Vuorovaikutus – PIKA Kainuu

Projektipäällikön 14. hankekatsaus

Teksti Päivi Dahl

Toukokuun viimeisiä päiviä viedään, tuomi on jo kukassaan, kevät teki kertaharppauksen projektipäällikön lomaviikon aikana.

Hankkeessa kootaan etätyöhön liittyvää artikkelijulkaisua. Siihen pyydettiin tekstejä hankkeessa mukana olleilta valmentajilta ja artikkelien sisällöt vaihtelevat omista kokemuksista tutkimustulosten esittelyyn. Tavoitteena on saada julkaisu valmiiksi ennen juhannusta, mutta katsotaan kuinka sen kanssa käy. Julkaisu valmistuu joka tapauksessa viimeistään elokuussa.

Toukokuun alussa pidettiin jo hankkeen loppuwebinaari, koska katsottiin, että se on parempi ajankohta kuin elokuussa, jolloin kesän jälkeen olisi kaikki pitänyt viritellä uudestaan etätyön kehittämisteemaan. Asiat olivat niin sanotusti vielä tuoreessa muistissa. Loppuwebinaarissa oli mukavasti osallistujia, noin viisitoista henkilöä. Siinä käytiin yhteiskeskustelu TAMKin ja yrityksen edustajan kanssa, esiteltiin hankkeen valmennusten video sekä hankkeessa valmistuneet tutkimukset etätyön työhyvinvoinnista ja opinnäytetyötutkimuksesta. Lisäksi loppuwebinaarissa oli asiantuntijapuheenvuoro Mikä muuttuu etätyössä.

Toukokuussa hanke osallistui vielä Kajaanin amk:n järjestämään Tulevaisuuden hyvinvoinnin kehittäjät -tilaisuuteen. Olimme mukana järjestämässä asiantuntijapuheenvuoroja verkossa sekä läsnätilaisuudessa. Projektipäällikkö toimi tilaisuudessa yhden lähiosion fasilitaattorina verkkoon ja luentotilaan. Tämä tilaisuus oli viimeinen, johon hanke osallistui.

PIKA Kainuu – Kestävä digitaalinen tulevaisuuden työ -hanke on nyt toukokuun loppupuolella siinä vaiheessa, että valmennuspilottijakso on takana ja nyt on käynnissä analysointivaihe. Tarkastelussa on erityisesti se, että pääsimmekö hankkeessa sille asetettuihin tavoitteisiin. Lisäksi katsotaan mitä opittiin ja mitä kehitettävää hanketyöskentelyssä vielä olisi. Tärkeää on myös pohtia niitä seikkoja, miksi ei ehkä päästy asetettuihin tavoitteisiin. Näihin pohdintoihin etsitään vastauksia ja samalla naputellaan jo hankkeesta loppuraporttia, jossa langat solmitaan yhteen.

Hanketyöhön liittyy olennaisesti asioiden dokumentointi. Näin loppuvaiheessa helpottaa, kun on valmennuksista kerätty osallistujatiedot sekä palautetta. Kaikki seminaarien ja tilaisuuksien ohjelmat ovat tallessa, kuitit skannattuna ja lomakkeet pääosin osallistujilta kerättynä. Vielä riittää lomakerumbaa, kun tietoja syötetään järjestelmiin.

Tässä hanketyöskentelyn aikana olen oppinut paljon niin itsestäni kuin työskentelytavoistani. On ollut kiva huomata, että pystyn oppimaan uusia asioita, verkostoitumaan, työskentelemään itsenäisesti ja johdonmukaisesti. Erityisesti olen ymmärtänyt, että etätyössäkin tiimityöskentelyllä ja työkavereilla on todella suuri merkitys, etätyössä ei kannata jäädä yksin erakoitumaan, koska tarvitsemme sosiaalisia suhteita.

Väistämättä nyt täytyy jo hieman ajatella tulevaa syksyä. Hanke päättyy elokuussa ja lopulliset tulokset hankkeesta valmistuvat. Työt jatkuvat ammattikorkeakoulussa, mutta eri agendalla kuin mitä olen viimeisen puolentoista vuoden aikana tehnyt.

Etä- ja hybridityön pelisäännöt rakennetaan yhdessä

Teksti Päivi Dahl

Nopeasti muuttuvat toimintaympäristöt haastavat yritysten perinteiset toimintamallit. Työyhteisöjen työn tekemistapojen turbulenssissa emme voi hukata työntekijöitä. Pelisääntöjä tulisi olla, mutta monessako yrityksessä niistä todella puhutaan ja keskustellaan yhdessä?

Puhumattomat ja auki kirjoittamattomat säännöt ja ohjeet ovat oletuksia. Sitten kun ne kirjoitetaan tai konkretisoidaan käytäntöön, niistä tulee yhteisiä pelisääntöjä. Miten tähän pisteeseen päästään?

Outi Sivonen nostaa esiin sen, että työuupumustutkimuksien perusteella ihmiset tarvitsevat työssään ja tehtävissään rakennetta ja selkeyttä. Tämä puolestaan johtaa siihen, että yrityksen missio ja arvopohja ovat jatkossa tärkeässä roolissa työkulttuurien muodostumisessa. (Sivonen 2022, 8 – 9.)

Kuvituskuva — Yrityksen pelisäännöt rakennetaan yhdessä. Kuva: Pixabay

Yllättävää tai ei, mutta kyse on hyvin pitkälti yrityksen sisäisestä viestinnästä ja vieläpä puhekulttuurista. Johtamisella vaikutetaan siihen, miten työntekijät kokevat voivansa ottaa asioita puheeksi, mistä voi viestiä ja miten. On tärkeää ymmärtää ketkä yrityksessä ottavat organisaation kannalta tärkeitä asioita puheeksi sekä mitkä tekijät joko kannustavat tähän tai estävät tällaista käyttäytymistä. (Sivonen 2022, 73.)

Sivonen viittaa amerikkalaiseen tutkimukseen, jossa on löydetty kolme syytä, miksi asioita joko otetaan tai jätetään ottamatta puheeksi. Asioiden esiin nostaminen riippuu yksilöstä itsestään – hänen persoonasta ja demografisista tekijöistä. Toiseksi asioiden esiin ottamiseen ja siihen, että tulevatko ne käsitellyiksi, vaikuttavat työntekijöiden asenteet. Kolmanneksi tähän vaikuttaa se, että tunteeko työntekijä tilanteessa olonsa turvalliseksi nostaa asioita käsittelyyn. Eli yrityksen johtamisen avoimuus vaikuttaa haluun ottaa asioita puheeksi. (Sivonen 2022, 73–74.)

Kun pelisääntöjä laaditaan, niin ensin täytyy pohtia, mikä on meidän yrityksen puhekulttuuri, kuinka meidän yrityksessä puhutaan asioista ja koetaanko meillä psykologista turvallisuutta, jotta voidaan yhdessä keskustella asioista. Psykologisella turvallisuudella tarkoitetaan sitä, että jokainen voi nostaa esille asioita pelkäämättä joutuvansa nolatuksi. Tämä johtaa siis siihen, että esihenkilöiden tulee ymmärtää erilaisia persoonia ja tarpeen mukaan uskaltaa puuttua työntekijän puheisiin, jos tällä on taipumusta vaikkapa vähätellä toisten ajatuksia.

Sivonen tuo esiin, että vaikeinta nykyisessä viestintämaailmassa on huomion saaminen. Hän korostaa, että esihenkilöiden tai yrityksen johdon on oltava riittävän nöyrä ottaakseen selvää, mikä ihmisiä kiinnostaa, ja riittävän viisas viestiäkseen ennakkoon niistä asioista, joka saattavat muuttua viesteistä katastrofeiksi, jollei niitä osata ennakoida. (Sivonen 2022, 79.)

On äärimmäisen tärkeää pyrkiä luomaan avoin ja kaikenlaisille keskusteluille turvallinen ilmapiiri. Tästä muodostuu yrityksen viestintäkulttuuri, joka mahdollistaa yhdessä etä- ja hybridityön pelisääntökeskustelun. Tässä keskustelussa kannattaa käydä monta kierrosta, koska yhdeltä istumalta ei välttämättä saada kaikkea sovittua. Väliin tarvitaan myös ajattelua ja pohdintaa. Tarvitaan työkulttuuria, jossa asioita edistetään dialogin – vuorovaikutteisen keskustelun – kautta.

Opetellaan puhumaan ja keskustelemaan. Kuunnellaan toisiamme ja tehdään yhdessä hyvä keskustelukulttuuri, joka myös vaikuttaa työilmapiiriin ja yrityskulttuuriin. Luottamus toisiimme ja keskustelukulttuurin toimivuuteen. Joko teillä tämä on kunnossa?

Käy lataamassa itsellesi työyhteisön pieni kirja luottamuksesta. Sen on tuottanut TTL:n työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma.

Lähde: Sivonen O. (2022). Yrityskulttuurit murroksessa. Inhimillinen työelämä ei rakennu pelkällä itseohjautuvuudella. Helsinki: AlmaTalent.

Projektipäällikön 11. hankekatsaus

Teksti Päivi Dahl

Uusi vuosi toi mukanaan myös uusia asioita PIKA-hankkeen valmennusten toteutukseen.

Syksyllä oppimisympäristönä toimi Teams, mutta siellä emme pystyneet aktivoimaan osallistujia mielekkääseen työskentelyyn. Siksi tammikuusta alkaen olemme ottaneet käyttöön ajasta ja paikasta riippumattoman oppimisalustan Howspacen. Viemme sinne materiaaleja sekä webinaaritallenteita. Rakennamme sinne myös pieniä keskusteluja ja oppimistehtäviä, joiden avulla on mahdollista syventää teemaa.

Oppimisympäristö ei ole kerralla valmis kokonaisuus, vaan haluamme kehittää sitä yhdessä yritysten edustajien kanssa. Yritämme aktivoida osallistujia tutkimaan sisältöjä sekä kommunikoimaan alustalla. Lisäksi toivomme käyttäjiltä myös palautetta ja käyttökokemuksia, jotta voimme kertoa niistä eteenpäin.

Olemme siis itsekin uuden äärellä ja opimme samalla itse sitä, kuinka tällaista oppimisympäristöä rakennetaan sekä mihin sitä voidaan käyttää ja mihin sitä voisi kenties jatkossa käyttää. Olemme vielä tammikuun ajan vetäneet webinaareja teamsilla, mutta helmikuussa rohkenemme jo kokeilla, kuinka liveverkkovalmennusta tehdään itse oppimisympäristön alustalla.

Tähän mennessä valmentajan ja projektipäällikön kokemukset alustasta ovat pääosin myönteiset. Olen huomannut, että oma ajattelu on välillä jotensakin vanhakantaista ja uusien juttujen kokeileminen vaatii hiukkasen enemmän aikaa ja sulattelua. Mutta vähitellen kokeillen asiat etenevät.

Valmennukset jatkuvat vielä helmi-maaliskuun ajan.

Hanketoiminnassa projektipäällikölle iskee välillä epätoivo yritysten osallistumisen suhteen. Onko ilmoittautuminen kynnys osallistumiselle? Vai ovatko valmennusten teemat sellaisia, jotka eivät osu ja uppoa? Onko yritysten toimintaympäristö on muuttunut ratkaisevasti vuoden aikana, onko viestintä hankkeesta liian vähäistä vaiko onko webinaarien järjestämisaika epäsopiva? Monenlaisia kysymyksiä risteilee välillä mielessä.

Kevään valmennukset ovat siis hyvässä vauhdissa ja helmi-maaliskuussa on vielä tulossa kiinnostavia livewebinaareja eri teemoista. Jaksa hyvin webinaarisarjassa on myös vielä kolme kiinnostavaa verkkoluentoa tulossa, joihin voi myös vielä ilmoittautua mukaan. Yritämme edelleen seuraavien kahden kuukauden ajan parantaa valmennusten saavutettavuutta juuri ajasta ja paikasta riippumattomalla oppimisympäristöllä, joten ilmoittaudu mukaan vain, vielä ehdit hyvin matkaan!

Yrityskulttuuri on kaikkien yhteinen asia

Teksti Päivi Dahl

Kolmen vuoden aikana työskentelyolosuhteissa on tapahtunut valtava muutos kun lähityöstä siirryttiin ensin etätyöskentelyyn eli ajasta ja paikasta riippumattomaan työtapaan, ja nyt opetellaan hakemaan tasapainoa työntekemiseen hybridimallilla. Yrityskulttuuri on hyvin useassa yrityksessä joutunut koetukselle.

Järjestimme yrityskulttuurin muutoksesta webinaarin, jossa asiaa meille avasi toimitusjohtaja Päivi Luoma Intotalosta. Hänen loistavan verkkoluennon sisällöstä tämä blogi sai aiheensa.

Mitä yrityskulttuuri oikeastaan on? Yrityskulttuuri on yrityksen asia. Ja se on myös kaikkien yhteinen asia. Yrityskulttuuri on tapa toimia arjessa!

Kiinnitetäänkö teillä huomiota onnistumisiin? Onnistumiskokemusten havaitseminen ja niistä puhuminen luovat myönteistä yrityskulttuuria ja se lisää ammatillisista itseluottamusta ja luo tulevaisuususkoa eteenpäin. Onnistumisten johtaminen aiheuttaa myönteisen kehän. Siksi juuri kiitosta kannattaa viljellä ja onnistumisia huomioida. Saat sitä mitä tilaat! Fredmund Malik on sanonut, että johtaminen on onnistumisen edellytysten luomista.

Yrityskulttuuri on muutoksessa. Kuinka luodaan työyhteisö toimivaksi nyt ja tulevaisuudessa?

Yrityskulttuuri muodostuu ajan myötä syntyneistä toiminta-tavoista ja se on kuin liima, joka sitoo ihmisiä yhteen työpaikalla. Seinillä on historia ja kulttuurin johtaminen on tarinoiden kertomista.

Tiedon dokumentointi on yrityksissä todella tärkeää. Oletko ajatellut, että kun konkarit lähtevät, niin he vievät paljon hiljaista tietoa mukanaan? Toisaalta silloin on mahdollista myös päivittää yrityksen toiminta-kulttuuria ja toimintaprosesseja. Merkitäänkö teillä pienet, mutta tärkeät asiat ylös yrityksen asiakasrekisteriin säännöllisesti?

Yrityskulttuuri voi imeä työntekijöitä tai sitten yrityksen ilmapiiri voi vaikuttaa toisin päin eli arvomaailmat kun eivät kohtaa, niin silloin voi työntekijä äänestää jaloillaan ja vaihtaa työpaikkaa. Onko sinun yritys hunajapurkki, joka houkuttelee työntekijöitä? Yrityskulttuuri toimii myös kilpailuetuna rekrytoinnissa. Pidä nettisivusi kunnossa, koska yrityskulttuuri muovautuu jo siellä!

Mieti muistatko ekan työpäivän nykyisessä työpaikassasi? Se kertoo paljon yrityskulttuurista ja siitä millaisen ensivaikutelman se luo uudelle työntekijälle. Yrityskulttuuria on myös se, että toimintatavoista otetaan koppia ja perehdytetään uudet ihmiset talon tapoihin. Asiakaspalvelussa pienet teot, esimerkiksi asiakkaan huomiointi heti saapuessa, voivat vaikuttaa pitkälle yrityskulttuuriin. Näiden asioiden opettaminen uusille työntekijöille on talon tapojen opettamista ja niistä syntyy yrityksen tarinat.

Tuntevatko yrityksen työntekijät olevansa merkityksellinen osa yritystä? Kulkevatko viestit yrityksessäsi, vai hukkuvatko ne sähköpostin joukkoon? Valitse oikeat kanavat viestiä työntekijöille teidän yrityksessänne. Tee tärkeistä asioista vaikka A4 kahvipöydälle ja vielä tärkeimmistä käy teippaamassa se sosiaalitilojen oveen.

Toimiiko teillä työntekijöiden kuunteleminen, onko yhteiset pelisäännöt sovittu vaikkapa johdon tavoittamiseksi? Tulevatko työntekijät kuulluksi? Onko työntekijöillä mahdollista kehittyä ammatillisesti ja kehitetäänkö yrityksen toimintaa säännöllisesti? Yrityskulttuurin johtamiseen liittyy myös työntekijöistä välittäminen ja huolehtiminen heidän tarpeistaan. Tunne siis työntekijäsi.

Mikroyrityksissä ja yhden henkilön yrityksissä yrityskulttuuri on yhtä kuin henkilö itse. Silloin sinun päivittäiset toimintatavat ja asiakaskohtaamiset sekä nettinäkyvyys muodostavat sinun yrityskulttuurisi.

Toimintakulttuuria ei voi yksikään yritys kopioida, vaan se muotoutuu jokaisessa yrityksessä omanlaisekseen. Jokaisella yrityksellä on kulttuuri ja sitä pitää johtaa. Yrityskulttuuri on itse asiassa strategiaa vahvempi. Kannattaa myös huomata se, että hyvään suuntaan yrityskulttuuri muuttuu todella hitaasti. ja se vie jopa vuosia. Mutta huonoon suuntaan se muuttuu nopeasti.

Valmennusten integrointi opetukseen – etävuorovaikutusta lähivalmennuksena

Teksti Päivi Dahl

Hankesuunnitelman mukaisesti välillisenä kohderyhmänä ovat ammattikorkeakoulun opettajat ja opiskelijat, joilla on hankkeen kautta mahdollista tutustua etätyöhön ja sen mahdollisuuksiin. Opettajille avautuu myös mahdollisuus saada valmista opetusmateriaalia verkkoon tuotetuista valmennuksista. Hankesuunnitelmassa mainitaan myös, että kaikki hankkeen aikana tuotettu materiaali on vapaasti hyödynnettävissä.

Nämä suunnitelmaan kirjoitetut asiat ovat olleet myös mielessä, kun PIKA Kainuun valmennusten sisältöjä on pohdittu. Työskentelen Kajaanin ammattikorkeakoulussa liiketoiminta osaamisyksikössä lehtorina ja opetan mm. työelämän viestintätaitoja. Visioin jo heti hankesuunnitelmaa lukiessani, että tästä voidaan saada kokemusta hanketyöskentelyn ja opetuksen integroimisesta.

Toin jo hyvissä ajoin keväällä esille hankkeessa suunniteltavat valmennukset sekä niiden ajankohdat, jotta opettajat voisivat niitä tarvittaessa käyttää opintojaksojensa suunnitteluissa hyödyksi. Ilokseni kaksi liiketalouden opettajaa tarttuivat tähän tilaisuuteen ja syksyllä olemme saaneet yhdistettyä hanketyötä opetukseen. Opettajat vetävät liiketalouden opiskelijoille työelämän viestintätaitojen opetusta.

Marraskuun alussa hankkeessa alkoi Viesti vaikuttavasti verkossa -valmennuskokonaisuus ja se päätettiin järjestää lähipäivänä. Päivän sisältö oli kaksiosainen siten, että se houkuttelisi mukaan sekä yritysten ihmisiä ja että se sopisi myös aamupäivän osalta opiskelijoille.

Etävuorovaikutusta lähivalmennuksena on erikoinen idea, mutta päädyimme tähän sen vuoksi, että luulimme ammattitaitoisen vetäjän saavan yrityskentältä myös väkeä mukaan. Tässä erehdyimme, mutta valmennuksen yhdistäminen opetukseen pelasti tilanteen. Opiskelijoita oli kahdesta eri ryhmästä paikalla lähes kolmekymmentä henkilöä sekä ryhmien opettajat.

Kouluttaja Anne Rantala Kajaanissa pitämässä valmennusta etävuorovaikutuksesta. Kuva Päivi Dahl.

Työyhteisölämpöö kouluttaja Anne Rantalan oma näkökulma etävuorovaikutuksen synnyttämiseen verkossa toimi hyvin lähivalmennuksessa. Tässä valmennuksessa oli tavallisuudesta poikkeavana näkökulmana kouluttajan oma vahva kokemus improvisaatioteatterista. Sen kokemuksen välittäminen ja itsensä likoon laittamisen rohkaisu sai opiskelijatkin pohtimaan omia vuorovaikutustaitojaan niin luokkatilanteessa kuin mahdollisessa verkkotyöskentelyssä.

Valmennuksessa tuli konkreettisesti esille sanoittamisen tärkeys niin läsnä ollessa kuin, että jos olisimme virtuaalisesti kokoontuneina asian ääreen. Kun emme pysty käyttämään virtuaalisen yhteyden aikana kaikkia aistejamme, niin puhe ja sanoittaminen sekä eleiden ja ilmeiden näkeminen nousevat uuteen arvoonsa.

Kompaammeko toisiamme yltämään parhaimpaan vaiko kampaammeko toisen puheillamme? Joo – ja -menetelmän avulla pääsemme luovempiin ajatuskulkuihin kuin jos käyttäisimme niin, mutta -menetelmää. Kokeilkaa vaikka itse seuraavassa suunnittelu- tai innovointipalaverissa ja huomatkaa ero!

Parasta antia tämän valmennuksen yhdistämisestä opetukseen oli se, että yksi opiskelija jäi juttelemaan kouluttajan kanssa pitkäksi toviksi saamastaan kokemuksesta, koska kouluttaja pystyi vaikuttamaan ja opiskelija vaikuttui teeman tärkeydestä.

Toinen tärkeä seikka oli se, kun opettajat kertoivat, jotta tämä etävuorovaikutuksen valmennus täytyy saada paremmin yhdistettyä tulevaisuudessa työelämän viestintätaidot opintojaksoon, koska etätyö on tullut jäädäkseen.

Minulle jäi positiivinen kokemus tämän valmennuskerran integroinnista opetukseen. Nyt jäädään vain odottamaan, miten ensi syksynä etävuorovaikutus ujutetaan opintojaksoon ja saadaan seuraavat opiskelijat vaikuttuneiksi teemasta.

Digiturvataidot yrityksen ja työntekijöiden tukena arjessa

Teksti Päivi Dahl

Mikro- ja pienyritysten kiireisessä arjessa on usein vaikeaa kiinnittää huomiota pieniin seikkoihin, jotka voivat hidastaa ja haitata liiketoimintaa. Digiturvaviikko on hyvä hetki pysähtyä miettimään oman yrityksen digiturvallista toimintaa.

Yrityksessä ei yksistään riitä, että sillä on toimivat nettisivut ja asiakas saa sieltä toivomaansa apua. Digiturva on ennen kaikkea tekoja. Yrityksessä kannattaa varmistaa, että sen käyttämät ohjelmat (ml. sähköposti) ovat turvallisia.

Digiturvallisuus lähtee meistä jokaisesta. Käytä tarpeeksi vahvoja salasanoja ja erilaisia jokaisessa ohjelmassa, joka niitä vaatii. Ole tietoinen millaisia vaaroja verkossa on. Älä avaa sähköpostia, joka epäilyttää, jos siinä on kirjoitusvirheitä tai se tulee jostakin erikoisesta osoitteesta. Älä klikkaa outoa linkkiä. Tarvittaessa soita yritykseen joka sinua lähestyi ja varmista asia, tuliko yhteydenotto heiltä. Käytä kaksivaiheista tunnistautumista eri sovelluksiin.

Digitaidot ovat osa etä- ja hybridityön turvallisuutta ja kaikki lähtee sinusta. Kuva Pixabay

Toinen asia ovat sellaiset tilanteet, joissa joku hakkeri murtautuu yrityksen tietoihin ja käyttää niitä sitten vaikka kiristykseen. Tällöin on kyseessä tietoinen haitanteko yritykselle ja sen toiminnalle. Näitä on lähes mahdotonta estää, mutta näistäkin kannattaa olla tietoinen ja siksi yritysten tietojen suojaaminen on todella tärkeää.

Parasta varautumista yrityksessä on pitää työntekijöiden digiturvataidot kunnossa ja jakaa uusinta tietoa. Yrityksen näkökulmasta kannattaa siis kouluttaa henkilöstöä.

Digi- ja väestötietovirasto DVV – tuottaa uusinta tietoa kansalaisille ja yrityksille maksutta, ota seurantaan mm. https://dvv.fi/digiturvatilaisuudet.

Huomionarvoista on myös, että älä luota liikaa omiin taitoihin, vaan uskalla kysyä apua! Kyseenalaista ja kysy kaverilta apuja! Muista myös auttaa ikäihmisiä digiturvalliseen tekemiseen netissä ja ole tukena. Jaa tietoa myös omassa työyhteisössä eteenpäin digiturvallisuudesta.

Itsensä johtaminen on tärkeä taito

Teksti Päivi Dahl

Oletko joskus jäänyt pohtimaan, miksi tuo kaveri käyttäytyi noin minua kohtaan ja miksiköhän hän sanoi minulle noin? Oletko kenties joskus itse jäänyt miettimään jotakin tilannetta, miksi minä itse käyttäydyin tai sanoin noin toiselle?

Silloin on se hetki, kun tulet asian äärelle. Ryhdyt pohtimaan eli reflektoimaan, mistä oikein on kysymys. Kun sinulle tulee halu ymmärtää omia ja toisten käyttäytymismalleja sekä tunteita, niin se on alkupiste itsensä johtamiselle.

Itsensä johtaminen on uskoa siihen, että voi vaikuttaa omaan elämäänsä. Meidän on hyvä osata johtaa omia ajatuksiamme, tunteitamme ja tahtoa itsereflektion ja tiedostamisen kautta. Yksi tärkeä asia itsensä johtamisessa on oman toiminnan havainnointi.

Ajattelukin on taito, jota voimme kehittää. Jos ajatukset jäävät kiertämään kehää, niin vaihda ympäristöä ja suuntaa huomiota muualle. Käy vaikka kävelylenkillä ja yritä löytää positiivisia, myönteisiä asioita.

Omien arvojen selkeyttäminen ja tunteminen on perusta itsensä johtamiselle. Lisäksi tarvitaan rakentavan ajattelun keinoja, tunteiden tunnistamista, ymmärtämistä ja säätelyä. Tunteet vaikuttavat meidän mieleemme, kehoomme ja arvoihimme. Meillä on kehossamme tunne- ja elämänkaari muisti ja kehomme kertoo meille tunteesta enemmän kuin sanat. Tunteita ymmärtämällä pääsemme itsetuntemuksen lähteille.

Hyväksy omat tunteesi ja pysähdy niiden äärelle. Yritä analysoida mistä se nousee ja mitä se kertoo. Muista että tunne ei ole yhtä kuin sinä. Lopulta päästä tunne menemään ja jatka uusiin asioihin.

Tunnelukkoja kannamme mukanamme lapsuudesta saakka, mutta itsensä johtamisen ja itsensä tuntemisen myötä meillä on mahdollista pysähtyä niiden kohdalle ja muuttaa omaa käytöstämme tai toimintatapojamme. Saatat esimerkiksi jossakin tilanteessa tunnelukon vaikutuksesta jähmettyä, tai pyrkiä välttämään tilannetta tai hyökkäämään. Pyri näkemään lapsuuden vaikutus nykyhetkessä, näin pääset tunnelukon alkujuurelle. Kun ymmärrät, että tunnelukkoja voi muuttaa, niin kasvat vastuulliseksi aikuiseksi.

Itsensä johtamisessa on hyvä tiedostaa, että elämässä meille tulee jossakin vaiheessa kriisejä. Ne voivat olla isoja tai pieniä, mutta kun tiedämme ja tiedostamme, että niistä voi selviytyä, niin se jo auttaa. Itsestä ja omasta hyvinvoinnista huolehtiminen jo ennen kriisiä auttaa meitä selviytymään vaikeistakin tilanteista. Riittävä uni, ravinto ja fyysinen aktiivisuus ovat perusta, joka meitä kannattelee. Myös sosiaaliset suhteet ja se, että uskaltaa jakaa ajatuksia ystävien tai luottoihmisten kanssa auttavat meitä eteenpäin.

Itsemyötätunto usein auttaa meitä hyväksymään epäonnistumisia. Toisaalta ihminen on erehtyväinen ja opimme omista virheistämme. Itsensä johtamisessa tarvitaan siis myötätuntoa omaan toimintaamme. Se voi olla myös sitä, että tuot esille omia tarpeitasi ja pyrit tasapainoon tekemiesi päätösten kanssa.

Itsensä johtamisessa ja ymmärtämisessä voit asettaa itsellesi erilaisia tavoitteita. Voit pohtia onko työsi sinulle paras mahdollinen, oletko tyytyväinen omiin ihmissuhteisiisi? Kaipaatko lisää unta ja onko ajatusmaailmasi myönteinen vai kielteinen.

Uskalla ottaa jokin asia käsittelyyn. Uskalla ajatella uudella tavalla. Uskalla toimia toisella tavalla. Tee päätös, että toimit toisella tavalla. Saat uutta energiaa ja aktivoit uusia hermoratoja aivoissa. Entinen menneisyys ei ole olemassa, vaan luot uuden todellisuuden, jossa toimit.

Projektipäällikön 7. hankekatsaus – asiakaskokemuksen muodostuminen

Teksti Päivi Dahl

Kuluneen elokuun aikana olemme pohtineet hanketiimissä sitä, millainen asiakaskokemus on vaikuttava ja saisi yritysten henkilöstöä lähtemään mukaan valmennuksiin.

Luottamuksen synnyttäminen on ensimmäinen asia. Kun kaksi toisilleen ennen tuntematonta kohtaa, niin keskustelun perusteella on tarkoitus saada selville, millainen tyyppi siellä on vastassa.

Hanketyössä täytyy ensin projektipäällikön saada aikaiseksi luottamus asiakkaisiin eli yrityksiin. Tämä tapahtuu usein lähettämällä sähköpostia toimitusjohtajille tai yrityksen info-sähköpostiin tai mielellään molempiin. Lisäksi projektipäällikkö soittaa ”kylmiä puheluita” toimitusjohtajille ja pyrkii pääsemään puhelimessa asian ytimeen. Lisäksi voidaan sopia vaikka Teams-näköpuhelu tai yrityskäynti, jossa päästään tarkemmin keskustelemaan yrityksen etätyön kehittämisestä ja hankeen valmennuksista. Nämä kaikki toimet pyrkivät lisäämään luottamusta ja luotettavuutta.

Viestinnän tyyli ja tiheys vaikuttavat luotettavuuteen. Hankeviestinnässä sähköpostiviestien sisällöt tulee kohdentaa niin, että tekstistä selviää heti alussa, mistä on kyse ja mitä tarjotaan. Myös tyylin tulee olla helposti lähestyttävä ja ymmärrettävä. Jos on tarkoitus saada yrityksen muutakin henkilöstöä mukaan kuin toimitusjohtajia, niin silloin se täytyy kirjoittaa auki tekstiin, että viestistä voi keskustella muun henkilöstön kanssa ja koskee myös koko yrityksen henkilöstöä.

Tämän jälkeen vielä kannattaa soittaa yritykseen ja kysellä sähköpostin perään: – Huomasittehan, että lähetin teille eilen klo 14.22 sähköpostin? Ja sitten juttu jatkuu saadun vastauksen perusteella keskustellen. Joka tapauksessa aina kun puhelun saa käyntiin, niin lopputulema voi olla joko miellyttävä asiakaskokemus tai sitten ei.

Asiakaskokemus syntyy vuorovaikutuksesta. Projektipäällikön keskustelukykyisyys herättää joko luottamusta yritysten päässä tai sitten liian tiheä sähköpostimarkkinointi voi kariuttaa asian etenemisen.

Asiakaskokemukseen vaikuttaa myös digitaalinen ympäristö. Jos hankkeessa tarjotaan valmennusta tai koulutusta jne., niin täytyy pohtia onko se helposti tavoitettavissa ja saavutettavaa sekä yksinkertaista asiakkaan käyttää. Ammattikorkeakoulussa meillä on mahdollisuus käyttää erilaisia verkkokokousjärjestelmiä vaikkapa lyhytkestoisiin tilaisuuksiin. Ne eivät välttämättä kuitenkaan tuota pitempikestoisissa toteutuksissa toivottua lopputulosta.

Ammattikorkeakoulun järjestämissä, yritysasiakkaille suunnatuissa valmennuksissa, koulutuksissa sekä tilaisuuksissa on yleensä aina taka-ajatuksena, että niistä osallistujat saisivat jonkinlaista oppia tai uutta tietoa mukaansa. Tässä törmätään jälleen asiakaskokemuksen tuottamiseen ja tiedon lähteille pääsemiseen eli digitaaliseen ja helppoon oppimisympäristöön.

Hyvän asiakaskokemuksen tuottamiseen liittyy myös osallistujien jatkuvan oppimisen mahdollistaminen. Tätä puolestaan tukee ajasta ja paikasta riippumattoman sisällön tuottaminen. Tälle tulisi kuitenkin olla jonkinlainen alusta tai oppimisympäristö, joka toimisi myös saman periaatteen mukaisesti eli olisi saatavilla 24/7/365.

Hanketoiminnassa ei välttämättä toimi samat ratkaisut kuin oppilaille tuotetuissa opintojaksoissa. Tässä törmätään myös tekniikkaan ja IT-tukeen sekä erilaisiin statuksiin, joilla esim. verkkokokousjärjestelmissä toimitaan. Mutta siitä voisin kirjoittaa toisen blogin, sellainen mielenkiintoinen maailma se on!

Millaisia kokemuksia sinulla on onnistuneista koulutus- tai valmennuskokonaisuuksista? Mikä niistä teki sellaisen, että sinulle jäi miellyttävä asiakaskokemus? Kerro niistä kommenteissa!

Projektipäällikön 4. hankekatsaus

Teksti Päivi Dahl

Huhtikuu hurahti vauhdilla, ehkä osin pääsiäisen vaikutuksesta, koska työpäiviä oli pari normaalia vähemmän. Hanget ovat vajuneet, mutta vielä ei ole aika rapsutella nurmikoita ainakaan Kajaanissa. Vappunakin vihmoi räntää.

Työpajoja järjestettiin huhtikuussa kaksi. Ensimmäisen pajan teemana oli sosiaalinen pääoma ja vuorovaikutus. Avataan sosiaalista pääomaa : Onko yrityksessämme korkea sosiaalinen pääoma? Jos näin, niin se heijastuu mm. hyvänä ilmapiirinä, henkilöstön työtyytyväisyytenä sekä innovointina. Mutta jos yrityksessä on alhainen sosiaalinen pääoma, niin siitä kertoo esim. lopettamis- tai eläköitymisaikeet tai se näkyy huonona ilmapiirinä.

Nyt kun työyhteisöissä siirrytään etätyöstä hybridityöhön, niin voidaan törmätä tilanteeseen, etteivät kaikki enää halua palata konttorille. Yrityksissä on jälleen pysähdyttävä pohtimaan sosisaalisen pääoman tasoa eli omaa toimintakulttuuria, mitä sille on mahdollisesti tapahtunut viimeisten kahden vuoden aikana.

Väitän, että useissa työyhteisöissä etätyön myötä on vuorovaikutus muuttunut jollakin tapaa. Kun ollaan tekemisissä pääasiassa verkon ja tietokoneen ruudun kautta, niin se jo itsessään heikentää sanattoman viestinnän osuutta. Jos palavereissa ei viitsitä edes kameraa avata, niin mielestäni silloin jo kannattaisi vakavasti pohtia, mikä on mennyt yrityksen viestinnässä vinksalleen.

Toin työpajassa esille Filosofian Akatemian asiantuntijan Miia Järvilehdon neljä työkalua, joilla voidaan vaikuttaa etä- ja hybridityössä vuorovaikutukseen. Ne ovat 1) dialogi, 2) kuuntelu, 3) arvostava lähestymistapa ja 4) aito läsnä olo. Lue tarkemmin työkaluista Järvilehdon blogista.

Huhtikuun lopulla työpajassa käsiteltiin tiimi- ja itseohjautuvuutta. Millainen on turvallinen tiimi? Miten tunteet vaikuttavat työhön? Tässä päädyttiin siihen, että jälleen kyse on paljon vuorovaikuksesta ja yrityksen viestintäkäytänteistä. Mistä työyhteisössä puhutaan, miten puhutaan, kuka puhuu, kuka ei. Miten asioista keskustellaan, jos keskustellaan?

Olemme kaikki kuitenkin viestinnän tuottajia, kuluttajia ja jakelijoita, niin oma käyttäytymisemme näissä rooleissa vaikuttaa siihen, millaista kulttuuria luomme työyhteisöön!

Itseohjautuvuus voidaan käsittää niin yksilön kuin tiimin taidoksi. Mutta yksilön ollessa itseohjautuva se ei poista esihenkilön vastuuta työnjohdosta! Ei tehdä oletuksia, vaan kysytään suoraan: ”Mitä sinulle kuuluu?” Ajatusten sanoittaminen ääneen korostuu voimakkaasti etätyössä niin työntekijöiden osalta kuin myös yrityksen johdon ja esihenkilöiden osalta.

Muistetaan ottaa dialogi käyttöön ja kuunnellaan mitä toisella on sanottavaa. Kohdataan aidosti ja annetaan aikaa vuorovaikutukselle.

Näiden teemojen käsittelyä jatketaan syksyllä valmennuksissa! Eli huhtikuussa on myös aloitettu valmennuspakettien suunnittelu ja elokuun 17. päivä järjestetään KICK OFF -verkkotilaisuus, jossa sisällöt esitellään ja kerrotaan kuinka voit pääset varaamaan yrityksellesi paikan valmennuksiin. Ilmoittaudu nyt jo mukaan!

Hankkeessa on edelleen huhtikuussa onkia viritelty veteen, ja soitettu yrityksiin. Muutamia uusia potentiaalisia yrityksiä on jututettu ja sähköpostia on lähetetty. Jos tiedät etätyön kehittämisestä kiinnostuneita yrityskavereita, niin vinkkaa tästä hankkeesta ja kehota ottamaan yhteyttä matalalla kynnyksellä.