Yleinen – PIKA Kainuu

Projektipäällikön 16. hankekatsaus – kaikki päättyy aikanaan

Teksti Päivi Dahl

Kaikki päättyy aikanaan. Reilut puolitoista vuotta meni nopeasti kainuulaisten yritysten etätyöosaamisen kehittämisen kanssa. PIKA Kainuu hanke päättyy parin viikon kuluttua elokuun lopussa. Nyt on aika yhteenvedon, mitä hankkeessa saatiin aikaan, missä onnistuttiin ja mitä opittiin?

Hankkeessa ei päästy numeraalisiin tavoitteisiin, eli emme saaneet kolmeakymmentä yritystä, emme sataa kahtakymmentä henkilöä emmekä yli 1300 henkilökoulutuspäivää kasaan. Yritystavoitteesta jäimme seitsemällä, mutta mielestäni 23 yritystä on kohtuullinen tulos Kainuussa.

Osallistuneiden määrään vaikutti se, että suurin osa osallistuneista yrityksistä oli mikroyrityksiä eli alle kymmen henkilöä työllistäviä ja niistäkin valtaosa oli yksinyrittäjiä. Näistä yrityksistä ei siis saa kuin maksimissaan sen yhden ihmisen osallistumaan. Hankesuunnitelmassa oli osallistujia kuviteltu saatavan hieman ylioptimistisesti, tavoite oli 120 ja hanke tavoitti toimenpiteisiin kolmekymmentä henkilöä.

Valmennuksiin aktiivisesti osallistuneissa yrityksissä pystyttiin lisäämään yritysten etätyöhön ja etäjohtamiseen liittyvää osaamista, osallistuneiden itse- ja tiimiohjautuvuustaitoja sekä edistämään esimiesten sekä henkilöstön työhyvinvointia. Yritysten johdon ja henkilöstön tavoitteet toteutuivat mukana olleiden yritysten osalta ja niiltä saatiin valmennuksista hyvää palautetta.

Onnistumiseksi nostan hankeviestinnän, jota toteutettiin monikanavaisesti. Hankeviestinnässä viestejä kohdennettiin suoraan yrityksiin sähköposteilla ja uutiskirjeiden kautta sekä sosiaalisessa mediassa. Monien kanavien kautta jaettiin tietoa etätyöstä laajalle yleisölle.

Konkreettisia tuloksia olivat mm. hankkeen aikana kirjoitetut etätyötä käsittelevät kahdeksan artikkelia, joista seitsemän julkaistiin paikallisissa sanomalehdissä. Yksi artikkeli julkaistiin Lapin yliopiston tuottamassa Hybridityön käsikirjassa.

Lisäksi hankkeessa tuotettiin yksi yhteisjulkaisu Näkökulmia etä- ja hybridityöhön, joka sisältää 12 artikkelia eri kirjoittajilta. Artikkelien kirjoittajat ovat olleet mukana hankkeessa eri tavoin. Julkaisussa on artikkeleita, jotka ovat saaneet näkökulmaa niin hankeen valmennuksista, henkilökohtaisista etätyökokemuksista kuin hankkeessa tehdyistä kyselytutkimuksista. Artikkeleissa tarkastellaan muun muassa itsensä johtamista ja verkkovuorovaikutusta sekä kokemuksia etätyön informaatioteknologisista alustoista. Lisäksi teksteissä valotetaan etä- ja hybridityön pelisääntöjä sekä etätyön vaikutuksia yhtäältä aivoterveyteen ja toisaalta aluekehitykseen.

Onnistumiseksi nostan myös hankkeessa laaditun opiskelijan opinnäytetyön: Padurets, Päivi. (2023) Kainuun yrittäjien kokemuksia alustatyöstä – case: PIKA Kainuu – kestävä tulevaisuuden työ -hanke. Kajaanin ammattikorkeakoulu. Julkaisun pysyvä osoite: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304165366

Mitä hankkeen aikana opittiin? Yrityksiä ja niiden tarpeita täytyy kuunnella tarkalla korvalla. Hanketyö on vaativaa, siinä täytyy pitää monta lankaa yhtäaikaa käsissä ja olla selvillä niin rahoitusinstrumentin toiminnasta kuin yrityskentän arjesta. Tiimityö, verkostoituminen ja kollegoiden tuki ovat hanketyön kivijalka. Yksin ei tarvitse hakata päätä seinään, ja apua saa kun kysyy.

Isojen oivallusten lisäksi hankkeessa saatiin oppia nykyajan nopeasti vaihtuvasta toimintaympäristöstä ja sen vaikutuksista työelämään ja yrittäjien arkeen.

Hanke päättyy 31.8.2023. Valmennussivut linkkeineen jäävät kaikkien hyödynnettäväksi.

Tehtävät muuttuvat ja työt jatkuvat KAMKilla. Jos on kysyttävää tai tarvitset tietoa etätyöstä ota toki yhteyttä!

Etätyö ja mato-onki

Teksti Päivi Dahl

Tiedämme, että etätyöstä on muodostunut normaali työntekotapa viimeisten puolentoista vuoden aikana. Tiedämme, että Kainuussa väestö ikääntyy kovaa vauhtia ja työpaikat tällä ovat vielä hyvin lähityövaltaisia ja keskittyvät palvelualoille sekä teollisuuteen. Tiedämme, että Kainuussa on työntekijöistä pulaa monilla eri aloilla. Kainuusta suunnitellaan etätyön mallimaakuntaa 2040 mennessä, mutta kuinka se saadaan toteutumaan?

Kainuussa on luotu ja luodaan puitteita etätyölle eli etätyön mahdollistavia työtiloja. Maakunnasta löytyy jonkin verran etätyöhön soveltuvia, yhteisöllisyyden mahdollistavia co-working-tiloja, sekä etätyöhuoneita käytettäväksi maksutta tai pientä korvausta vastaan.

Luomalla etätyöhön soveltuvia paikkoja pyritään saamaan etenkin maakunnan ulkopuolelta tulevia etätyöntekijöitä käyttämään näitä tiloja. Toki ne antavat mahdollisuuden myös kainuulaisille etätyöntekijöille tehdä työtään toisinaan muualla kuin kotona. Etätyötä tehdään myös loma-asunnoissa ja vuokramökeissä.

Mutta mikä on se wau-tekijä, joka saa ihmiset käyttämään tiloja? Voisiko kehitellä vielä joitakin lisää vetovoimatekijöitä, jotka saisivat ihmiset oikeasti liikkeelle Kainuuseen ja Kainuussa? Voisiko etätyötilojen käyttäjille sisällyttää vaikkapa hierontapalvelun etätyön kovettamille hartioille, tai salaattilounaan paikalliselta yrittäjältä tai vaikkapa marjaämpärin ja mato-ongen? Mikä saisi maakunnan ulkopuolisen etätyöntekijän käyttämään paikallisia palveluja?

Mielestäni etätyön mallimaakunnassa tulisi olla esimerkkiyrityksiä, joissa etätyötä tehdään ja joissa siitä puhutaan. Yrityksissä tulee nähdä mahdollisuudet verkossa tapahtuvaan työskentelyyn ja sen yhdistämiseen hybridityöksi. Etätyön tekeminen on vaativaa, ja siksi tarvitaan yhteistä keskustelua ja työkäytänteistä puhumista, jotta yhteisöllisyys ei huku arjen pyörteisiin ja korulauseisiin. Kainuulaisissa yrityksissä tulee luoda sellaiset käytänteet ja pelisäännöt, jotka mahdollistavat ajasta ja paikasta riippumattoman työn tekemisen.

Etätyö ja sen mahdollisuus tulisi nostaa esiin korostetusti niissä kainuulaisissa yrityksissä, joissa työtä voidaan tehdä etänä ja rekrytointi on auki. Kainuussa tarvitaan mielestäni ylipäätään lisää puhetta yritysten etä- ja hybridityömahdollisuuksista eri aloilla.

Tiivistettynä Kainuun etätyön mallimaakunnan toteuttamiseen tarvitaan etätyötiloja, etätyöntekijöitä ja etätyön työnantajia. Meillä on aikaa vielä kuusitoista vuotta nostaa näitä asioita esiin ja vahvistaa etätyökulttuurin juurtumista. Kainuun maaperä tulee muokata ja tehdä otolliseksi kestävälle digitaaliselle tulevaisuuden työlle kainuulaisissa yrityksissä.

PIKA Kainuu -hanke toteutti tätä reilun puolentoista vuoden ajan, toivottavasti saimme siemenet itämään!

Kainuusta etätyön mallialue

Teksti: Päivi Dahl, Hannu Juntunen, Jari Järviluoma ja Tarja Lukkari

Artikkeli on julkaisu Koti-Kajaanissa 21.6.2023.

Aluekehitystä ohjaavan maakuntaohjelman mukaan Kainuusta on tarkoitus tehdä vuoteen 2040 mennessä etätyön mallimaakunta. Tavoite on haastava, sillä suuri osa Kainuun työllisistä työskentelee lähityöaloilla, esimerkiksi terveys- ja sosiaalipalveluissa, kaupan alalla tai teollisuudessa. Työpaikkarakenteen lähityövaltaisuudesta huolimatta Kainuussa on mahdollisuuksia etä- ja hybridityön aluetaloudellisen vaikuttavuuden lisäämiseen.

Kainuussa etätyön tarjoamat mahdollisuudet aluekehitykselle kytkeytyvät lähinnä matkailuun ja ulkopaikkakuntalaisten vapaa-ajan asumiseen. Etätyöskentelymahdollisuuksia tuotetaan ja markkinoidaan pääosin siitä näkökulmasta, että täällä on etätyöpaikkoja ja -työskentelypisteitä, joista käsin etätyö onnistuu. Kun vapaa-ajan asunto tai vuokrattava lomamökki saa laajakaistayhteyden, niin etätyöt onnistuvat syrjempääkin.

Pienten matkailuyrittäjien kannattaakin hankkia mökkien vakiovarusteiksi esimerkiksi palloistuin, kannettava tietokoneteline ja työpöytävalaisin. Tulee myös muistaa, että etätyöntekijätkin syövät joka päivä, palveluja voidaan siis kehittää ja kohdentaa. Lisäksi lomamökkien vuokraajien täytyy olla löydettävissä netistä etätyöläisille eli yrittäjien tulee sijoittaa digitaalisuuteen ja markkinointiin.

Kainuussa edistetään monipaikkaista työtä etätyötilojen ja -paikkojen tarjoamisen lisäksi rakentamalla laajakaistayhteyksiä ja parantamalla nopean matkaviestinverkon kattavuutta. Traficom julkaisi kesäkuun alussa kartan, johon on merkitty kuinka kehittyneitä eri kuntien kiinteät ja matkaviestinverkon yhteydet ovat. Siitä selviää, että Kainuun osalta on vielä kehitettävää tietoliikenneyhteyksien saatavuudessa.

Etätyön edellytyksiin vaikuttavat monikuntalaisuuteen ja verotukseen liittyvät valtakunnalliset linjaukset. Lisäksi työpaikkojen etä- ja hybridityön pelisäännöillä ja käytännöillä voi olla heijastevaikutuksia etätyön kasvuun maaseudun loma-asunnoilla.

Mutta millaisia etätyönantajia Kainuu tarjoaa, millaisia etätyömahdollisuuksia Kainuun yrityksissä ja julkishallinnossa on? Missä ovat ne yritykset ja organisaatiot, jotka rummuttavat, että palkkaamme henkilöstöä etätöihin? Onko Kainuussa sellaisia työpaikkoja, joissa on todellinen etätyökulttuuri ja etätyöntekijät ovat yhtä tärkeitä kuin lähityöntekijät?

Valtakunnallisesti ja myös Kainuussa julkishallinnon puoli näyttää suuntaa etätyön tekemisessä. Yrityksissä etätyö tulee nähdä mahdollisuutena rekrytoida työntekijöitä kauempaa – asiantuntijat kyllä osaavat ja hoitavat tehtävänsä. Esimerkiksi ohjelmistoalalla etätyötä tehdään maailmanlaajuisesti ja alan osaajista on pulaa koko Suomessa.

Kajaanin ammattikorkeakoulu kouluttaa eri alojen asiantuntijoita niin Kainuuseen kuin muualle Suomeen. Ammattikorkeakoululla on merkittävä asema työelämälähtöisessä koulutuksessa sekä Kainuuta ja yrityksiä kehittävässä hanketyössä. Kilpailu osaavista hanketyöntekijöistä kasvaa. Työnantajana ammattikorkeakoulu voi olla edelläkävijä niin etätyökulttuurin luomisessa kuin näiden taitojen juurruttamisessa työelämään.

Kajaanin ammattikorkeakoulun vetämässä PIKA Kainuu -hankkeessa on jaettu tietoa yrityksille etätyöstä ja sen eri puolista sekä järjestetty viimeisen kuluneen vuoden aikana työpajoja ja valmennuksia. Valmennuksiin osallistui noin 20 kainuulaista yritystä. Hankkeessa tuotettiin mm. webinaaritallenteita ja julkaistiin artikkelikokoelma Näkökulmia etä- ja hybridityöhön, joka on saatavilla sähköisesti ammattikorkeakoulujen Theseus-tietokannasta (theseus.fi).

Kirjoittajat:

Päivi Dahl, FM, restonomi YAMK, lehtori ja projektipäällikkö PIKA Kainuu – kestävä digitaalinen tulevaisuuden työ -hanke

Hannu Juntunen, insinööri, projektipäällikkö, KAMK

Jari Järviuoma, YTT, tutkija, KAMK

Tarja Lukkari, MMM, erityisasiantuntija, KAMK.

FAKTALAATIKKO:

PIKA Kainuu – Kestävä digitaalinen tulevaisuuden työ -hanke, 1.9.2021 – 31.8.2023. Rahoitus Euroopan sosiaalirahasto, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, toteuttaja Kajaanin ammattikorkeakoulu.

Hankkeeseen osallistui puolentoista vuoden aikana yhteensä 20 kainuulaisia yritystä. Yrityksille järjestettiin valmennuksia yrityksille elokuun 2022 – maaliskuun 2023 aikana 36 kertaa, yhteensä 95 tuntia. Lisätietoa hankkeesta: https://web1.kamit.fi/pikakainuu/ajankohtaista-hankkeessa/

Hankkeessa tehdyt julkaisut:

Dahl P. ja Järviluoma J. (2023). Näkökulmia etä- ja hybridityöhön – PIKA Kainuu – Kestävä digitaalinen tulevaisuuden työ -hanke. Dahl P. ja Järviluoma J. (toim.). Kajaanin ammattikorkeakoulun julkaisusarja Raportteja ja selvityksiä B 163. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7522-18-9

Padurets P. (2023). Kainuun yrittäjien kokemuksia alustatyöstä – case: PIKA Kainuu – Kestävä digitaalinen tulevaisuuden työ hanke. Opinnäytetyö, Kajaanin ammattikorkeakoulu https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304165366

Projektipäällikön 15. hankekatsaus

Teksti Päivi Dahl

Etätyön kehittämisen hankkeessa olen päässyt tekemään monenlaisia asioita, jotka poikkeavat normaalista amk-lehtorin arjesta. Viimeiset puolitoista vuotta ovat hurahtaneet nopeasti, mutta työntäyteisesti.

Ensinnäkin hanke-/projektityöskentely ei ollut minulle tätä ennen tuttua, mutta nyt olen ymmärtänyt millaista työtä se on. Ajatukset tulee kääntää hankkeen sisältöön, ja hankesuunnitelmaan kirjoitettua suunnitelmaa toteutetaan käytäntöön eri tavoin. Tarvitaan kommunikaatiota ja viestintää, hankkeen sisällön sisäistämistä sekä avaamista muille.

Yrityskentälle suunnattu hanke edellyttää, että puhelimeen tartutaan ja jutellaan yritysten edustajien kanssa, käydään kertomassa hankkeesta paikan päällä ja pidetään yhteyttä jollakin tavalla eli kerrotaan aktiivisesti mitä hankkeessa tehdään. Tähän on käytetty hankkeen nettisivuja, sosiaalisen median kanavia, puhelinsoittoja sekä sähköpostia, jota on lähetetty yrityksiin runsain mitoin.

Toinen seikka on yhteys rahoittajaan – kannattaa rohkeasti kysyä asiantuntijoilta hanketeknisiä neuvoja, koska hankkeen rahoitusinstrumentti asettaa hankkeen toteutukseen omia vaatimuksia ja reunaehtoja. Kysyvä ei tieltä eksy – pätee hanketyöskentelyssäkin.

Ennakointi korostuu hanketyöskentelyssä monin tavoin. Rahoituksen saamisen ehtona yleensä on, että jos hankkeessa tehdään hankintoja eli ostetaan jotakin, niin täytyy kysyä tarjoukset vähintään kolmelta eri toimittajalta tai myyjältä. Olen huomannut, että seuraava ”peliliike” tulee olla jo jollakin tavalla selvillä tai selvityksessä heti, kun yhden asian olet saanut maaliin. Jos vaikkapa järjestetään koulutuksia tiettynä päivänä, ja koska hankintasääntöjen mukaan täytyy kysyä tarjoukset usealta, niin täytyy huomioida tarjouksen käsittelyyn (hankintalupa, kirjoitus, lähetys, vastauksien käsittely, päätös ostosta, hankintaesitys, päätös hankinnasta, tilaus ja toimitus) menevä aika, joka on vähintään kolme, mielellään viisi-kuusi viikkoa ennen h-hetkeä. Kaikki kannattaa ja pitää dokumentoida mielellään kirjallisesti, jotta niihin voidaan tarvittaessa palata.

Ammattikorkeakoulun toteuttamassa hankkeessa olen päässyt pohtimaan myös hanketyöskentelyn, yrityskentälle suunnatun hankkeen ja opiskelijoiden koulutuksen eli opetuksen, mahdollisia yhtymäkohtia. Tässä on havaittu, että hankesuunnitelmiin voitaisiin kirjoittaa mahdollisia opetukseen ja työelämään liittyviä kosketuskohtia, mutta hanketeknisesti usein ne kaatuvat ra(j)hoitusinstrumentin asettamiin ehtoihin ja tulkintoihin. Hankesuunnitelmavaiheessa ei pystytä ennakoimaan ihan kaikkea, koska toisaalta täytyy myös jättää väljyyttä toteutukseen ja mahdollisiin muutoksiin.

Toisaalta ne yhtymäkohdat voivat kaatua myös siihen, että opetussuunnitelmat ja opetusresurssit lukukausille tehdään hyvissä ajoin ja toisaalta hankesuunnittelussa joudutaan odottelemaan rahoituksen varmistumista joskus kauankin. Tällöin ollaan olemisensietämisen keveyden välitilassa hyvä tovi, ennen kuin päästään hanketta/projektia käynnistämään. Ja jos tämä käynnistys sattuu lukukauden keskelle, niin opettajaresurssia on vaikea irrottaa hankkeeseen. Toki hankesuunnittelun yhteydessä tulee jo keskustella ja varata ennakkoon opettajien resursseja, mutta opetustyö priorisoituu etusijalle.

Kolmanneksi on tärkeää, että ympärillä on hyvä tiimi, joka tukee tarvittaessa ja jonka puoleen voi kääntyä ja keskustella yhdessä hankkeessa eteen tulevista ratkaisuja vaativista päätöksistä.

PIKA hanketiimi -etäryhmäkuva Teamsissa.

On ollut ilo saada tehdä tätä etätyön kehittämisen hanketta konkreettisesti etätyötä tekevien kanssa, näin olemme päässeet omassa tiimissä perin juurin ymmärtämään yritysvalmennuksien oppeja. Tästä hyvänä esimerkkinä olivat säännölliset projektitiimin palaverit, joiden aluksi juttelimme vaikkapa kunkin sijaitipaikkakunnan säätilasta, ennen kuin menimme niin sanotulle asialistalle. Kameroiden aukipitäminen vahvistaa yhteistyötä ja auttaa verkkokommunikaatiossa.

Hyvä tiimi tukee niin etä- kuin opetustyössä. Kommunikaatio, keskustelu ja avoin dialogi auttavat aina elämässä eteenpäin.

Hyvää kesää kaikille!

Projektipäällikön 14. hankekatsaus

Teksti Päivi Dahl

Toukokuun viimeisiä päiviä viedään, tuomi on jo kukassaan, kevät teki kertaharppauksen projektipäällikön lomaviikon aikana.

Hankkeessa kootaan etätyöhön liittyvää artikkelijulkaisua. Siihen pyydettiin tekstejä hankkeessa mukana olleilta valmentajilta ja artikkelien sisällöt vaihtelevat omista kokemuksista tutkimustulosten esittelyyn. Tavoitteena on saada julkaisu valmiiksi ennen juhannusta, mutta katsotaan kuinka sen kanssa käy. Julkaisu valmistuu joka tapauksessa viimeistään elokuussa.

Toukokuun alussa pidettiin jo hankkeen loppuwebinaari, koska katsottiin, että se on parempi ajankohta kuin elokuussa, jolloin kesän jälkeen olisi kaikki pitänyt viritellä uudestaan etätyön kehittämisteemaan. Asiat olivat niin sanotusti vielä tuoreessa muistissa. Loppuwebinaarissa oli mukavasti osallistujia, noin viisitoista henkilöä. Siinä käytiin yhteiskeskustelu TAMKin ja yrityksen edustajan kanssa, esiteltiin hankkeen valmennusten video sekä hankkeessa valmistuneet tutkimukset etätyön työhyvinvoinnista ja opinnäytetyötutkimuksesta. Lisäksi loppuwebinaarissa oli asiantuntijapuheenvuoro Mikä muuttuu etätyössä.

Toukokuussa hanke osallistui vielä Kajaanin amk:n järjestämään Tulevaisuuden hyvinvoinnin kehittäjät -tilaisuuteen. Olimme mukana järjestämässä asiantuntijapuheenvuoroja verkossa sekä läsnätilaisuudessa. Projektipäällikkö toimi tilaisuudessa yhden lähiosion fasilitaattorina verkkoon ja luentotilaan. Tämä tilaisuus oli viimeinen, johon hanke osallistui.

PIKA Kainuu – Kestävä digitaalinen tulevaisuuden työ -hanke on nyt toukokuun loppupuolella siinä vaiheessa, että valmennuspilottijakso on takana ja nyt on käynnissä analysointivaihe. Tarkastelussa on erityisesti se, että pääsimmekö hankkeessa sille asetettuihin tavoitteisiin. Lisäksi katsotaan mitä opittiin ja mitä kehitettävää hanketyöskentelyssä vielä olisi. Tärkeää on myös pohtia niitä seikkoja, miksi ei ehkä päästy asetettuihin tavoitteisiin. Näihin pohdintoihin etsitään vastauksia ja samalla naputellaan jo hankkeesta loppuraporttia, jossa langat solmitaan yhteen.

Hanketyöhön liittyy olennaisesti asioiden dokumentointi. Näin loppuvaiheessa helpottaa, kun on valmennuksista kerätty osallistujatiedot sekä palautetta. Kaikki seminaarien ja tilaisuuksien ohjelmat ovat tallessa, kuitit skannattuna ja lomakkeet pääosin osallistujilta kerättynä. Vielä riittää lomakerumbaa, kun tietoja syötetään järjestelmiin.

Tässä hanketyöskentelyn aikana olen oppinut paljon niin itsestäni kuin työskentelytavoistani. On ollut kiva huomata, että pystyn oppimaan uusia asioita, verkostoitumaan, työskentelemään itsenäisesti ja johdonmukaisesti. Erityisesti olen ymmärtänyt, että etätyössäkin tiimityöskentelyllä ja työkavereilla on todella suuri merkitys, etätyössä ei kannata jäädä yksin erakoitumaan, koska tarvitsemme sosiaalisia suhteita.

Väistämättä nyt täytyy jo hieman ajatella tulevaa syksyä. Hanke päättyy elokuussa ja lopulliset tulokset hankkeesta valmistuvat. Työt jatkuvat ammattikorkeakoulussa, mutta eri agendalla kuin mitä olen viimeisen puolentoista vuoden aikana tehnyt.

Virtuaalityön tulevaisuus ja mahdollisuudet

Teksti: Päivi Dahl

Teksti on julkaistu Kainuun Sanomissa 18.4.2023 näkökulma-artikkelina.

Virtuaalityön tulevaisuus ja mahdollisuudet

Teknologia sulautuu kaikkeen on yksi tulevaisuuden työelämän kehityssuunnista. Näin ennakoidaan Sitran Työn tulevaisuudet megatrendien valossa – artikkelissa. Pandemian aikana otettiin loikka digipalveluiden käytössä ja työelämässä se liittyy työtapoihin, käytänteisiin ja työkulttuurin muutoksiin. Etä- ja virtuaalityössä huomattiin, mikä tekee läsnätyöstä arvokasta eli kohtaamiset ja epämuodolliset keskustelut työkavereiden kanssa. Olennaista on pohtia mitä uusia mahdollisuuksia avautuu, millaisia teknologisia ratkaisuja halutaan ottaa käyttöön ja millainen alusta sopii mihinkin tarkoitukseen. (Dufva, Solovjew-Vartiovaara ja Vataja 2021.)

Siirtyvätkö kokoukset avatar-maailmaan, mitä virtuaalilaseilla tehdään tulevaisuuden työelämässä? Pandemia vauhditti muun muassa virtuaalisten kokousympäristöjen kehitystyötä. Virtuaaliset kohtaamiset antavat kokemuksen yhteisöllisyydestä animoiduissa tiloissa. Kajaanin ammattikorkeakoululla (KAMK) on toteutettu animoituja tiloja kohtaamiseen virtuaalisessa VISIT KAMK -tapahtumassa pandemian aikana. Virtuaalisiin tiloihin voidaan tuoda digitaalisesti esimerkiksi poikkileikkauksia toiminnassa olevista moottoreista, animoituja miniatyyrikaupunkeja tai tila voidaan sisustaa oman lempiaiheen mukaan.

Virtuaalisen kokousympäristön suunnitteluun tarvitaan grafiikka- ja ohjelmisto-osaamista. Tätä osaamista on Kajaanissa ja lisäksi ammattikorkeakoululla osataan toteuttaa usein vain elokuvissa nähtyä hologrammitekniikkaa, jossa toisessa paikassa oleva henkilö tuodaan mukaan vaikka kokoukseen toiselle paikkakunnalle virtuaalisesti.

Tulevaisuuden virtuaalityö voi liittyä yrityksen vastuullisuuden tai kestävän kehityksen lisäämiseen omassa toiminnassaan. Yritys voi ottaa käyttöön digitaalisen palvelualustan, josta se voi varata käyttöönsä vaikkapa Kainuun palveluja omien yritysvierailujen järjestämisen tueksi. Virtuaalityön avulla voidaan vaikuttaa yrityksen hiilijalanjäljen pienentämiseen, kun matkustamista voidaan vähentää.

Virtuaalityö antaa mahdollisuuksia yhdistää teknologista osaamista arkipäivään. KAMK:ssa on testattu erilaisten kosketusnäyttöteknologioiden hyödyntämistä työmaaympäristöön. Esimerkiksi rakennuksen pohjapiirros saadaan muutettua paperimuodosta interaktiiviseksi projisoinniksi rakennustyömaalla. Projisoinnin avulla on testattu myös 1:1 suhteessa pohjapiirrosten ja fyysisten rakenteiden paikoittamista ennen kuin lattiaa on edes valettu.

Kamerakännyköiden yleistymisen kautta työmailla on jo totuttu digitaalisuuksiin, kuten videopuheluihin ja osittaisiin lisätyn todellisuuden (AR) tuomiin etuihin. Lisätty todellisuus on jo mukana koneiden ja laitteiden korjaamisessa. Tällöin korjaajalla on päässään joko virtuaalilasit tai päähän kiinnitettävä panta, johon on kiinnitetty tulitikkurasiaa pienempi näyttö silmälasisangassa. Korjaaja saa tarvittavat ohjeet luettavaksi näyttöön äänikomentoja hyödyntäen ilman että täytyisi irrottaa kädet kohteesta.

Yritysten ideat työn tekemisen kehittämisessä digitaaliseen tai virtuaaliseen suuntaan otetaan tosissaan Kajaanin ammattikorkeakoululla. Meiltä löytyy ammattilaisia ja insinöörejä sekä alan opiskelijoita. Virtuaalityö avaa runsaasti mahdollisuuksia yritysten toiminnan kehittämiseen. Tehdään yhdessä pienistä ideoista suuria tekoja.

Kajaanin ammattikorkeakoulun (KAMK) kainuulaisten yritysten etä- ja hybridityöosaamisen kehittämisen PIKA Kainuu -hankkeessa käsiteltiin virtuaalityön tulevaisuutta ja pohdittiin mihin suuntaan työelämä on muuttumassa.

Lähde:

Dufva M., Solovjew-Vartiovaara A. ja Vataja K. (2021). Työn tulevaisuudet megatrendien valossa. Saatavilla 24.3.2023 Työn tulevaisuudet megatrendien valossa – Sitra

Kirjoittaja: Päivi Dahl on filosofian maisteri, restonomi YAMK, AmO ja työskentelee projektipäällikkönä PIKA Kainuu – kestävä digitaalinen tulevaisuuden työ -hankkeessa Kajaanin ammattikorkeakoululla.

Projektipäällikön 12. hankekatsaus

Teksti Päivi Dahl

Hanke on edennyt nyt jo yli puolenvälin ja kevään valmennukset ovat käynnissä. Edelleen kerran viikossa järjestetään live-webinaari eri teemoista ja lisäksi oppimisympäristöön viedään teemaan liittyvää materiaalia, mm. videoita, podcasteja, artikkeleita sekä linkkejä kyseistä teemaa käsitteleviin sivustoihin jne. Oppimisympäristöön tehdään myös lyhyitä kyselyjä sekä kirjoitustehtäviä, joiden tarkoitus on syventää ja auttaa teeman asioiden sisäistämistä.

Hankkeen viestintää on tehty edelleen sähköpostimarkkinointina, mutta nyt on ollut havaittavissa, että innostus etätyön kehittämiseen on hiipumassa ainakin webinaarien osallistujien määrän näkökulmasta katsottuna. Yrityskulttuurin muutos sekä dronen käytön tehopäivä saivat aikaan hetkellistä uusien yritysten innostumista mukaan hankkeeseen. Rahoittajan mielestä nämäkin yritykset ovat tervetulleita ja toisaalta niistä saadaan mukavasti raportoitiin merkintöjä osallistuneista yrityksistä.

Vuosi sitten keväällä toteutettiin PIKA työhyvinvointi tutkimuskysely ja tänä keväänä se on lähetetty toistamiseen sekä viime vuonna vastanneisiin yrityksiin, että myös laajemmalla otannalla PIKA hankkeen kohderyhminä oleviin, sekä hankkeeseen osallistuneisiin yrityksiin että yrityksiin, jotka eivät ole osallistuneet toimenpiteisiin, mutta ovat suhtautuneet hankkeeseen myötämielisesti.

Nyt maaliskuussa on vielä kaksi varsinaista valmennuswebinaaria sekä yksi Jaksa hyvin -webinaarisarjan verkkoluento. Lisäksi maaliskuun 29. päivä julkaisemme alustavat tulokset tämän vuoden PIKA tutkimuskyselystä sekä pidämme yhteenvedon PIKA-valmennuksista.

Ajatukset siirtyvät seuraavaksi verkko-opintojakson tekemiseen ja artikkelisarjan julkaisun kokoamiseen sekä loppuraportin koostamiseen. Hankkeen loppuseminaarin päivämäärä on myös päätetty, mutta siitä kerron lisää seuraavassa hankekatsauksessa ensi kuussa.

Projektipäällikön 11. hankekatsaus

Teksti Päivi Dahl

Uusi vuosi toi mukanaan myös uusia asioita PIKA-hankkeen valmennusten toteutukseen.

Syksyllä oppimisympäristönä toimi Teams, mutta siellä emme pystyneet aktivoimaan osallistujia mielekkääseen työskentelyyn. Siksi tammikuusta alkaen olemme ottaneet käyttöön ajasta ja paikasta riippumattoman oppimisalustan Howspacen. Viemme sinne materiaaleja sekä webinaaritallenteita. Rakennamme sinne myös pieniä keskusteluja ja oppimistehtäviä, joiden avulla on mahdollista syventää teemaa.

Oppimisympäristö ei ole kerralla valmis kokonaisuus, vaan haluamme kehittää sitä yhdessä yritysten edustajien kanssa. Yritämme aktivoida osallistujia tutkimaan sisältöjä sekä kommunikoimaan alustalla. Lisäksi toivomme käyttäjiltä myös palautetta ja käyttökokemuksia, jotta voimme kertoa niistä eteenpäin.

Olemme siis itsekin uuden äärellä ja opimme samalla itse sitä, kuinka tällaista oppimisympäristöä rakennetaan sekä mihin sitä voidaan käyttää ja mihin sitä voisi kenties jatkossa käyttää. Olemme vielä tammikuun ajan vetäneet webinaareja teamsilla, mutta helmikuussa rohkenemme jo kokeilla, kuinka liveverkkovalmennusta tehdään itse oppimisympäristön alustalla.

Tähän mennessä valmentajan ja projektipäällikön kokemukset alustasta ovat pääosin myönteiset. Olen huomannut, että oma ajattelu on välillä jotensakin vanhakantaista ja uusien juttujen kokeileminen vaatii hiukkasen enemmän aikaa ja sulattelua. Mutta vähitellen kokeillen asiat etenevät.

Valmennukset jatkuvat vielä helmi-maaliskuun ajan.

Hanketoiminnassa projektipäällikölle iskee välillä epätoivo yritysten osallistumisen suhteen. Onko ilmoittautuminen kynnys osallistumiselle? Vai ovatko valmennusten teemat sellaisia, jotka eivät osu ja uppoa? Onko yritysten toimintaympäristö on muuttunut ratkaisevasti vuoden aikana, onko viestintä hankkeesta liian vähäistä vaiko onko webinaarien järjestämisaika epäsopiva? Monenlaisia kysymyksiä risteilee välillä mielessä.

Kevään valmennukset ovat siis hyvässä vauhdissa ja helmi-maaliskuussa on vielä tulossa kiinnostavia livewebinaareja eri teemoista. Jaksa hyvin webinaarisarjassa on myös vielä kolme kiinnostavaa verkkoluentoa tulossa, joihin voi myös vielä ilmoittautua mukaan. Yritämme edelleen seuraavien kahden kuukauden ajan parantaa valmennusten saavutettavuutta juuri ajasta ja paikasta riippumattomalla oppimisympäristöllä, joten ilmoittaudu mukaan vain, vielä ehdit hyvin matkaan!

Etätyön kirjakatsaus – vinkit lukemistoon

Teksti: Päivi Dahl

Etätyöstä on kirjoitettu hyviä teoksia viime vuosina. Teen tässä pienen katsauksen lukemiini kirjoihin hankkeen aikana. Osa kirjoista ei käsittele suoraan etätyötä, mutta niiden aiheet liittyvät kyllä tiiviisti etätyöhön tai johtamiseen ja sitä kautta ne antavat mainioita vinkkejä etätyön kehittämiseen.

Etätyöhön liittyviä kirjoja vinkiksi ja oman kehittymisen tueksi.

Tähän mennessä olen lukenut teemaan liittyvät seuraavat teokset:

Keränen Heimo, 1998. Työ ja paikka. Etätyön kehittymislähtökohdat Kainuussa. Kirja on tutkimusraportti ja varmaankin yksi ensimmäisiä julkaisuja, jossa on etätyöstä koostettua tietoa Kainuussa.

Oli mielenkiintoista huomata, että edelleenkin 2020-luvulla olemme hyvin monessa asiassa samassa jamassa kuin 24 vuotta aikaisemmin. Tuolloin jo havaittiin, että etätyössä on kyse muutoskyvykkyydestä sekä työtapamuutoksen hyväksymisestä organisaatiokulttuureissa. Lisäksi Keränen havaitsi, että etätyön kehittämisessä tarvitaan koko työprosessin kehittämistä mukaan lukien tiimityön ja projektimaisen työn hallinta.

Boijer-Spoof Heikinheimo Kati ja Ilmivalta Riikka, 2022. Etätyön hyvinvointiopas. Tämä kirja tukee etätyöläisen hyvinvointia kaikin tavoin. Tästä saa tietoja ja hyviä ajatuksia sekä vinkkejä omaan arkeen. Kirjassa on myös mukana helppoja harjoituksia hyvinvoinnin tueksi. Tämä kirja on saatavilla myös äänikirjana. Vahva suositus luettavaksi.

Sivonen Outi, 2022. Yrityskulttuurit murroksessa. Inhimillinen työelämä ei rakennu pelkällä itseohjautuvuudella. Teoksessa pureudutaan etätyön mukanaan tuomaan työyhteisön yrityskulttuurin muutokseen. Kirjassa on mukana käytännön esimerkkejä siitä, kuinka yrityksissä voidaan rakentaa yhteisöllisyyttä ja välittämistä virtuaalityöympäristössä. Kirjassa käsitellään myös viestintää, johtamista ja yhteisön kehittämistä.

Saari Oskari, 2015. Aki Hintsa – voittamisen anatomia. Tästä kirjasta saa runsaasti ajateltavaa oman hyvinvointinsa edistämiseksi. Vaikka teoksessa käsitellään F1-maailmaa, niin siellä on esimerkkejä myös yrityskentältä. Kirjassa tuodaan esille se, että ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin tarvitaan niin mielen kuin kehon hyvinvointia. Teoksen lopussa on jopa lihaskunto ja liikkuvuusharjoitteita. Saari kirjoittaa, että hyvinvointi ei ole osiensa summa vaan tulo!

Soback Dan, 2021. Valmentava johtajuus – opas voiman, viisauden ja myötätunnon herättämiseen. Soback kirjoittaa johtajuudesta ja valmentavasta otteesta. Hän herättää miettimään johtajuudessa sitä, että kun olet johtaja – annatko kaloja vaiko opetatko onkimaan? Kirjassa myös avataan valmentavan johtajuuden 6 prinsiippiä ja lukujen lopuksi on jokaisesta teemasta napakka yhteenveto.

Järvinen Pekka, 2018. Ammatillinen käyttäytyminen, tie onnistumiseen. Järvisen kirjassa avataan niin työntekijöiden kuin esihenkilöiden roolia ja pohditaan laajasti kysymystä, mitä se ammatillinen käyttäytyminen oikein on? Teos herättää miettimään kuinka itse kohtelen muita ja käyttäydynkö ammattini vaatimusten mukaisesti. Ajatuksia kannattaa soveltaa myös etä- ja hybridityöympäristöön.

Toivottavasti otat näistä jokin kirjan omalle lukulistallesi!

Kerro minulle, jos sinulla on tiedossa hyviä kirjoja tai tutkimuksia, niin saan lisää lukemista listalleni.

Mukavia lukuhetkiä kirjojen parissa!

Projektipäällikön 10. hankekatsaus

Teksti Päivi Dahl

Syksy on ollut hyvin opettavainen. Aika on juossut niin nopeasti eteenpäin, että listojen tekeminen on ollut tarpeellista. Työpäiväkirjasta eli vihkosta on tullut hyvä muistinjatke ja sinne on kirjattu päivien tekemiset ja kenties myös hoksauksia ja oivalluksia omasta tekemisestä.

Syyskausi on valmennusten osalta saatu pakettiin. Syksyllä järjestettiin valmennuksia eri teemoista yhteensä 21 kertaa. Reaaliaikaisia valmennuksia tehtiin yhteensä 66 tuntia ja niissä käsiteltiin seuraavia teemoja: työhyvinvointiin liittyvä Jaksa hyvin -webinaarisarja (12 t), itsensä johtaminen (9 t), onnistu verkkokokouksissa (9 t) ja viesti vaikuttavasti verkossa kokonaisuus (12 t) ja etätyötila webinaari (2 t) sekä kaksi lähipäivää (14 t) neljän päivän sijasta. Lisäksi järjestettiin etäteknologiaan liittyvä kyberturvallisuuden tehopäivä (3 h + 3 h) yhteistyössä kahden KAMKin muun hankkeen kanssa.

Henkilöitä näihin valmennuksiin osallistui 12 yrityksestä, joista yksi oli oma ammattikorkeakoulu. Henkilöosallistujia oli yhteensä 16, joista valmennuksissa / kerta oli läsnä yhdestä kuuteen henkilöä. Kaikkiaan syksyn valmennuksiin oli mukaan ilmoittautuneista yrityksistä 51 osallistumiskertaa (luvussa ei ole mukana KAMKin osallistujat).

Lähes jokaisesta verkkovalmennuksesta tehtiin yksi tai useampi tallenne. Kaikkia tallenteita ei ole voitu jättää hankkeen nettisivuille katsottavaksi, koska niitä ei ole tekstitetty ja silloin ne eivät ole kaikille saavutettavia. Jos haluat katsella tallenteita, niin ota yhteys projektipäällikköön, niin hän toimittaa linkkilistauksen syksyn valmennustallenteista.

Kevään valmennukset on viimeistelyjä vaille valmiit. Nyt odotellaan innokkaasti yritysten ilmoittautumisia, vielä ehditte hyvin mukaan!

Keväällä valmennuksissa testataan uutta oppimisympäristöä, joka mahdollistaa omatoimisen, ajasta ja paikasta riippumattoman opiskelun. Tammikuussa taas jatketaan.

Hyvää joulun odotusta ja vauhdikasta uutta vuotta 2023!