyi noin minua kohtaan ja miksiköhän hän sanoi minulle noin? Oletko kenties joskus itse jäänyt miettimään jotakin tilannetta, miksi minä itse käyttäydyin tai sanoin noin toiselle?
Silloin on se hetki, kun tulet asian äärelle. Ryhdyt pohtimaan eli reflektoimaan, mistä oikein on kysymys. Kun sinulle tulee halu ymmärtää omia ja toisten käyttäytymismalleja sekä tunteita, niin se on alkupiste itsensä johtamiselle.
Itsensä johtaminen on uskoa siihen, että voi vaikuttaa omaan elämäänsä. Meidän on hyvä osata johtaa omia ajatuksiamme, tunteitamme ja tahtoa itsereflektion ja tiedostamisen kautta. Yksi tärkeä asia itsensä johtamisessa on oman toiminnan havainnointi.
Ajattelukin on taito, jota voimme kehittää. Jos ajatukset jäävät kiertämään kehää, niin vaihda ympäristöä ja suuntaa huomiota muualle. Käy vaikka kävelylenkillä ja yritä löytää positiivisia, myönteisiä asioita.
Omien arvojen selkeyttäminen ja tunteminen on perusta itsensä johtamiselle. Lisäksi tarvitaan rakentavan ajattelun keinoja, tunteiden tunnistamista, ymmärtämistä ja säätelyä. Tunteet vaikuttavat meidän mieleemme, kehoomme ja arvoihimme. Meillä on kehossamme tunne- ja elämänkaari muisti ja kehomme kertoo meille tunteesta enemmän kuin sanat. Tunteita ymmärtämällä pääsemme itsetuntemuksen lähteille.
Hyväksy omat tunteesi ja pysähdy niiden äärelle. Yritä analysoida mistä se nousee ja mitä se kertoo. Muista että tunne ei ole yhtä kuin sinä. Lopulta päästä tunne menemään ja jatka uusiin asioihin.
Tunnelukkoja kannamme mukanamme lapsuudesta saakka, mutta itsensä johtamisen ja itsensä tuntemisen myötä meillä on mahdollista pysähtyä niiden kohdalle ja muuttaa omaa käytöstämme tai toimintatapojamme. Saatat esimerkiksi jossakin tilanteessa tunnelukon vaikutuksesta jähmettyä, tai pyrkiä välttämään tilannetta tai hyökkäämään. Pyri näkemään lapsuuden vaikutus nykyhetkessä, näin pääset tunnelukon alkujuurelle. Kun ymmärrät, että tunnelukkoja voi muuttaa, niin kasvat vastuulliseksi aikuiseksi.
Itsensä tunteminen on hyvä perusta itsensä johtamiselle. Kuva: Pexels
Itsensä johtamisessa on hyvä tiedostaa, että elämässä meille tulee jossakin vaiheessa kriisejä. Ne voivat olla isoja tai pieniä, mutta kun tiedämme ja tiedostamme, että niistä voi selviytyä, niin se jo auttaa. Itsestä ja omasta hyvinvoinnista huolehtiminen jo ennen kriisiä auttaa meitä selviytymään vaikeistakin tilanteista. Riittävä uni, ravinto ja fyysinen aktiivisuus ovat perusta, joka meitä kannattelee. Myös sosiaaliset suhteet ja se, että uskaltaa jakaa ajatuksia ystävien tai luottoihmisten kanssa auttavat meitä eteenpäin.
Itsemyötätunto usein auttaa meitä hyväksymään epäonnistumisia. Toisaalta ihminen on erehtyväinen ja opimme omista virheistämme. Itsensä johtamisessa tarvitaan siis myötätuntoa omaan toimintaamme. Se voi olla myös sitä, että tuot esille omia tarpeitasi ja pyrit tasapainoon tekemiesi päätösten kanssa.
Itsensä johtamisessa ja ymmärtämisessä voit asettaa itsellesi erilaisia tavoitteita. Voit pohtia onko työsi sinulle paras mahdollinen, oletko tyytyväinen omiin ihmissuhteisiisi? Kaipaatko lisää unta ja onko ajatusmaailmasi myönteinen vai kielteinen.
Uskalla ottaa jokin asia käsittelyyn. Uskalla ajatella uudella tavalla. Uskalla toimia toisella tavalla. Tee päätös, että toimit toisella tavalla. Saat uutta energiaa ja aktivoit uusia hermoratoja aivoissa. Entinen menneisyys ei ole olemassa, vaan luot uuden todellisuuden, jossa toimit.
Kajaanin ammattikorkeakoulu (KAMK) tarjoaa syksyn ja talven aikana kainuulaisyrityksille maksuttomia etätyöosaamisen tasoa kehittäviä valmennuksia. Valmennukset ovat jatkoa PIKA Kainuu -hankkeessa keväällä järjestetyille työpajoille, joissa yrityksistä kartoitettiin etätyön kehittämis-tarpeita. Valmennuspaketit (moduulit) on suunniteltu vastaamaan suoraan yritysten tarpeisiin.
Valmennuksissa saadaan hyvä käsitys siitä, miten teknologia tukee etätyöskentelyä, sekä saadaan vinkkejä työhyvinvoinnin kehittämiseen etätyöskentelyssä.
Valmennuksilla vahvistetaan yritysten henkilöstön etätyötaitoja ja digitaalista osaamista sekä tuetaan yrityksen johdon ja esihenkilöiden johtamistaitoja. Valmennusten avulla tuetaan yrityskulttuurin muutosta ja yrityksen vetovoimaisuuden kasvamista. Yrityksen valmius rekrytoida työntekijä etätyöhön madaltuu.
PIKA -valmennuskokonaisuus sisältää valmennusta yritysten johdolle ja henkilöstölle. Kokonaisuus muodostuu yhteensä kahdeksasta (8) moduulista, joista kaksi toteutetaan webinaarisarjana: työhyvinvoinnin ja etäteknologian verkkoluentosarjat.
Valmennuksia toteutetaan elo – maaliskuun välisenä aikana. Puolen vuoden kuluessa yritysten johdon ja henkilöstön on mahdollista syventää omaa osaamistaan sekä saada lisää uutta tietoa etätyön ja oman jaksamisen tueksi.
Valmennukset ovat yrityksille maksuttomia, yritysten panos on valmennuksiin käytetty aika. Yrityksistä valmennuksiin voi osallistua useampikin henkilö ja valmennusmoduulit kerryttävät yrityksille de minimis -tukea.
Valmennuksilla lisää osaamista etä- ja hybridityöhön. Kuva: Pixabay
Kuluneen elokuun aikana olemme pohtineet hanketiimissä sitä, millainen asiakaskokemus on vaikuttava ja saisi yritysten henkilöstöä lähtemään mukaan valmennuksiin.
Luottamuksen synnyttäminen on ensimmäinen asia. Kun kaksi toisilleen ennen tuntematonta kohtaa, niin keskustelun perusteella on tarkoitus saada selville, millainen tyyppi siellä on vastassa.
Hanketyössä täytyy ensin projektipäällikön saada aikaiseksi luottamus asiakkaisiin eli yrityksiin. Tämä tapahtuu usein lähettämällä sähköpostia toimitusjohtajille tai yrityksen info-sähköpostiin tai mielellään molempiin. Lisäksi projektipäällikkö soittaa ”kylmiä puheluita” toimitusjohtajille ja pyrkii pääsemään puhelimessa asian ytimeen. Lisäksi voidaan sopia vaikka Teams-näköpuhelu tai yrityskäynti, jossa päästään tarkemmin keskustelemaan yrityksen etätyön kehittämisestä ja hankeen valmennuksista. Nämä kaikki toimet pyrkivät lisäämään luottamusta ja luotettavuutta.
Viestinnän tyyli ja tiheys vaikuttavat luotettavuuteen. Hankeviestinnässä sähköpostiviestien sisällöt tulee kohdentaa niin, että tekstistä selviää heti alussa, mistä on kyse ja mitä tarjotaan. Myös tyylin tulee olla helposti lähestyttävä ja ymmärrettävä. Jos on tarkoitus saada yrityksen muutakin henkilöstöä mukaan kuin toimitusjohtajia, niin silloin se täytyy kirjoittaa auki tekstiin, että viestistä voi keskustella muun henkilöstön kanssa ja koskee myös koko yrityksen henkilöstöä.
Tämän jälkeen vielä kannattaa soittaa yritykseen ja kysellä sähköpostin perään: – Huomasittehan, että lähetin teille eilen klo 14.22 sähköpostin? Ja sitten juttu jatkuu saadun vastauksen perusteella keskustellen. Joka tapauksessa aina kun puhelun saa käyntiin, niin lopputulema voi olla joko miellyttävä asiakaskokemus tai sitten ei.
Asiakaskokemus syntyy vuorovaikutuksesta. Projektipäällikön keskustelukykyisyys herättää joko luottamusta yritysten päässä tai sitten liian tiheä sähköpostimarkkinointi voi kariuttaa asian etenemisen.
Valmennuksissa on myös muutama lähipäivä. Kuva: Pexels
Asiakaskokemukseen vaikuttaa myös digitaalinen ympäristö. Jos hankkeessa tarjotaan valmennusta tai koulutusta jne., niin täytyy pohtia onko se helposti tavoitettavissa ja saavutettavaa sekä yksinkertaista asiakkaan käyttää. Ammattikorkeakoulussa meillä on mahdollisuus käyttää erilaisia verkkokokousjärjestelmiä vaikkapa lyhytkestoisiin tilaisuuksiin. Ne eivät välttämättä kuitenkaan tuota pitempikestoisissa toteutuksissa toivottua lopputulosta.
Ammattikorkeakoulun järjestämissä, yritysasiakkaille suunnatuissa valmennuksissa, koulutuksissa sekä tilaisuuksissa on yleensä aina taka-ajatuksena, että niistä osallistujat saisivat jonkinlaista oppia tai uutta tietoa mukaansa. Tässä törmätään jälleen asiakaskokemuksen tuottamiseen ja tiedon lähteille pääsemiseen eli digitaaliseen ja helppoon oppimisympäristöön.
Hyvän asiakaskokemuksen tuottamiseen liittyy myös osallistujien jatkuvan oppimisen mahdollistaminen. Tätä puolestaan tukee ajasta ja paikasta riippumattoman sisällön tuottaminen. Tälle tulisi kuitenkin olla jonkinlainen alusta tai oppimisympäristö, joka toimisi myös saman periaatteen mukaisesti eli olisi saatavilla 24/7/365.
Hanketoiminnassa ei välttämättä toimi samat ratkaisut kuin oppilaille tuotetuissa opintojaksoissa. Tässä törmätään myös tekniikkaan ja IT-tukeen sekä erilaisiin statuksiin, joilla esim. verkkokokousjärjestelmissä toimitaan. Mutta siitä voisin kirjoittaa toisen blogin, sellainen mielenkiintoinen maailma se on!
Millaisia kokemuksia sinulla on onnistuneista koulutus- tai valmennuskokonaisuuksista? Mikä niistä teki sellaisen, että sinulle jäi miellyttävä asiakaskokemus? Kerro niistä kommenteissa!
Yritystoiminnan hektisessä arjessa yksinyrittäjällä tai esimiehellä voi olla haasteita huomioida työkykyyn vaikuttavia tekijöitä. Myös työntekijät itse voivat havahtua terveydellisiin tai muihin omaa jaksamista ja hyvinvointia haastaviin tekijöihin. Usein tarkempi asioiden pohtiminen ja muutosten tekeminen unohtuu arjessa.
Kajaanin ammattikorkeakoulussa päätettiin yhdistää voimat kahdessa ESR-hakkeessa tarjoamalla osallistujille tietoa työhyvinvoinnista ja tilaisuus keskusteluun. Molemmissa hankkeissa – PIKA Kainuu ja KYTE – on keskeisenä tavoitteena kainuulaisten mikro- ja pk-yritysten henkilöstön työhyvinvoinnin tukeminen.
Webinaarisarjalla pyrimme tuomaan mielenkiintoisten teemojen kautta mahdollisuuden ottaa aikaa itselleen ja oman työhyvivoinnin tukemiseen joka toinen torstai-iltapäivä.
Kahdeksan etäluennon sarjassa saadaan tietoa mm. unen vaikutuksesta ja palautumisesta jaksamiseen arjessa, ravitsemuksen vaikutuksesta vireyteen, siitä miten fyysinen jaksaminen edistää hyvinvointia ja kuinka huolehditaan mielen hyvinvoinnista ja elämänkaaresta sekä millaisia asioita tulee huomioida työergonomiassa.
Yrityksille maksuttomat valmennukset pyörähtävät käytiin elokuun 18. päivä työhyvinvoinnin Jaksa hyvin! -webinaarisarjalla. Webinaarisarja työhyvinvoinnin tueksi toteutetaan 18.8. – 24.11.2022. Imoittaudu mukaan tästä linkistä!
Ilmoittaudu mukaan ja jaksa hyvin töissä.
Jaksa hyvin -webinaarisarja toteutetaan yhteistyössä PIKA Kainuu – ja KYTE -hankkeiden kanssa ja se on suunnattu näissä hankkeissa mukana oleville tai hankkeisiin mukaan lähteville yrityksille henkilöstöineen.
KYTE – Kainuulaisten yritysten työhyvinvoinnin edistäminen -hankkeen kohderyhmänä ovat Kuhmon, Ristijärven ja Paltamon mikro- ja pienyritykset. Hankkeen tavoitteena on yritysten ja niiden työntekijöiden kokonaisvaltainen työhyvinvoinnin parantaminen. Ota KYTE-hanke seurantaan facebookissa.
Elokuu pyörähti käyntiin ja kesälomat on pidetty. Kesällä saatiin uutta virtaa syksyn tekemisiin, vähän mökkeiltiin, matkailtiin, käytiin uimassa ja juostiin marjojen perässä. Toivottavasti myös sinä olet saanut akut ladattua loman aikana!
Katsotaanpa, mitä hankkeessa saatiin aikaan ennen lomia ja heti lomien jälkeen.
Kesäkuussa oli hankkeen ohjausryhmän kokous. Siellä esittelin napakan koosteen alkuvuoden hanketapahtumista ja työpajojen järjestämisestä. Lisäksi konsultoin rahoittajaa hankeyhteistyöstä sekä de minimis -asioiden kirkastamisesta. Kaikki saatiin selvitettyä ja hyvä ohje oli, että muista kirjata aina perustelut, miksi teet niin tai näin. Perustelut tulee myöhemmin kirjoittaa auki loppuraporttiin. Pidän tämän mielessä!
Kesäkuun aikana hankkeessa saatiin syksyn valmennuspaketit mukavalle mallille ja järjestettiin valmennuksien ennakkoinfo verkossa. Tämäkin tilaisuus oli osa yritysten rekrytointia hankkeeseen, mutta jälleen kerran totean sen, että yritysten mukaan saanti ja sitouttaminen hankkeeseen ei ole helppo tehtävä. Vaaditaan useita puhelinsoittoja sekä sähköposteja sekä perään soittamista.
Toisaalta mitä useammin olet yhteydessä ja juttelet ihmisten kanssa, niin samalla itse rakennat luottamusta itseesi sekä hankkeeseesi. Tämä on tärkeä muistaa, että omalla (projektipäällikön) toiminnalla suuri merkitys rekrytointiasiassa.
Heinäkuun lopulla töihin palatessa täytyi hetki palautella asioita mieleen, jotta taas päästiin ns. kärryille, missä mennään ja mihin toimiin tätyy tarttua, jotta syksyn toteutukset pääsevät liikkeelle. Syksyn valmennusten sisältöjen suunnittelu tarkentuu koko ajan ja kevään valmennuspakettien rakentaminen on aloitettu.
Ensimmäisenä valmenuksena käynnistyy elokuussa työhyvinvoinnin webinaarisarja. Se järjestetään yhteistyössä KYTE-hankkeen kanssa. Sarjaan kuuluu yhteensä kahdeksan verkkoluentoa ja niitä on joka toinen torstai marraskuun loppuun saakka.
Elokuun 17. päivä järjestetään kaikille avoin verkkotilaisuus PIKA valmennuksista. Tähän pyydetään ennakkoilmoittautumiset 14.8. kuluessa. Tilaisuudessa avataan valmennusten kokonaisuus sekä sisällöt sekä kuinka maksuttomiin valmennuksiin pääsee mukaan.
Hanke siis etenee ja pian meillä onkin jo valmennusten pilotoinnit käynnissä. Toivottavasti tavataan pian usean eri yrityksen edustajien kanssa ja saadaan hyvät keskustelut käyntiin!
Maksuttomat etätyöosaamisen valmennukset tukevat henkilöstön osaamista ja jaksamista!
Työn murros näkyy yhteiskunnassa perinteisen työsuhteen merkityksen vähentymisenä ja epätyypillisten työsuhteiden, kuten esimerkiksi alustojen tarjoamat työt, lisääntymisenä. Alustatyöstä puhutaan silloin, kun työtä tehdään digitaalisten alustojen välittämänä ja se on lyhytkestoista tai keikkaluonteista. Alustatyötä voidaan tehdä paikallisesti Kainuussa tai täysin virtuaalisesti verkossa.
Alustatalous – uusi palvelusektori
Alustatalous on uusi palvelusektori, joka tarjoaa uusia tulonlähteitä ja mahdollisuuksia joustavaan työskentelyyn ja yrittäjyyteen. Työterveyslaitoksen mukaan digitaalinen alusta tarkoittaa internetin välityksellä toimivaa virtuaalista ”kohtaamispaikkaa”, jossa ihmiset voivat kohdata ja missä palvelut ja tuotteet voivat vaihtaa omistajaa.
Alustataloudessa jokainen ihminen voi tuoda muiden käyttöön aikaansa, osaamistaan tai omaisuuttaan, joko ilmaiseksi tai korvausta vastaan.
Itse alusta ei tuota asiakkaan haluamaa asiaa, vaan se tarjoaa kohtaamiseen liittyviä palveluja alustan käyttäjille. Tiivistettynä alustatyöhön tarvitaan digitaalinen alusta, asiakas ja työntekijä.
Alustatyössä digitaaliset alustat ovat työn tekijöiden ja työn ostajien markkinapaikkoja eli ne toimivat linkkinä kahden eri tahon välillä. Digitaalisia alustoja on käytössä mm. julkishallinnossa, esim. kanta.fi ja suomi.fi.
Lisäksi digitaalisia alustoja ovat esim. Facebook ja YouTube, ja niiden kautta ihmiset ja yritykset voivat rakentaa myös liiketoimintaa. Digitaaliset alustat toimivat algoritmien kautta ja ne säästävät kustannuksia.
Alustayritys saa rahaa käyttäjien palkkioista tai myymällä käyttäjiä koskevaa dataa tai mainostilaa. Hallinnoidessaan alustaa yritys säätelee, millä tavoin alustan käyttäjät voivat toimia.
Alustat työnvälityksen välineinä
Digitaalisia alustoja käytetään myös työn välittämisessä ja tällaisia alustoja ovat muun muassa freska.fi, nerot.fi. Nämä tarjoavat vaihtoehtoja työn tekijöille ja mahdollistavat osallistumista, itsenäisyyttä ja hyötyjä.
Alustatyössä työntekijän näkökulmasta on kyse valinnasta työn pysyvyyden tarjoaman turvallisuuden ja joustojen tarjoaman vapauden välillä. Itsensätyöllistäjä, esim. asiantuntija, pääsee kenties tekemään työtä omien arvojensa perusteella.
Alustatyön kautta yritys voi saada apua vaikka markkinointiin. Kuva: Unsplash
Kansainvälinen Fairwork alustatyöverkosto jakaa alustatyön fyysisenä toteuttavaan (gig work), josta esimerkkinä mainitaan esim. henkilöstön vuokraus, ja verkon kautta toteuttavaan (cloudwork) työhön, jossa asiantuntijat ottavat työtarjouksia vastaan tilaajilta jonkin alustan kautta (Seppänen, Känsälä, Immonen, Alasoini 2022, 18).
Akavan johtava asiantuntija Miia Kanniston (2021) mukaan alustatyö voidaan jakaa kahteen työmuotoon: 1) klikkaustyöhön (crowdwork), jolloin työ sekä välitetään että tehdään digitaalisen alustan kautta eli tällöin alusta yhdistää työn etsijät ja tarvitsijat. Työ tehdään kokonaan virtuaalisesti ja tämä malli houkuttelee mm. asiantuntijoita vaikkapa työn tekemisen joustavuudella. 2) Sovelluksella tilattava työ (appwork), työ tilataan alustalta, mutta tehdään perinteisellä tavalla, esim. ruokalähetti. Työn suorittaja (lähetti) on suorassa kontaktissa tilaajan kanssa.
Alustatyö eroaa työsuhteesta
Normaalissa työsuhteessa työnantaja osallistuu sosiaaliturvan rahoitukseen ja työntekijällä on lakisääteinen oikeus työsuojeluun ja sosiaalietuuksiin. Alustatyössä tämä on toisin.
Alustatyössä työtä ollaan irrottamassa työsuhteista, jolloin alustatyö voi luoda epävarmuutta ja heikentää työoloja ja se voi jopa heikentää hyvinvointivaltion perustoja, koska ne muuttavat käytännöillään työn tekemisen ja organisoimisen tapoja.
Toisaalta alustatyö on asiantuntijoille mahdollisuus työllistää itsensä, hyödyntää paikasta ja ajasta riippumattoman työn tekemistä sekä toteuttaa omia arvojaan. Tällaiset asiantuntijat voisivat olla Kainuussa myös kullan arvoisia ”assareita” yrityksen tiettyyn asiantuntijatarpeeseen.
Nyt kesäkuun alussa on hyvä aika hieman pysähtyä ja katsoa kevätkautta, mitä hankkeessa on saatu aikaiseksi sekä tehdä avata myös hankkeen tulevaisuuden suunnitelmia.
Tammikuusta toukokuun loppuun mennessä on järjestetty tutkimukysely sekä pidetty kuusi työpajaa yrityskentälle. Työpajoihin osallistui henkilöitä kahdeksasta eri yrityksestä. Työpajoissa on käyty hyödyllisiä keskusteluja ja niistä on saatu valmennuksiin hyvin rakennusmateriaalia. Kiitokset kaikille työpajoihin osallistuneille!
Projektipäällikkö on kevään aikana kontaktoinut noin 50 erilaista yritystä, Kainuussa. Näistä potentiaalisia ja etätyön kehittämisestä kiinnostuneita yrityksiä on reilut 20 kappaletta. Yrityksiä on lähestytty sähköposteilla, lisäksi on soitettu yrityksiin tavallisia sekä näköpuheluja. Koronapan-demian laannuttua olen käynyt muutamassa yrityksessä esittelemässä hanketta ja keskustellut etätyön ja -osaamisen kehittämisestä ihan livenä ihmisten kanssa.
Hankehallinta ja toteutuksen suunnittelu on olennainen osa projektipäällikön työtä. Kuva: Pixabay
Blogeja on julkaistu 18, joista kaksi on hankkeen tutkijan kirjoittamaa ja muut projektipäällikön käsialaa. Lehdissä julkaistuja asiantuntija-kirjoituksia on saatu julkisuuteen tähän mennessä kolme. Lisäksi hankkeeseen ostettiin advertoriaali eli ammattitoimittajan kirjoittama juttu Helsingin Sanomiin, tällä saatiin kansallista näkyvyyttä etätyön kehittämisen hankkeelle.
Hankkeen markkinointi on myös olennainen osa projektipäällikön työkuvaa. Tässä on kiva puoli se, että itsekin oppii aina jotakin uutta, mm. kyselyohjelman haltuunotto on hyvässä vauhdissa, samoin sosiaalisen median markkinointiosaamisen ymmärtäminen avaa silmiä.
Syksyn valmennuksia siis suunnittellaan sekä aikataulutetaan ja luodaan sisältöjä. Hankkeen budjettia on säädetty kahteen otteeseen ja on havaittu, että ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttämistä täytyy harkita tarkkaan, koska hintapyynnöt ovat korkeita. Tämä aiheuttaa valmennuksien suunnitteluun haasteita, mutta haasteet on tehty ratkaistavaksi!
Luvassa on syksylle mielenkiintoisia sisältöjä valmennuspaketteihin ja uskon vakaasti, että mukaan lähtevät yritykset tulevat saamaan uusia näkökulmia sekä osaamisen vahvistamista etätyön kehittämiseen liittyen.
Tämä blogiteksti on kirjoitettu kirjaimellisesti etätyössä – autossa matkalla Kajaanista etelään jossakin Iisalmen ja Mikkelin välissä. Kun nettiyhteys ja verkko toimii, niin töiden tekeminen onnistuu mainiosti.
Eräs varma kevään merkki on vilkastuva keskustelu kesämökkeilystä. Keskustelun kestoaiheisiin kuuluu vapaa-ajan asunnon ylläpitoon liittyvän työn määrä, jolla viitataan esimerkiksi halon hakkuuseen, kaivon pesuun ja loputtomiin remonttitarpeisiin. Kärkevimmissä kannanotoissa kesämökki rinnastetaan työleiriin. Pandemian myötä mökkeilyn ja työn vuorovaikutusta tarkasteleva keskustelu on saanut lisänyansseja yleistyneestä etätyöstä, jota entistä useammin tehdään kodin ohella myös kesämökiltä käsin.
Vapaa-ajan asunnoilla tehtävä etätyö yleistyi nopeasti keväällä 2020 alkaneiden pandemiarajoitusten siivittämänä. Mökeillä tapahtuvan etätyöskentelyn lisääntymisestä saa käsityksen Luonnonvarakeskuksen Mökkibarometristä vuodelta 2021, jonka mukaan etätöitä teki vapaa-ajan asunnolla 43 prosenttia sellaisista mökkiläisistä, joille etätyö oli ylipäänsä mahdollista. Kyseinen osuus on kuusinkertainen verrattuna vuotta 2015 koskevan vastaavan tutkimuksen tuloksiin. Vuoden 2021 Mökkibaro-metristä ilmenee myös, että etätyötä tehneistä mökkiläisistä kaksi kolmesta kertoi olevansa halukas tekemään enemmänkin etätöitä vapaa-ajan asunnollaan.
Vapaa-ajan asuntojen etätyöaalto on vahvasti kytköksissä koronaan, mutta suuntaus kesämökkien etätyökäytön kasvuun oli nähtävissä jo ennen pandemiaa, esimerkiksi Kajaanin ammattikorkeakoulun keräämän mökkiläiskyselyn tuloksissa.
Mökkiläiskysely koski kymmentä Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kuntaa ja niissä kesämökin omistavia ulkopaikkakuntalaisia. Kyselyn etätyöosiossa tiedusteltiin muun muassa vastaajien arviota etätyön tekemisen muutoksista seuraavan viiden vuoden aikana. Kaikissa kymmenessä kohdekunnassa etätyön lisääntymistä ennakoivien osuudet olivat selkeästi suurempia kuin etätyön vähenemistä ennakoivien osuudet. Nämä kyselyt tehtiin siis aikana (touko-kesäkuu 2019), jolloin covid-19-viruksesta ei ollut vielä tietoakaan.
Kesämökkien soveltuvuus etätyöpaikaksi
Vapaa-ajan asuntojen etätyökäytön yleistymisestä huolimatta suurimmalla osalla mökeistä etätyötä ei tehdä lainkaan. Syitä tähän on useita. Kajaanin ammattikorkeakoulun mökkiläiskyselyssä useimmin mainittu syy oli loma-asunnon käyttäjien eläköityminen, mikä ei sinällään ole yllätys, sillä Tilastokeskuksen kesämökkitilaston mukaan mökinomistajien keski-ikä on Suomessa 63 vuotta.
Toiseksi varsin keskeiseksi syyksi nousi mökin käyttäjän ansiotyön luonne, joka ei mahdollista etätyön tekemistä. Muita selittäviä tekijöitä etätyön tekemättömyyteen olivat muun muassa etätyöstä aiheutuva työn ja vapaa-ajan sekoittuminen, riittämättömät tietoliikenneyhteydet sekä loma-asunnon soveltumattomuus etätyöhön esimerkiksi sähköttömyydestä johtuen.
Työhyvinvoinnin kannalta kesämökin luonnonympäristö elvyttää jo pelkällä olemassaolollaan (etä)työstressiä. Kuva Unsplash.
Ennen pandemiaa tehdyssä Kajaanin ammattikorkeakoulun mökkiläis-kyselyssä ei noussut juurikaan esille työyhteisön sosiaalisen vuoro-vaikutuksen väheneminen, jota nykyään pidetään ehkä kaikkein suurimp-ana etätyön haittapuolena. Myöskään ergonomisiin haasteisiin ei mökkiläiskyselyssä kiinnitetty huomiota, vaikka työergonomia vapaa-ajan asunnolla lienee keskimääräisesti vielä heikommissa kantimissa kuin mitä se kotona etätyötä tehtäessä on.
Rajoitteistaan huolimatta kesämökki on parhaimmillaan ideaalinen etätyö-paikka. Mökillä työtä keskeyttäviä ulkoisia häiriötekijöitä on yleensä huomattavan vähän, mikä on omiaan parantamaan työn tuottavuutta. Työhyvinvoinnin kannalta kesämökin luonnonympäristö elvyttää jo pelkällä olemassaolollaan (etä)työstressiä. Unohtaa ei myöskään sovi, että vapaa-ajan asunnolla pidempään viivyttäessä normaaleista työmatkoista säästyneen ajan voi käyttää miten haluaa, joko etätöiden jatkamiseen tai onkimiseen, hyötyliikuntaan ja muuhun perinteisempään mökkipuuhas-teluun.
Hybridityöhön siirtymisen vaikutukset?
Pandemiarajoitteita purettaessa useilla työpaikoilla ollaan siirtymässä uuteen normaaliin, ns. hybridityöhön, jonka tavoitteena on yhdistää läsnä- ja etätyötä mahdollisimman optimaalisella tavalla. Erilaisten hybridirat-kaisujen vaikutukset kesämökeillä tehtävän etätyön määrään ovat vielä arvailujen varassa. Hybridimallissa vapaa-ajan asuntojen etätyökäytön voidaan kuitenkin ajatella olevan erityisellä tavalla riippuvainen kesämökin etäisyydestä ja läsnätyön säätelystä. Mikäli kesämökki sijaitsee huomat-tavan kaukana työpaikasta, tiukka velvoite läsnätyölle esimerkiksi tiettyinä viikonpäivinä lienee omiaan vähentämään mökillä tehtävää etätyötä. Satojen kilometrien ajo loma-asunnolle etätöihin ei välttämättä tunnu mielekkäältä, jos viipymä mökillä jää työyhteisölle määriteltyjen läsnäolo-vaateiden takia muutamiin päiviin.
Tästä katsannosta etä- ja hybridityön pelisäännöillä voi olla heijasteita myös maaseudun elinvoimaisuuteen. Suomen reilusta puolesta miljoonasta kesämökistä yli 40 prosenttia sijaitsee harvaan asutulla maaseudulla, jonka taloudelliseen ja sosiaaliseen aktiivisuuteen mökkiläiset tuovat monin paikoin merkittävän lisän. Siksi aluekehityksenkin näkökulmasta jousta-vuus hybridi- ja etätyön organisoinnissa olisi suotavaa.
