hanke – PIKA Kainuu

Projektipäällikön 16. hankekatsaus – kaikki päättyy aikanaan

Teksti Päivi Dahl

Kaikki päättyy aikanaan. Reilut puolitoista vuotta meni nopeasti kainuulaisten yritysten etätyöosaamisen kehittämisen kanssa. PIKA Kainuu hanke päättyy parin viikon kuluttua elokuun lopussa. Nyt on aika yhteenvedon, mitä hankkeessa saatiin aikaan, missä onnistuttiin ja mitä opittiin?

Hankkeessa ei päästy numeraalisiin tavoitteisiin, eli emme saaneet kolmeakymmentä yritystä, emme sataa kahtakymmentä henkilöä emmekä yli 1300 henkilökoulutuspäivää kasaan. Yritystavoitteesta jäimme seitsemällä, mutta mielestäni 23 yritystä on kohtuullinen tulos Kainuussa.

Osallistuneiden määrään vaikutti se, että suurin osa osallistuneista yrityksistä oli mikroyrityksiä eli alle kymmen henkilöä työllistäviä ja niistäkin valtaosa oli yksinyrittäjiä. Näistä yrityksistä ei siis saa kuin maksimissaan sen yhden ihmisen osallistumaan. Hankesuunnitelmassa oli osallistujia kuviteltu saatavan hieman ylioptimistisesti, tavoite oli 120 ja hanke tavoitti toimenpiteisiin kolmekymmentä henkilöä.

Valmennuksiin aktiivisesti osallistuneissa yrityksissä pystyttiin lisäämään yritysten etätyöhön ja etäjohtamiseen liittyvää osaamista, osallistuneiden itse- ja tiimiohjautuvuustaitoja sekä edistämään esimiesten sekä henkilöstön työhyvinvointia. Yritysten johdon ja henkilöstön tavoitteet toteutuivat mukana olleiden yritysten osalta ja niiltä saatiin valmennuksista hyvää palautetta.

Onnistumiseksi nostan hankeviestinnän, jota toteutettiin monikanavaisesti. Hankeviestinnässä viestejä kohdennettiin suoraan yrityksiin sähköposteilla ja uutiskirjeiden kautta sekä sosiaalisessa mediassa. Monien kanavien kautta jaettiin tietoa etätyöstä laajalle yleisölle.

Konkreettisia tuloksia olivat mm. hankkeen aikana kirjoitetut etätyötä käsittelevät kahdeksan artikkelia, joista seitsemän julkaistiin paikallisissa sanomalehdissä. Yksi artikkeli julkaistiin Lapin yliopiston tuottamassa Hybridityön käsikirjassa.

Lisäksi hankkeessa tuotettiin yksi yhteisjulkaisu Näkökulmia etä- ja hybridityöhön, joka sisältää 12 artikkelia eri kirjoittajilta. Artikkelien kirjoittajat ovat olleet mukana hankkeessa eri tavoin. Julkaisussa on artikkeleita, jotka ovat saaneet näkökulmaa niin hankeen valmennuksista, henkilökohtaisista etätyökokemuksista kuin hankkeessa tehdyistä kyselytutkimuksista. Artikkeleissa tarkastellaan muun muassa itsensä johtamista ja verkkovuorovaikutusta sekä kokemuksia etätyön informaatioteknologisista alustoista. Lisäksi teksteissä valotetaan etä- ja hybridityön pelisääntöjä sekä etätyön vaikutuksia yhtäältä aivoterveyteen ja toisaalta aluekehitykseen.

Onnistumiseksi nostan myös hankkeessa laaditun opiskelijan opinnäytetyön: Padurets, Päivi. (2023) Kainuun yrittäjien kokemuksia alustatyöstä – case: PIKA Kainuu – kestävä tulevaisuuden työ -hanke. Kajaanin ammattikorkeakoulu. Julkaisun pysyvä osoite: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304165366

Mitä hankkeen aikana opittiin? Yrityksiä ja niiden tarpeita täytyy kuunnella tarkalla korvalla. Hanketyö on vaativaa, siinä täytyy pitää monta lankaa yhtäaikaa käsissä ja olla selvillä niin rahoitusinstrumentin toiminnasta kuin yrityskentän arjesta. Tiimityö, verkostoituminen ja kollegoiden tuki ovat hanketyön kivijalka. Yksin ei tarvitse hakata päätä seinään, ja apua saa kun kysyy.

Isojen oivallusten lisäksi hankkeessa saatiin oppia nykyajan nopeasti vaihtuvasta toimintaympäristöstä ja sen vaikutuksista työelämään ja yrittäjien arkeen.

Hanke päättyy 31.8.2023. Valmennussivut linkkeineen jäävät kaikkien hyödynnettäväksi.

Tehtävät muuttuvat ja työt jatkuvat KAMKilla. Jos on kysyttävää tai tarvitset tietoa etätyöstä ota toki yhteyttä!

Projektipäällikön 11. hankekatsaus

Teksti Päivi Dahl

Uusi vuosi toi mukanaan myös uusia asioita PIKA-hankkeen valmennusten toteutukseen.

Syksyllä oppimisympäristönä toimi Teams, mutta siellä emme pystyneet aktivoimaan osallistujia mielekkääseen työskentelyyn. Siksi tammikuusta alkaen olemme ottaneet käyttöön ajasta ja paikasta riippumattoman oppimisalustan Howspacen. Viemme sinne materiaaleja sekä webinaaritallenteita. Rakennamme sinne myös pieniä keskusteluja ja oppimistehtäviä, joiden avulla on mahdollista syventää teemaa.

Oppimisympäristö ei ole kerralla valmis kokonaisuus, vaan haluamme kehittää sitä yhdessä yritysten edustajien kanssa. Yritämme aktivoida osallistujia tutkimaan sisältöjä sekä kommunikoimaan alustalla. Lisäksi toivomme käyttäjiltä myös palautetta ja käyttökokemuksia, jotta voimme kertoa niistä eteenpäin.

Olemme siis itsekin uuden äärellä ja opimme samalla itse sitä, kuinka tällaista oppimisympäristöä rakennetaan sekä mihin sitä voidaan käyttää ja mihin sitä voisi kenties jatkossa käyttää. Olemme vielä tammikuun ajan vetäneet webinaareja teamsilla, mutta helmikuussa rohkenemme jo kokeilla, kuinka liveverkkovalmennusta tehdään itse oppimisympäristön alustalla.

Tähän mennessä valmentajan ja projektipäällikön kokemukset alustasta ovat pääosin myönteiset. Olen huomannut, että oma ajattelu on välillä jotensakin vanhakantaista ja uusien juttujen kokeileminen vaatii hiukkasen enemmän aikaa ja sulattelua. Mutta vähitellen kokeillen asiat etenevät.

Valmennukset jatkuvat vielä helmi-maaliskuun ajan.

Hanketoiminnassa projektipäällikölle iskee välillä epätoivo yritysten osallistumisen suhteen. Onko ilmoittautuminen kynnys osallistumiselle? Vai ovatko valmennusten teemat sellaisia, jotka eivät osu ja uppoa? Onko yritysten toimintaympäristö on muuttunut ratkaisevasti vuoden aikana, onko viestintä hankkeesta liian vähäistä vaiko onko webinaarien järjestämisaika epäsopiva? Monenlaisia kysymyksiä risteilee välillä mielessä.

Kevään valmennukset ovat siis hyvässä vauhdissa ja helmi-maaliskuussa on vielä tulossa kiinnostavia livewebinaareja eri teemoista. Jaksa hyvin webinaarisarjassa on myös vielä kolme kiinnostavaa verkkoluentoa tulossa, joihin voi myös vielä ilmoittautua mukaan. Yritämme edelleen seuraavien kahden kuukauden ajan parantaa valmennusten saavutettavuutta juuri ajasta ja paikasta riippumattomalla oppimisympäristöllä, joten ilmoittaudu mukaan vain, vielä ehdit hyvin matkaan!

Etätyö – uhka vai mahdollisuus kainuulaisille yrityksille

Teksti: Päivi Dahl

Kirjoitin artikkelin etätyöstä, se julkaistiin Kainuun Sanomissa 7.3.2022.

Koronapandemia on vaikuttanut sekä julkisen sektorin että yritysten työntekoon viimeisten kahden vuoden aikana. Vuonna 2021 julkaistun Yrittäjägallupin mukaan on Pohjois- ja Itä-Suomessa tehty etätöitä 52 prosenttia yrityksistä. Alueen yrityksistä kolmannes aikoo lisätä pysyvästi monipaikkaista työtä ja lähes kolmannes yritysten henkilöstöstä aikoo jatkaa etätöissä.

Korona-aaltojen myötä etätyösuositus on ajanut työntekijät kotikonttoreihin niillä toimialoilla, joilla etätyön tekeminen on mahdollista. Valtakunnallinen etätyösuositus päättyi helmikuun lopussa. Nyt etätyö on jo muodostunut uudeksi normaaliksi. Palataanko nyt joukolla takaisin lähityöhön? Vai tuleeko käyttöön hybridityön malli? Työ, jota voidaan tehdä paikkariippumattomasti, on mahdollisuus niin työntekijälle kuin yritykselle.

Kajaanin ammattikorkeakoulussa on meneillään PIKA Kainuu – kestävä digitaalinen tulevaisuuden työ -hanke, jossa kehitetään etätyöosaamista Kainuun yrityksissä. Euroopan sosiaalirahaston rahoittamassa hankkeessa on meneillään etätyötä tekevien yritysten kartoitus sekä yrityksille kohdennettu tutkimuskysely. Tutkimuskyselyllä selvittämme kokemuksia etätyöstä, sen hyvistä ja huonoista puolista sekä näkemyksiä työnteon muodoista tulevaisuudessa. Lisäksi siinä kysytään etäilijöiden työhyvinvointia.

Yrityksissä etätyötä voidaan pohtia kahdesta suunnasta. Ensimmäinen on oman henkilöstön ja johdon osaamisen kehittäminen. Toiseksi voidaan miettiä yritysten työkulttuuria ja rekrytointitarpeita. Tässä tärkeänä näkökulmana ovat työn murros ja vuorovaikutus, esimerkiksi uuden henkilön perehdyttäminen yrityksen toimintaan etävälinein. Onnistummeko perehdytyksessä?

Alustavien tutkimuskyselyn tulosten perusteella voidaan sanoa, että Kainuussa etätyössä positiivista on työmatkojen väheneminen ja siitä saatava lisäaika omaan arkeen. Mutta vastauksista tulee myös esiin, että henkinen hyvinvointi ollut koetuksella. Lisäksi tarvitaan keinoja yhteisöllisyyden ja vuorovaikutuksen kehittämiseen.

HANKE järjestää yrityksille maalis-toukokuun aikana maksuttomia työpajoja. Niissä etsitään yritysten kanssa yhdessä lisää konkreettisia etätyöosaamisen kehittämiskohteita. Kyselyn ja työpajojen tuloksia hyödynnetään syksyllä pilotoitavien yritysten tarpeisiin suunnattujen valmennuspakettien suunnittelussa ja toteutuksessa.

Osallistumalla työpajoihin pääset vaikuttamaan syksyllä pilotoitavien valmennuspakettien sisältöön, jotta valmennus vastaisi juuri sinun tarpeisiisi etätyön kehittämisen osalta. Ensimmäinen paja järjestetään maaliskuun 22. päivä ja sen teemoja ovat työn murros sekä työhyvinvointi.

Etätyöosaamisesta voidaan tehdä kainuulaisille yrityksille vetovoimatekijä. Ollaanko Kainuun yrityksissä tähän valmiita?

Linkki artikkeliin Kainuun Sanomiin: Näkökulma: Etätyö – uhka vai mahdollisuus kainuulaisille yrityksille? | Kainuun Sanomat

Lue artikkeli linkistä ja anna palautetta tai kommentoi!

Projektipäällikön 1. hankekatsaus

Teksti: Päivi Dahl

Tänään helmikuun 1. päivänä, on tehty kuukausi tehokasta työtä PIKA Kainuu -hankkeen eteenpäin viemiseksi. Syksyllä alkanut hanke edistyi tulolloin kovin hitaasti, koska työskentelin lehtorina opetuksessa. Mutta vuoden vaihteen jälkeen on hanke lähtenyt edistymään hyvällä vauhdilla, kun olen päässyt tekemään hanketta vuoden vaihteen jälkeen täysipäiväisesti.

Olen palanen kerrallaan ottanut projektiin liittyviä asioita haltuun. Yksi koko hankkeen kestoajan yltäviä asioita ovat viestintä ja markkinointi. Hankkeen julkisuuden lisäämiseksi olen avannut hankkeelle sivun facebookiin ja valjastanut oman henkilökohtaisen LinkedIn -tilini hankkeen käyttöön sekä selvitellyt netti-/blogisivuston avaamista. Sekin on saatu ratkaistua ja PIKA Kainuun sivusto avattiin juuri ihmisten nähtäville.

Vuoden vaihteessa hankkeessa aloitti työnsä myös tutkija, joka on suunnitellut pari kyselyä. Yksi kysely lähtee helmikuun aikana yrityskentälle ja toinen suunnataan Kainuun työntekijäjärjestöille. Lisäksi tutkija etsii erilaisista tilastosta tietoja hankkeen viitekehyksen rakentamiseen. Kyselyjen ja selvittelyjen perusteella selvitetään Kainuun yrityskentältä etätyöhön liittyviä tarkempia kehityskohteita.

Hankkeessa työskentelee lisäksi asiantuntija, joka on käynyt läpi jo päättyneitä hankkeita, joissa on teemoina mm. etätyö ja työhyvinvointi. Tämä on olennaista tietoa, kun tässä hankkeessa siirrytään seuraavaan vaiheeseen eli ryhdytään suunnittelemaan syksyllä käynnistyvien valmennusten sisältöjä. Eli pohjatyöt tehdään kunnolla, niin sitten on hyvä siirtyä seuraavaan vaiheeseen. Pohjatöistä laaditaan vielä ns. viitekehysasiakirja eli kirjoitetaan havainnot ja omat ajatukset sekä ideat ylös. Niistä saadaan sitten raamit jatkotyöskentelylle.

Hanketyössä myös olennainen tekijä on hyvä talousasiantuntija. Meillä KAMKissa työskentelee muutama tällainen asiantuntija ja PIKA Kainuu hankkeella on myös oma spesialisti. Hän auttaa rahojen seurannassa sekä tuottaa tarvittavia talousraportteja ja antaa täsmällisiä neuvoja ja ohjeita hankkeen etenemisen aikana. Hankkeita tukee myös projektiasiantuntija, joka auttaa projektipäälliköitä luotsaamaan asioita eteenpäin ja pystyy neuvomaan kaikissa hankekysymyksissä.

Kuukauden tehokkaan työskentelyn aikana olen huomannut, että projektipäälliköllä saa olla monta rautaa tulessa, kun asioita täytyy selvittää monelta eri taholta ja suunnalta. On myös ollut ilo huomata, että kysyvälle vastataan. Näin projektipäällikkökin saa vähitellen muodostettua hanketyöskentelystä kokonaiskuvan ja pystyy asettamaan suuntaviivoja ja tavoitteita seuraavalle kuukaudelle.

Tästä on hyvä jatkaa hankkeen etenemisen suunnittelua.

********