Työpajojen tarkoituksena on saada yrityksiltä täsmällistä tietoa syksyllä käynnistyviin valmennuksiin. Tarvitsemme tietoa, millaisiin etätyön asioihin yrityskentällä tarvitaan perehdytystä ja paneutumista.
PIKA Kainuu -hankkeessa on pidetty maaliskuussa kaksi yrityksille suunnattua työpajaa. Vielä on tulossa 4 työpajaa, kaksi huhtikuulla ja kaksi työpajaa toukokuulla. Kaikkin työpajoihin on ilmoittaumiset auki. Työpajoihin ovat tervetulleita mukaan kaikki etätyöosaamisen kehittämisestä kiinnostuneet kainuulaiset yritykset.
Työpajoissa yritysten edustajilla on oivallinen keskustelu- ja ajatustenvaihtomahdollisuus toistensa kanssa. Yhdestä yrityksestä voi osallistua 1 -3 edustajaa / työpaja.
Työpajat toteutetaan verkossa kevään aikana. Kuva Pixabay
Kahdesta järjestystä työpajasta olemme jo saaneet tärkeitä teemoja syventävään käsittelyyn. Eräs asia, johon syksyllä tulemme järjestämään valmennusta liittyy verkkokousjärjestelmien käyttämiseen ja etävaikuttamiseen.
Toinen tärkeä teema syksylle tulee olemaan etäjohtaminen ja siihen liittyvät erilaiset asiat, mm. vuorovaikutus ja sopimisasiat. Lisäksi tulemme käsittelemään työhyvinvointia etä- ja hybridityössä erilaisista näkökulmista.
Odotan innolla jo seuraavia työpajoja, mitä tärkeitä asioita saadaan vielä nostettua esille!
Etätyötä hahmotetaan julkisuudessa usein listaamalla kategorisesti etätyön hyviä ja huonoja puolia. Käytännössä saattaa olla myös niin, että sen minkä toinen käsittää etätyöskentelyn eduksi, toinen käsittää saman asian rasitteeksi – ja päinvastoin.
Edellinen tuli mieleen PIKA-hankkeen yrityskyselyn vastauksista. Myös PIKA-hankkeen kyselyssä vastaajia pyydettiin kertomaan omin sanoin, mitä hyvää ja huonoa he näkevät etätyöskentelyssä. Vastauksia ryhmiteltäessä ilmeni, että jotkut tietyt asiat nousevat esille niin etätyön myönteisinä kuin kielteisinäkin puolina.
TYÖAIKA? Etätyössä työajan joustavuutta pidetään hyvänä asiana, toisaalta työ ja vapaa-aika sekoittuvat ja työpäivät saattavat venyä. Siis hyvä että työaikaa voi itse tauottaa ja säädellä, mutta työaikaa säätäessä työn ja vapaa-ajan raja tuppaa hämärtymään ei-toivotulla tavalla.
VUOROVAIKUTUS? Etätyön usein esille nostettu haittapuoli on kanssakäymisen väheneminen työyhteisössä. Tätäkään ei välttämättä koeta yksiselitteisenä epäkohtana, ainakaan kaikilta osin. Kun muutkin ovat etätyössä, kollegat voivat olla normaalia paremmin linjoilla ja tavoitettavissa. Näin varsinkin tilanteissa, joissa yrityksellä on useampi toimipaikka etäällä toisistaan.
TYÖHÖN KESKITTYMINEN? Yrityskyselyn vastauksissa etätyön kerrotaan antavan työrauhaa, tai sitten ei. Vastauksia siteeraten etätyössä ”työhön keskittyminen sujuu paremmin, kun keskeyttäviä häiriötekijöitä ei ole” ja ”tiettyjä rauhaa vaativia asioita saa tehdyksi paremmin kuin toimistolla”. Toisaalta vastauksista kävi myös ilmi, että etätyössä ”keskittymiskyky katoaa” ja ”luovassa työssä työympäristö motivoi enemmän”.
Nämä eivät liene ainoita esimerkkejä etätyön plussien ja miinusten suhteellisuudesta.
PIKA-hankkeen yrityskyselyn eräänä opetuksena onkin, että etätyön soveltuvuus tai soveltumattomuus riippuu paitsi työtehtävistä, myös henkilöstä ja hänen tilanteestaan. Kaikissa tehtävissä etätyö ei ole edes mahdollista. Ja silloin kun on, etätyökokemusta muokkaavat työn luonne ja puitteet, kulloinenkin elämäntilanne sekä viime kädessä tai ehkä lähtökohtaisesti henkilön persoonallisuuden piirteet.
Etätyön pelisääntöjä, etätyösopimuksia sekä erilaisia lähi- ja etätyötä integroivia hybridimalleja tehtäessä tämä ihmisten ja olosuhteiden monimuotoisuus olisi hyvä pitää mielessä.
Etätyössä tarvitaan myös työajan säätelyä. Kuva: Pixabay
Osallistuin Työterveyslaitoksen webinaariin Ajanhallinta asiantuntijatyössä ja nostan siitä nyt esiin muutamia havaintojani.
TTL:n erityisasiantuntija Kirsi Yli-Kaitala (2022) avasi vuonna 2018 tehdyn Työolotutkimuksen tuloksia. Tutkimuksessa ajankäytön haasteeksi nousi mm. työssä koettu kiire, jota naiset kokevat enemmän kuin miehet. Kiireeseen vaikuttavat mm. tiukat aikataulut, työn keskeytykset (puhelin, pikaviestimet jne.), liian monta samanaikaista työtehtävää ja tunne siitä, ettei ehdi paneutua tehtäviinsä.
Näistä voi aiheutua myös sitä, että työasiat pyörivät mielessä vapaa-ajalla. Eli työn teon olosuhteet voivat johtaa ns. multitaskaamiseen ja keskittymisvaikeuksiin.
Yli-Kaitala nosti esiin sen, että etätyössä tarvitaan uusia toimintatapoja ja pelisääntöjä. Tämä johtuu siitä, että kun asioita ei hoideta kasvotusten, niin ongelmia voi kasautua. Myös viestien ja kanavien määrä lisääntyy ja digikokoukset kuormittavat. Keskeytysten määrää täytyy hallita myös etätyössä ja taukojen merkitys korostuu.
Etätyöstä on havaittu, että se oi myös kuormittaa ja sitä kautta uhata jopa työhyvinvointia. TTL:n Miten Suomi voi -tutkimuksessa (2022) on havaittu, että työn imu ja työtyytyväisyys ovat laskeneet sekä työuupumusoireet kasvaneet vastaajien iästä riippumatta. Sama tutkimus kertoo sen, että parhaiten voidaan hybridityössä, jossa saadaan sosiaalista tukea, nähdään ja luotetaan työkavereihin ja opitaan myös uusia asioita.
Työajanhallinta ei ole vain yhden ihmisen, työntekijän vastuulla, vaan se on sosiaalinen prosessi. Siihen vaikuttaa niin organisaation kuin yrityksen käytänteet, rakenteet ja normit. Nämä luovat kehikon, jossa ajanhallintaa järjestetään.
Muuttuva työ, työn ja tehtävien sirpaloituminen, pakottaa yritykset ja organisaatiot pohtimaan ajankäyttöä uudestaan yhdessä työntekijöiden kanssa. Ratkaisuja tulee etsiä kaikilla organisaation tasoilla; koko yrityksen, johtamisen, työyhteisön ja asiantuntijoiden tasoilla. Yksi olennainen asia on priorisointi, eli asioiden asettaminen tärkeysjärjestykseen.
”Yksikään ajanhallinnan menetelmä ei takaa sitä, että asiantuntija saa kaiken valmiiksi, jos työtä on liikaa.” – Kirsi Yli-Kaitala (2022) webinaarissa.
Jokaisessa organisaatiossa tulee keskustella ja sopia yhteisistä pelisäännöistä ajankäyttöön ja tavoitettavuuteen eli vuorovaikutukseen ja viestintään. Täytyy luoda psykologinen turvallisuuden tunne työyhteisöön. Sitten voidaan jopa vahvistaa työtyytyväisyyttä.
Projektipäällikkö osallistui webinaariin etätyöpisteeltä kotikonttorista.
Webinaari pidettiin 16.3.2022 ja se oli osa Työterveyslaitoksen Opi verkossa -webinaarisarjaa.
Kirjoitin artikkelin etätyöstä, se julkaistiin Kainuun Sanomissa 7.3.2022.
Koronapandemia on vaikuttanut sekä julkisen sektorin että yritysten työntekoon viimeisten kahden vuoden aikana. Vuonna 2021 julkaistun Yrittäjägallupin mukaan on Pohjois- ja Itä-Suomessa tehty etätöitä 52 prosenttia yrityksistä. Alueen yrityksistä kolmannes aikoo lisätä pysyvästi monipaikkaista työtä ja lähes kolmannes yritysten henkilöstöstä aikoo jatkaa etätöissä.
Korona-aaltojen myötä etätyösuositus on ajanut työntekijät kotikonttoreihin niillä toimialoilla, joilla etätyön tekeminen on mahdollista. Valtakunnallinen etätyösuositus päättyi helmikuun lopussa. Nyt etätyö on jo muodostunut uudeksi normaaliksi. Palataanko nyt joukolla takaisin lähityöhön? Vai tuleeko käyttöön hybridityön malli? Työ, jota voidaan tehdä paikkariippumattomasti, on mahdollisuus niin työntekijälle kuin yritykselle.
Kajaanin ammattikorkeakoulussa on meneillään PIKA Kainuu – kestävä digitaalinen tulevaisuuden työ -hanke, jossa kehitetään etätyöosaamista Kainuun yrityksissä. Euroopan sosiaalirahaston rahoittamassa hankkeessa on meneillään etätyötä tekevien yritysten kartoitus sekä yrityksille kohdennettu tutkimuskysely. Tutkimuskyselyllä selvittämme kokemuksia etätyöstä, sen hyvistä ja huonoista puolista sekä näkemyksiä työnteon muodoista tulevaisuudessa. Lisäksi siinä kysytään etäilijöiden työhyvinvointia.
Yrityksissä etätyötä voidaan pohtia kahdesta suunnasta. Ensimmäinen on oman henkilöstön ja johdon osaamisen kehittäminen. Toiseksi voidaan miettiä yritysten työkulttuuria ja rekrytointitarpeita. Tässä tärkeänä näkökulmana ovat työn murros ja vuorovaikutus, esimerkiksi uuden henkilön perehdyttäminen yrityksen toimintaan etävälinein. Onnistummeko perehdytyksessä?
Alustavien tutkimuskyselyn tulosten perusteella voidaan sanoa, että Kainuussa etätyössä positiivista on työmatkojen väheneminen ja siitä saatava lisäaika omaan arkeen. Mutta vastauksista tulee myös esiin, että henkinen hyvinvointi ollut koetuksella. Lisäksi tarvitaan keinoja yhteisöllisyyden ja vuorovaikutuksen kehittämiseen.
HANKE järjestää yrityksille maalis-toukokuun aikana maksuttomia työpajoja. Niissä etsitään yritysten kanssa yhdessä lisää konkreettisia etätyöosaamisen kehittämiskohteita. Kyselyn ja työpajojen tuloksia hyödynnetään syksyllä pilotoitavien yritysten tarpeisiin suunnattujen valmennuspakettien suunnittelussa ja toteutuksessa.
Osallistumalla työpajoihin pääset vaikuttamaan syksyllä pilotoitavien valmennuspakettien sisältöön, jotta valmennus vastaisi juuri sinun tarpeisiisi etätyön kehittämisen osalta. Ensimmäinen paja järjestetään maaliskuun 22. päivä ja sen teemoja ovat työn murros sekä työhyvinvointi.
Etätyöosaamisesta voidaan tehdä kainuulaisille yrityksille vetovoimatekijä. Ollaanko Kainuun yrityksissä tähän valmiita?
Helmikuu oli hyvin opettavainen projektipäällikölle. Työpäivien tunnit kuluvat nopeasti ja päivät sekä viikot hurahtivat vauhdilla.
Hankkeessa on viitekehyksen rakentaminen vielä kesken. Olemme keränneet kokemuksia muista hankkeista hyödynnettäväksi PIKA Kainuussa. Näistä nousee esiin mm. osallistujen rekrytoimiseen liittyvä seikka, että yrityksiin tulee olla henkilökohtaisesti yhteydessä. Näin olen myös tehnyt sähköpostien lähetysten jälkeen, mutta tätä työtä vielä riittää jatkossakin.
Markkinointi on maratonmatka
Hankkeen markkinointi ja ihmisten tietoisuuteen nostaminen on maratonjuoksua. Tarvitaan monenlaisia toimenpiteitä; somejulkaisujen valmistelua, ajattelua, kirjoittamista, näkökulmien pohdintaa, aineistojen lukemista. Sitten vielä markkinointikanavien hahmottamista, mistä ja miten tavoitan kohderyhmäni eli Kainuun alueen yrittäjät?
Olen saanut kohderyhmän tavoittamiseen apuja mm. Kainuun yrittäjät ry:ltä, kuntien yritysasiamiehiltä, kunnissa toimivilta yritysyhdistyksiltä sekä muilta KAMKin projektipäälliköiltä. Mutta silti yritysten mukaan saaminen on haasteellista. Se vaatii sitkeyttä ja puhe- sekä kirjoitustaitoja.
Tietosuoja
Projektipäällikkönä olen päässyt perehtymään tietosuoja-asioihin. Nämä ovat tärkeitä ymmärtää myös hanketyössä. Jos projektissa tehdään vaikkapa tutkimuskyselyä tai kerätään ilmoittautumisia tapahtumiin, niin hankkeella tulee olla ajantasainen tietosuojaseloste sekä -ilmoitus saatavilla. Selosteessa avataan mm. kuinka kerättyjä henkilötietoja käsitellään ja säilytetään.
PIKA Kainuu -hankkeen tutkimuskysely on avattu ja se on lähetetty yli 50 kainuulaiseen yritykseen. Tutkimuskyselyyn toivotaan vastauksia mahdollisimman laajasti eri toimialoilta. Kyselyyn voi vastata 4.3. saakka!
Hankehumppaa
Hankepuolella helmikuussa pidettiin ohajusryhmän kokous, jossa käsiteltiin ensimmäisen neljänneksen (syys-joulukuu 2021) ajalta hankkeen etenemistä. Tässä on myös perehdytty EURA2014-hankejärjestelmään seurantaraportin kirjoituksen ja muutoshakemuksen täyttämisen muodossa. Rahoittajan edustajan kanssa on käyty monta kehittävää keskustelua ja kiva huomata, että apua ja neuvoja saa silloin, kun niille on tarvetta.
Hankinta- ja kilpailutusasiat ovat myös olleet tapetilla helmikuussa. Tämä prosessi on sellainen, että hankintojen selvityksiä tulee ennakoida paljon ennen tarpeita ja niihin tulee varata riittävästi aikaa. Täytyy tehdä selvityksiä ja vertailuja sekä päätöksiä. Lisäksi tätyy muistaa pysyä selvillä hankebudjetista.
Verkostoituminen toisen projektien kanssa antaa mahdollisuuden myös vertaistuen saamiseen. On mukava käydä keskusteluja erilaisten hankkeiden projektihenkilöstön kanssa, aina keskusteluista saa jotain uutta näkökulmaa tai tiedon murusia myös itselleen.
Viikoittain tätyy ihan pysähtyä tekemään reflektointia ja katsoa mitä oppia on tarttunut mukaan. On se vain tärkeää huomata, että koko ajan jotakin oppia tarttuu myös itselle mukaan hanketyöskentelystä.
