Tutkimus – PIKA Kainuu

Alustatyöhön löytyy kiinnostusta Kainuussa

Teksti Päivi Dahl ja Päivi Padurets

Artikkeli on julkaistu Kainuun Sanomissa 22.5.2023

Alustatalous ja alustatyöpalvelut ovat uusi globaali kasvava ilmiö niin Euroopassa kuin Suomessa. Kyse on siitä, että liiketoimintaa tehdään avoimella digitaalisella, vuorovaikutteisella alustalla asiakkaiden ja ulkoisten tuottajien kesken. Alustayhtiö tarjoaa pelikentän eli alustan ja työkalut käyttäjille sekä pelisäännöt. Tällaisia alustayrityksiä ovat esimerkiksi Foodora ja Timma. Alustatyötä voidaan tehdä etänä ja paikasta riippumatta, ja siinä osapuolina ovat minimissään alusta, asiakas ja työntekijä. Teknologian mahdollistaa sen, että työntekijä voidaan palkata alustan kautta lyhyeenkin työsuoritukseen. (Padurets, P. 2023.)

PIKA Kainuu – Kestävä digitaalinen tulevaisuuden työ -hankkeessa oli tarve selvittää, löytyisikö kainuulaista yrityksistä tarpeita esimerkiksi asiantuntijan työllistämiseksi useampaan yritykseen ajasta ja paikasta riippumattomiin työtehtäviin. Lisäksi tarvittiin tietoa yritysten kokemuksista liittyen digitaaliseen työnvälitykseen.

Tämä selvitys tehtiin opinnäytetyötutkimuksessa, jossa liiketalouden opiskelija Päivi Padurets teki yrityksille suunnatun tutkimuskyselyn joulu-tammikuun aikana. Tulosten pohjalta valmistui opinnäytetyö: Kainuun yrittäjien kokemuksia alustatyöstä – case: PIKA Kainuu – kestävä tulevaisuuden työ -hanke. Juuri valmistuneessa opinnäytetyössä tutkittiin Kainuun yritysten tietotasoa alustataloudesta ja alustatyö-palveluista.

Tutkimukseen vastasi yrityksiä Kajaanista, Kuhmosta ja Sotkamosta, niistä neljä yritystä työllistää yli 10 henkilöä ja suurin osa vastanneista yrityksistä oli alle 10 henkilöä työllistäviä mikroyrityksiä. PIKA Kainuu -hankkeen kannalta tutkimuksen tulokset ovat merkittäviä, koska hankkeen kohderyhmälle kohdennetusta 31 yrityksestä 45 % vastasi kyselyyn. Tutkimustuloksia ei voida yleistää pienestä otoksesta johtuen, mutta tulokset antavat osviittaa alustatalouden ja alustatyön tuntemuksen tasosta Kainuussa.

Tutkimukseen vastanneista yrityksistä selkeästi suurimmassa osassa ei ole kartoitettu alustatyön tarjoamia mahdollisuuksia, eikä näissä yrityksissä ole työskennellyt myöskään vuokratyöntekijöitä. Samalla selvisi, että alustatyötä ei ole helppo erottaa vuokratyöstä. Suurimmassa osassa tutkimukseen vastanneista yrityksistä on työtehtäviä, joihin voitaisiin käyttää tilapäistä asiantuntijaa. (Padurets, P. 2023.)

Tutkimuksen mukaan selvä enemmistö vastanneista yrityksistä suhtautuu myönteisesti siihen, että alustatyön hyödyntäminen voisi olla mahdollisuus yrityksen toiminnan tehostamiseen. Yritykset ovat kiinnostuneita hyödyntämään tulevaisuudessa alustatyötä liiketoiminnassaan ja ne voisivat ostaa tulevaisuudessa palveluja alustojen kautta. Tuloksista voidaan kuitenkin todeta, ettei useimmissa yrityksissä ole tarpeeksi tietoa alustojen ja alustatyön tuomista liiketoiminnan mahdollisuuksista, eikä alustatyön ansaintalogiikkaa ole useimpien mielestä helppo ymmärtää. Myös lisätiedolle alustatyöstä on tarvetta. (Padurets, P. 2023.)

Etä- ja hybridityön kehittämisen hankkeen kannalta saatiin relevanttia tietoa siitä, että Kainuussa tarvitaan lisää tietoa alustojen ja alustatyön tuomista liiketoiminnan mahdollisuuksista sekä alustatyön ansainta-logiikasta. Myönteistä on se, että vaikka yrityksissä ei vielä ole alustatyöpalveluja hyödynnetty, niin kiinnostusta löytyy. Huomionarvoista on myös se, että yrityksissä on orastavaa kiinnostusta alustapalvelujen myymiseen uutena tulonlähteenä. Yrittäjillä on siis kiinnostusta hyödyntää tulevaisuudessa alustatyötä liiketoiminnassaan sekä ostaa palveluja alustojen kautta. Ylipäätään alustatyön hyödyntäminen nähdään yrityksissä mahdollisuutena toiminnan tehostamiseen.

Lähde: Padurets P. (2023). Kainuun yrittäjien kokemuksia alustatyöstä. Opinnäytetyö. Saatavilla https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304165366

Kirjoittajat:

Päivi Dahl on filosofian maisteri, restonomi YAMK, AmO ja työskentelee lehtorina ja projektipäällikkönä PIKA Kainuu – kestävä digitaalinen tulevaisuuden työ -hankkeessa Kajaanin ammattikorkeakoulussa.

Päivi Padurets on toukokuussa 2023 valmistunut liiketalouden tradenomi Kajaanin ammattikorkeakoulusta.

Projektipäällikön 13. hankekatsaus

Teksti Päivi Dahl

Hankkeen valmennuspilottijakso päättyi maaliskuun lopussa ja kirjoitin sen johdosta blogitekstin Etätyön valmennuspilotti päättyi. Siinä kokoan jo yhteen saldoa valmennuksista sekä muista hankkeessa saavutetuista tuloksista.

Viimeinen valmennuskerta 29.3. oli kokoava webinaari valmennuksista ja siinä yhteydessä tutkija Jari Järviluoma esitteli kainuulaisille yrityksille suunnatun työhyvinvointi tutkimuksen tuloksia. Tästä kirjoitin blogin Kainuulaisissa yrityksissä etäjohtaminen toimii paremmin kuin vuosi sitten.

Etätyön kehittämisen PIKA Kainuu -hankkeessa rakennan parhaillaan verkko-opintopakettia avoimen amk-tarjottimelle. Siinä on oma työnsä, mutta tärkeästä aiheesta on hyvä saada tärkeimmät asiat tiivistetysti esille tukemaan yritysten omatoimista jatkuvaa oppimista.

Hankkeessa riittää vielä hankehallinnointia, erilaisten lomakkeiden käsittelyä sekä ohjausryhmän kokouksia. Nämä vaativat tietojen keräämistä, analysointia sekä istumista ja jalostamista raportteihin. Lisäksi kokoamme yhteisjulkaisua hankkeen teemoista ja siihen liittyy artikkelitekstien oikolukua sekä myös kirjoittamista.

Kaikessa tässä täytyy muistaa myös nauttia kauniista keväästä, seurata lumihankien sulamista ja muistaa tauottaa kirjoittamista sekä istumista. Etätyöhön uppoutuminen on toisaalta kivaa, mutta aivot tarvitsevat taukoja. Välillä tuntuu, että suutarin lapsella ei ole kenkiä ja saatu oppi kaatuu kuin vesi hanhen selästä pois päin.

Eli joka päivä täytyy muistaa pitää järki mukana työssäkin ja ohjakset tiukalla, jottei hepo karkaa käsistä. Tällä tarkoitan, että omasta työhyvinvoinnista etätyössä voit vain sinä itse huolehtia ja on se myös työnantajan etu, että etätyössäkin voidaan hyvin.

Hanketyössä olemme nyt siinä vaiheessa, että ke 3.5. järjestämme loppuwebinaarin Mikä muuttuu etätyössä? Verkkotilaisuudessa vedetään vielä yhteen hankkeen valmennukset sekä hankkeen tulokset. Lisäksi saadaan etä- ja hybridityön asiantuntijan näkökulma teemaan: Mikä muuttuu etätyössä?

Mikäli kiinnostuit, niin katso ohjelma ja ilmoittaudu mukaan tästä. Tervetuloa linjoille!

Kainuulaisissa yrityksissä etäjohtaminen toimii paremmin kuin vuosi sitten

Teksti Päivi Dahl

PIKA Kainuu – kestävä digitaalinen tulevaisuuden työ -hankkeessa selvitettiin keväällä 2022 ja 2023 kainuulaisten yritysten kokemuksia etätyöstä, sen hyvistä ja huonoista puolista, sekä etätyön vaikutuksesta työntekijöiden työhyvinvointiin. Tämän kevään tutkimuskyselyssä selvisi, että vuoden aikana halukkuus tehdä etätöitä on hieman vähentynyt. Fyysiseen hyvinvointiin etätyöllä ei juurikaan ole vaikutusta, mutta yleisesti vastaajat kokevat etätyön vaikuttavan työhyvinvointiinsa myönteisesti. Lisäksi yrityksissä koetaan, että etäjohtaminen toimii paremmin kuin vuosi sitten.

Selvitykseen osallistuneissa yrityksissä on vuoden aikana laadittu etätyön ohjeita sekä keskusteltu pelisäännöistä, mutta edelleen noin neljäsosassa ne ovat epäselviä tai puuttuvat kokonaan. Työtehtävien etäjohtaminen toimi hyvin ja kouluasteikolla etäjohtamisen keskiarvo on nousut kuluneena vuonna 7,7:stä 8,1:een. Etätyön kehittämiseen omassa työyhteisössä näki tarvetta 44 % vastaajista.

Etätyön myönteiseksi puoleksi koettiin vastaajien mielestä yleisesti se, että aikaa säästyy työmatkoista. Muita usein esille nostettuja etätyön hyviä puolia olivat toimistoa parempi työrauha, etätyön tehokkuus ja tuottavuus, työaikojen joustavuus sekä työnteon paikkariippumattomuus.

Etätyön huonoksi puoleksi vastaajat mainitsivat useimmin sosiaalisten kontaktien ja yhteisöllisyyden vähenemisen. Etätyön haasteiksi nähtiin myös työn ja vapaa-ajan sekoittuminen sekä työpäivien venyminen. Ongelmallisina pidettiin niin ikään jatkuvia virtuaalikokouksia ja puutteellista työergonomiaa kotityöskentelyssä.

Kainuulaisille yrityksille suunnatut sähköiset tutkimuskyselyt toteutettiin vuosien 2022 ja 2023 helmi-maaliskuussa. Kyselyjen linkkejä jaettiin sähköpostitse suoraan yrityksille, PIKA Kainuu -hankkeen Facebookissa, hankkeen nettisivulla sekä Kainuun yrittäjien uutiskirjeessä. Tutkimukseen saatiin analysointikelpoisia vastauksia kummallakin kyselykerralla 24 kappaletta.

Projektipäällikön 12. hankekatsaus

Teksti Päivi Dahl

Hanke on edennyt nyt jo yli puolenvälin ja kevään valmennukset ovat käynnissä. Edelleen kerran viikossa järjestetään live-webinaari eri teemoista ja lisäksi oppimisympäristöön viedään teemaan liittyvää materiaalia, mm. videoita, podcasteja, artikkeleita sekä linkkejä kyseistä teemaa käsitteleviin sivustoihin jne. Oppimisympäristöön tehdään myös lyhyitä kyselyjä sekä kirjoitustehtäviä, joiden tarkoitus on syventää ja auttaa teeman asioiden sisäistämistä.

Hankkeen viestintää on tehty edelleen sähköpostimarkkinointina, mutta nyt on ollut havaittavissa, että innostus etätyön kehittämiseen on hiipumassa ainakin webinaarien osallistujien määrän näkökulmasta katsottuna. Yrityskulttuurin muutos sekä dronen käytön tehopäivä saivat aikaan hetkellistä uusien yritysten innostumista mukaan hankkeeseen. Rahoittajan mielestä nämäkin yritykset ovat tervetulleita ja toisaalta niistä saadaan mukavasti raportoitiin merkintöjä osallistuneista yrityksistä.

Vuosi sitten keväällä toteutettiin PIKA työhyvinvointi tutkimuskysely ja tänä keväänä se on lähetetty toistamiseen sekä viime vuonna vastanneisiin yrityksiin, että myös laajemmalla otannalla PIKA hankkeen kohderyhminä oleviin, sekä hankkeeseen osallistuneisiin yrityksiin että yrityksiin, jotka eivät ole osallistuneet toimenpiteisiin, mutta ovat suhtautuneet hankkeeseen myötämielisesti.

Nyt maaliskuussa on vielä kaksi varsinaista valmennuswebinaaria sekä yksi Jaksa hyvin -webinaarisarjan verkkoluento. Lisäksi maaliskuun 29. päivä julkaisemme alustavat tulokset tämän vuoden PIKA tutkimuskyselystä sekä pidämme yhteenvedon PIKA-valmennuksista.

Ajatukset siirtyvät seuraavaksi verkko-opintojakson tekemiseen ja artikkelisarjan julkaisun kokoamiseen sekä loppuraportin koostamiseen. Hankkeen loppuseminaarin päivämäärä on myös päätetty, mutta siitä kerron lisää seuraavassa hankekatsauksessa ensi kuussa.

Aivoterveydestä kannattaa pitää huolta – multitaskaamisen aika on ohi!

Teksti Päivi Dahl

Ihmisten työssä uupumiseen vaikuttaa moni asia. Kysyttekö teidän työpaikalla toisiltanne mitä sinulle kuuluu? Uupumisen yksi tekijä voi olla liiallinen kognitiivisen ergonomian rasitus eli jos ei pidetä työpäivän aikana taukoja tarpeeksi, niin silloin ei tapahdu tarpeellista palautumista työpäivän aikana. Kiinnitetäänkö teidän työpaikalla huomiota työn tauotukseen?

Meidän työikäisten ja työssäkäyvien tärkein omaisuus on aivot ja sen olisi oltava myös pääasia! Yliopettaja, projektipäällikkö Kati Päätalon mukaan aivoterveydellä tarkoitetaan aivojen hyvinvointia, jota tukevat terveelliset elintavat. Näitä ovat muun muassa terveellinen ravinto, riittävä lepo ja liikunta sekä päihteettömyys ja aivojen sopiva haastaminen. Myös liiallista stressiä tulisi välttää.

Aivoterveys on jokaisen pääasia. Multitaskaamisen aika on ohi. Kuva Pixabay.

Aivo- ja mielenterveyden edistäminen työpaikoilla edellyttää yrityksen ylimmän johdon sitoutumista ja toisaalta työnantajat tarvitsevat tästä asiasta lisää tutkittua tietoa. Tiesittekö sen, että työ voi auttaa myös mielenterveyden häiriöstä toipumista?

Työnantaja on velvollinen huolehtimaan työtekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä (Työturvallisuuslaki 738/2002). Eli työnantajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin jos työympäristö aiheuttaa vaarantavaa kuormitusta työntekijöille. Tämä koskee myös liiallisen kognitiivisen ergonomian rasituksen havaitsemista. Työssä jaksaminen ja työhyvinvoinnin vahvistaminen tulee nostaa esiin kehityskeskusteluissa.

Aivokuormituksella – esimerkiksi uupumus, työstressi tai pitkittyneet negatiiviset tunteet- on myös todettu olevan näkyviä fysiologisia muutoksia aivotoiminnassa. Liika aivokuormitus aiheuttaa myös toiminnan-ohjaustoimintojen heikkenemistä eli esim. stressitilassa henkilön aivot menevät ikään kuin säästöliekille, jotta kuormitus vähenee.

Viimeisen kolmen vuoden aikana etä- ja hybridityöt ovat vaikuttaneet meidän työyhteisöviestintään. Virtuaalisessa työssä kun kohtaamiset ovat vähentyneet, meidän tulisi joka tapauksessa yrittää huomioida työkaverit ja heidän suoriutumisensa erilaisista tehtävistä. Mikrohuomioiminen ei maksa mitään, mutta sen avulla voidaan sanoittaa ja tehdä näkyväksi toistemme työ. ”Kiitos kun autoit minua, vaikka sinulla oli kiire tänään. Se merkitsi minulle hyvin paljon” tai ”Piristit meidän mielialaa iloisilla kommenteillasi”. Lyhyesti tiivistettynä aina kun arvostat toista, niin kerro se hänelle.

Oletko tullut ajatelleeksi, että sinäkin voit törmätä teknostressiin työssäsi? Kun tietokoneen nettiyhteys pätkii tai sovellukset tekevät sinulle temput kesken palaverin tai sisäänkirjautuminen ei onnistu. Tunnet ehkä hetkellistä suuttumusta teknologiaa kohtaan ja päätät heittää koneen lattialle. Tai joudut työssäsi ottamaan haltuun jonkin uuden sovelluksen, joka helpottaisi työtäsi jatkossa. Alussa voivat tunteet olla pinnassa, mutta kun asian oppii, niin teknostressi helpottaa.

Aivoterveyteen voidaan vaikuttaa työpaikalla muun muassa keskustelemalla ja havainnoimalla toimintaa. Toki työntekijän itse tulee rohkeasti ottaa asioita esille, esimerkiksi jos työpäivät tuntuvat olevan yhtä silppua, niin millaisin keinoin tähän saataisiin helpotusta? Onko työpaikalla kommunikointi sekä ohjeistukset selkeitä? Kehitetäänkö osaamista ja onko oppimiselle varattu aikaa? Työympäristön häiriöt, vaikkapa melu tai keskeytykset saattavat vaikuttaa aivoterveyteen heikentävästi.

Toisinaan kannattaa pysähtyä oman työhyvinvoinnin äärelle ja pohtia miten minä voin. Tällaisessa itsearvioinnissa voi käyttää tukena esimerkiksi Työturvallisuuskeskuksen tekemää maksutonta Kuormitusvaakaa oman kuormituksen ja voimavarojen arvioimiseen. Toisaalta oman työpäivän järjestämisessä esimerkiksi pyykkikonetekniikka toimii vallan hyvin työpäivän tauottajana. Työterveyslaitos on tuottanut palautumisen viikkokalenterin, josta voi ottaa vinkit jokaiseen viikkoon! Käy lataamassa omasi: Olennaistamisella uudistumista, palautumista ja työhyvinvointia – OLLAPPA | Työterveyslaitos (ttl.fi)

Hyviä arkivinkkejä aivoterveyteen ovat muun muassa keskittyminen yhteen asiaan kerrallaan, multitaskaamisen aika on ohi! Opettele uusia asioita vähän kerrallaan ja varaa niille aikaa kalenteriin. Sopikaa työpaikan käytänteistä yhdessä ja noudattakaa niitä. Kun kaikki tietävät pelisäännöt, niin aivoterveyden kannalta se on hyvä asia.

Informaatioergonomiaan vaikuttaminen on myös osa aivoterveyden vaalimista. Työtehtävien priorisointi ja jäsentely listojen avulla ja kokousten struktuurista sopiminen helpottavat muistikuorman keventämistä. Yhteisesti sovitut viestinnän käytännöt vaikuttavat tietotulvan vähenemiseen sekä keskeytyksettömän työn mahdollistaminen parantaa keskittymistä työhösi.

Tämän blogiteksti perustuu Aivoterveys webinaariin 1.2.23, jossa asiantuntijana toimi Kati Päätalo Oulun ammattikorkeakoululta, jossa hän toimii johtamisen ja työhyvinvoinnin edistämisen yliopettajana sekä projektipäällikkönä Kestävä aivoterveys -hankkeessa.

Etätyön kirjakatsaus – vinkit lukemistoon

Teksti: Päivi Dahl

Etätyöstä on kirjoitettu hyviä teoksia viime vuosina. Teen tässä pienen katsauksen lukemiini kirjoihin hankkeen aikana. Osa kirjoista ei käsittele suoraan etätyötä, mutta niiden aiheet liittyvät kyllä tiiviisti etätyöhön tai johtamiseen ja sitä kautta ne antavat mainioita vinkkejä etätyön kehittämiseen.

Etätyöhön liittyviä kirjoja vinkiksi ja oman kehittymisen tueksi.

Tähän mennessä olen lukenut teemaan liittyvät seuraavat teokset:

Keränen Heimo, 1998. Työ ja paikka. Etätyön kehittymislähtökohdat Kainuussa. Kirja on tutkimusraportti ja varmaankin yksi ensimmäisiä julkaisuja, jossa on etätyöstä koostettua tietoa Kainuussa.

Oli mielenkiintoista huomata, että edelleenkin 2020-luvulla olemme hyvin monessa asiassa samassa jamassa kuin 24 vuotta aikaisemmin. Tuolloin jo havaittiin, että etätyössä on kyse muutoskyvykkyydestä sekä työtapamuutoksen hyväksymisestä organisaatiokulttuureissa. Lisäksi Keränen havaitsi, että etätyön kehittämisessä tarvitaan koko työprosessin kehittämistä mukaan lukien tiimityön ja projektimaisen työn hallinta.

Boijer-Spoof Heikinheimo Kati ja Ilmivalta Riikka, 2022. Etätyön hyvinvointiopas. Tämä kirja tukee etätyöläisen hyvinvointia kaikin tavoin. Tästä saa tietoja ja hyviä ajatuksia sekä vinkkejä omaan arkeen. Kirjassa on myös mukana helppoja harjoituksia hyvinvoinnin tueksi. Tämä kirja on saatavilla myös äänikirjana. Vahva suositus luettavaksi.

Sivonen Outi, 2022. Yrityskulttuurit murroksessa. Inhimillinen työelämä ei rakennu pelkällä itseohjautuvuudella. Teoksessa pureudutaan etätyön mukanaan tuomaan työyhteisön yrityskulttuurin muutokseen. Kirjassa on mukana käytännön esimerkkejä siitä, kuinka yrityksissä voidaan rakentaa yhteisöllisyyttä ja välittämistä virtuaalityöympäristössä. Kirjassa käsitellään myös viestintää, johtamista ja yhteisön kehittämistä.

Saari Oskari, 2015. Aki Hintsa – voittamisen anatomia. Tästä kirjasta saa runsaasti ajateltavaa oman hyvinvointinsa edistämiseksi. Vaikka teoksessa käsitellään F1-maailmaa, niin siellä on esimerkkejä myös yrityskentältä. Kirjassa tuodaan esille se, että ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin tarvitaan niin mielen kuin kehon hyvinvointia. Teoksen lopussa on jopa lihaskunto ja liikkuvuusharjoitteita. Saari kirjoittaa, että hyvinvointi ei ole osiensa summa vaan tulo!

Soback Dan, 2021. Valmentava johtajuus – opas voiman, viisauden ja myötätunnon herättämiseen. Soback kirjoittaa johtajuudesta ja valmentavasta otteesta. Hän herättää miettimään johtajuudessa sitä, että kun olet johtaja – annatko kaloja vaiko opetatko onkimaan? Kirjassa myös avataan valmentavan johtajuuden 6 prinsiippiä ja lukujen lopuksi on jokaisesta teemasta napakka yhteenveto.

Järvinen Pekka, 2018. Ammatillinen käyttäytyminen, tie onnistumiseen. Järvisen kirjassa avataan niin työntekijöiden kuin esihenkilöiden roolia ja pohditaan laajasti kysymystä, mitä se ammatillinen käyttäytyminen oikein on? Teos herättää miettimään kuinka itse kohtelen muita ja käyttäydynkö ammattini vaatimusten mukaisesti. Ajatuksia kannattaa soveltaa myös etä- ja hybridityöympäristöön.

Toivottavasti otat näistä jokin kirjan omalle lukulistallesi!

Kerro minulle, jos sinulla on tiedossa hyviä kirjoja tai tutkimuksia, niin saan lisää lukemista listalleni.

Mukavia lukuhetkiä kirjojen parissa!

Mökille etätöihin

Teksti: Jari Järviluoma

Eräs varma kevään merkki on vilkastuva keskustelu kesämökkeilystä. Keskustelun kestoaiheisiin kuuluu vapaa-ajan asunnon ylläpitoon liittyvän työn määrä, jolla viitataan esimerkiksi halon hakkuuseen, kaivon pesuun ja loputtomiin remonttitarpeisiin. Kärkevimmissä kannanotoissa kesämökki rinnastetaan työleiriin. Pandemian myötä mökkeilyn ja työn vuorovaikutusta tarkasteleva keskustelu on saanut lisänyansseja yleistyneestä etätyöstä, jota entistä useammin tehdään kodin ohella myös kesämökiltä käsin.

Vapaa-ajan asunnoilla tehtävä etätyö yleistyi nopeasti keväällä 2020 alkaneiden pandemiarajoitusten siivittämänä. Mökeillä tapahtuvan etätyöskentelyn lisääntymisestä saa käsityksen Luonnonvarakeskuksen Mökkibarometristä vuodelta 2021, jonka mukaan etätöitä teki vapaa-ajan asunnolla 43 prosenttia sellaisista mökkiläisistä, joille etätyö oli ylipäänsä mahdollista. Kyseinen osuus on kuusinkertainen verrattuna vuotta 2015 koskevan vastaavan tutkimuksen tuloksiin. Vuoden 2021 Mökkibaro-metristä ilmenee myös, että etätyötä tehneistä mökkiläisistä kaksi kolmesta kertoi olevansa halukas tekemään enemmänkin etätöitä vapaa-ajan asunnollaan.

Vapaa-ajan asuntojen etätyöaalto on vahvasti kytköksissä koronaan, mutta suuntaus kesämökkien etätyökäytön kasvuun oli nähtävissä jo ennen pandemiaa, esimerkiksi Kajaanin ammattikorkeakoulun keräämän mökkiläiskyselyn tuloksissa.

Mökkiläiskysely koski kymmentä Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kuntaa ja niissä kesämökin omistavia ulkopaikkakuntalaisia. Kyselyn etätyöosiossa tiedusteltiin muun muassa vastaajien arviota etätyön tekemisen muutoksista seuraavan viiden vuoden aikana. Kaikissa kymmenessä kohdekunnassa etätyön lisääntymistä ennakoivien osuudet olivat selkeästi suurempia kuin etätyön vähenemistä ennakoivien osuudet. Nämä kyselyt tehtiin siis aikana (touko-kesäkuu 2019), jolloin covid-19-viruksesta ei ollut vielä tietoakaan.

Kesämökkien soveltuvuus etätyöpaikaksi

Vapaa-ajan asuntojen etätyökäytön yleistymisestä huolimatta suurimmalla osalla mökeistä etätyötä ei tehdä lainkaan. Syitä tähän on useita. Kajaanin ammattikorkeakoulun mökkiläiskyselyssä useimmin mainittu syy oli loma-asunnon käyttäjien eläköityminen, mikä ei sinällään ole yllätys, sillä Tilastokeskuksen kesämökkitilaston mukaan mökinomistajien keski-ikä on Suomessa 63 vuotta.

Toiseksi varsin keskeiseksi syyksi nousi mökin käyttäjän ansiotyön luonne, joka ei mahdollista etätyön tekemistä. Muita selittäviä tekijöitä etätyön tekemättömyyteen olivat muun muassa etätyöstä aiheutuva työn ja vapaa-ajan sekoittuminen, riittämättömät tietoliikenneyhteydet sekä loma-asunnon soveltumattomuus etätyöhön esimerkiksi sähköttömyydestä johtuen.

Työhyvinvoinnin kannalta kesämökin luonnonympäristö elvyttää jo pelkällä olemassaolollaan (etä)työstressiä. Kuva Unsplash.

Ennen pandemiaa tehdyssä Kajaanin ammattikorkeakoulun mökkiläis-kyselyssä ei noussut juurikaan esille työyhteisön sosiaalisen vuoro-vaikutuksen väheneminen, jota nykyään pidetään ehkä kaikkein suurimp-ana etätyön haittapuolena. Myöskään ergonomisiin haasteisiin ei mökkiläiskyselyssä kiinnitetty huomiota, vaikka työergonomia vapaa-ajan asunnolla lienee keskimääräisesti vielä heikommissa kantimissa kuin mitä se kotona etätyötä tehtäessä on.

Rajoitteistaan huolimatta kesämökki on parhaimmillaan ideaalinen etätyö-paikka. Mökillä työtä keskeyttäviä ulkoisia häiriötekijöitä on yleensä huomattavan vähän, mikä on omiaan parantamaan työn tuottavuutta. Työhyvinvoinnin kannalta kesämökin luonnonympäristö elvyttää jo pelkällä olemassaolollaan (etä)työstressiä. Unohtaa ei myöskään sovi, että vapaa-ajan asunnolla pidempään viivyttäessä normaaleista työmatkoista säästyneen ajan voi käyttää miten haluaa, joko etätöiden jatkamiseen tai onkimiseen, hyötyliikuntaan ja muuhun perinteisempään mökkipuuhas-teluun.

Hybridityöhön siirtymisen vaikutukset?

Pandemiarajoitteita purettaessa useilla työpaikoilla ollaan siirtymässä uuteen normaaliin, ns. hybridityöhön, jonka tavoitteena on yhdistää läsnä- ja etätyötä mahdollisimman optimaalisella tavalla. Erilaisten hybridirat-kaisujen vaikutukset kesämökeillä tehtävän etätyön määrään ovat vielä arvailujen varassa. Hybridimallissa vapaa-ajan asuntojen etätyökäytön voidaan kuitenkin ajatella olevan erityisellä tavalla riippuvainen kesämökin etäisyydestä ja läsnätyön säätelystä. Mikäli kesämökki sijaitsee huomat-tavan kaukana työpaikasta, tiukka velvoite läsnätyölle esimerkiksi tiettyinä viikonpäivinä lienee omiaan vähentämään mökillä tehtävää etätyötä. Satojen kilometrien ajo loma-asunnolle etätöihin ei välttämättä tunnu mielekkäältä, jos viipymä mökillä jää työyhteisölle määriteltyjen läsnäolo-vaateiden takia muutamiin päiviin.

Tästä katsannosta etä- ja hybridityön pelisäännöillä voi olla heijasteita myös maaseudun elinvoimaisuuteen. Suomen reilusta puolesta miljoonasta kesämökistä yli 40 prosenttia sijaitsee harvaan asutulla maaseudulla, jonka taloudelliseen ja sosiaaliseen aktiivisuuteen mökkiläiset tuovat monin paikoin merkittävän lisän. Siksi aluekehityksenkin näkökulmasta jousta-vuus hybridi- ja etätyön organisoinnissa olisi suotavaa.

Lähteet

Järviluoma, J. (2020). Matkailullinen vapaa-ajan asuminen: Hyrynsalmi, Kuhmo, Sotkamo ja Suomussalmi. Kajaanin ammattikorkeakoulun julkaisusarja B:99.

Tilastokeskus (2021). Rakennukset ja kesämökit 2020. Suomen virallinen tilasto, Asuminen 2020.

Voutilainen, O., Korhonen, K., Ovaska, U. & Vihinen, H. (2021). Mökkibarometri 2021. Luonnonvarakeskus, Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 47/2021.

Kirjoittaja työskentelee tutkijana Kajaanin ammattikorkeakoulun PIKA-hankkeessa.

Etätyöskentely parantaa työmotivaatiota, säästää aikaa työmatkoista ja lisää työrauhaa

Teksti Päivi Dahl

PIKA Kainuu – kestävä digitaalinen tulevaisuuden työ -hankkeessa selvitettiin keväällä 2022 kainuulaisten yritysten kokemuksia etätyöstä, sen hyvistä ja huonoista puolista, sekä etätyön vaikutuksesta työntekijöiden työhyvinvointiin. Tutkimuskyselyyn vastanneista reilu kolmannes teki työajastaan 81-100 % etätöinä. Vastaajista yli kolmanneksella etätyö parantaa merkittävästi työmotivaatiota ja vajaalla kolmanneksella se parantaa työssä jaksamista jonkin verran. Fyysiseen hyvinvointiin ei juurikaan etätyöllä ole vaikutusta. Vastaajien mielestä yli 40 %:lla etätyö parantaa työhyvinvointia yleensä.

Etätyössä hyviä puolia ovat kainuulaisten vastaajien mielestä yleisesti se, että aikaa säästyy työmatkoista. Lisäksi etätyössä hyväksi koettiin parempi työrauha kuin toimistolla, etätyön joustavuus ja mahdollisuus vaikuttaa omiin työaikoihin sekä paikkariippumattomuus. ”Ajan säästyminen ja työtehtävien sekä toimintatapojen kehittyminen.” – vastasi eräs työntekijä etätyön parhaista puolista.

Yhteisöllisyys ja sosiaaliset kontaktit vähenivät

Etätyön huonoksi puoleksi vastaajien mielestä nousivat yleisesti sosiaalisten kontaktien ja yhteisöllisyyden väheneminen, työn ja vapaa-ajan eron sumentuminen ja työpäivien venyminen. Osa vastaajista koki, ettei koti ole sopiva työpaikka. Lisäksi etätyön huonoksi puoleksi nimettiin jatkuvat virtuaalikokoukset ja ergonomiset ongelmat kotityöskentelyssä.

Kyselyyn vastanneista 18 yrityksistä noin viidesosassa etätyön tekemisen ohjeistukset ja pelisäännöt eivät olleet selviä ja työtehtävien etäjohtaminen toimi hyvin neljänneksellä vastanneista. Kouluasteikolla etäjohtamisen keskiarvo oli 7,7. Etätyön kehittämiseen omassa työyhteisössä näki tarvetta 46 % vastaajista.

Sähköinen tutkimuskysely oli avoinna kuukauden ajan helmi-maaliskuussa 2022. Kyselyn linkkiä jaettiin sähköpostitse suoraan 52 yritykseen sekä linkkiä jaettiin hankkeen kanavissa Facebookissa ja LinkedInissa, hankkeen nettisivulla sekä Kainuun yrittäjien uutiskirjeessä, jolla on noin 1000 vastaanottajaa.

Vastauksia tutkimuskyselyyn saatiin yhteensä 24 kpl, joissa oli edustettuna yhteensä 18 eri yritystä Kainuusta. Joistakin yrityksistä oli useampi vastaaja. Vastaajien keski-ikä oli 46 vuotta ja vastaajista 58 % oli miehiä. Pienen vastausmäärän perusteella ei voida tehdä yleistyksiä, mutta vastauksista saadaan jo viitteitä osaamisen kehittämiseen ja etätyöosaamisen valmennuspakettien suunnitteluun.

***************

Ajanhallinta etä- ja hybridityössä ei ole vain yksilön asia

Teksti: Päivi Dahl

Osallistuin Työterveyslaitoksen webinaariin Ajanhallinta asiantuntijatyössä ja nostan siitä nyt esiin muutamia havaintojani.

TTL:n erityisasiantuntija Kirsi Yli-Kaitala (2022) avasi vuonna 2018 tehdyn Työolotutkimuksen tuloksia. Tutkimuksessa ajankäytön haasteeksi nousi mm. työssä koettu kiire, jota naiset kokevat enemmän kuin miehet. Kiireeseen vaikuttavat mm. tiukat aikataulut, työn keskeytykset (puhelin, pikaviestimet jne.), liian monta samanaikaista työtehtävää ja tunne siitä, ettei ehdi paneutua tehtäviinsä.

Näistä voi aiheutua myös sitä, että työasiat pyörivät mielessä vapaa-ajalla. Eli työn teon olosuhteet voivat johtaa ns. multitaskaamiseen ja keskittymisvaikeuksiin.

Yli-Kaitala nosti esiin sen, että etätyössä tarvitaan uusia toimintatapoja ja pelisääntöjä. Tämä johtuu siitä, että kun asioita ei hoideta kasvotusten, niin ongelmia voi kasautua. Myös viestien ja kanavien määrä lisääntyy ja digikokoukset kuormittavat. Keskeytysten määrää täytyy hallita myös etätyössä ja taukojen merkitys korostuu.

Etätyöstä on havaittu, että se oi myös kuormittaa ja sitä kautta uhata jopa työhyvinvointia. TTL:n Miten Suomi voi -tutkimuksessa (2022) on havaittu, että työn imu ja työtyytyväisyys ovat laskeneet sekä työuupumusoireet kasvaneet vastaajien iästä riippumatta. Sama tutkimus kertoo sen, että parhaiten voidaan hybridityössä, jossa saadaan sosiaalista tukea, nähdään ja luotetaan työkavereihin ja opitaan myös uusia asioita.

Työajanhallinta ei ole vain yhden ihmisen, työntekijän vastuulla, vaan se on sosiaalinen prosessi. Siihen vaikuttaa niin organisaation kuin yrityksen käytänteet, rakenteet ja normit. Nämä luovat kehikon, jossa ajanhallintaa järjestetään.

Muuttuva työ, työn ja tehtävien sirpaloituminen, pakottaa yritykset ja organisaatiot pohtimaan ajankäyttöä uudestaan yhdessä työntekijöiden kanssa. Ratkaisuja tulee etsiä kaikilla organisaation tasoilla; koko yrityksen, johtamisen, työyhteisön ja asiantuntijoiden tasoilla. Yksi olennainen asia on priorisointi, eli asioiden asettaminen tärkeysjärjestykseen.

”Yksikään ajanhallinnan menetelmä ei takaa sitä, että asiantuntija saa kaiken valmiiksi, jos työtä on liikaa.” – Kirsi Yli-Kaitala (2022) webinaarissa.

Jokaisessa organisaatiossa tulee keskustella ja sopia yhteisistä pelisäännöistä ajankäyttöön ja tavoitettavuuteen eli vuorovaikutukseen ja viestintään. Täytyy luoda psykologinen turvallisuuden tunne työyhteisöön. Sitten voidaan jopa vahvistaa työtyytyväisyyttä.

Webinaari pidettiin 16.3.2022 ja se oli osa Työterveyslaitoksen Opi verkossa -webinaarisarjaa.

Projektipäällikön 2. hankekatsaus

Teksti: Päivi Dahl

Helmikuu oli hyvin opettavainen projektipäällikölle. Työpäivien tunnit kuluvat nopeasti ja päivät sekä viikot hurahtivat vauhdilla.

Hankkeessa on viitekehyksen rakentaminen vielä kesken. Olemme keränneet kokemuksia muista hankkeista hyödynnettäväksi PIKA Kainuussa. Näistä nousee esiin mm. osallistujen rekrytoimiseen liittyvä seikka, että yrityksiin tulee olla henkilökohtaisesti yhteydessä. Näin olen myös tehnyt sähköpostien lähetysten jälkeen, mutta tätä työtä vielä riittää jatkossakin.

Markkinointi on maratonmatka

Hankkeen markkinointi ja ihmisten tietoisuuteen nostaminen on maratonjuoksua. Tarvitaan monenlaisia toimenpiteitä; somejulkaisujen valmistelua, ajattelua, kirjoittamista, näkökulmien pohdintaa, aineistojen lukemista. Sitten vielä markkinointikanavien hahmottamista, mistä ja miten tavoitan kohderyhmäni eli Kainuun alueen yrittäjät?

Olen saanut kohderyhmän tavoittamiseen apuja mm. Kainuun yrittäjät ry:ltä, kuntien yritysasiamiehiltä, kunnissa toimivilta yritysyhdistyksiltä sekä muilta KAMKin projektipäälliköiltä. Mutta silti yritysten mukaan saaminen on haasteellista. Se vaatii sitkeyttä ja puhe- sekä kirjoitustaitoja.

Tietosuoja

Projektipäällikkönä olen päässyt perehtymään tietosuoja-asioihin. Nämä ovat tärkeitä ymmärtää myös hanketyössä. Jos projektissa tehdään vaikkapa tutkimuskyselyä tai kerätään ilmoittautumisia tapahtumiin, niin hankkeella tulee olla ajantasainen tietosuojaseloste sekä -ilmoitus saatavilla. Selosteessa avataan mm. kuinka kerättyjä henkilötietoja käsitellään ja säilytetään.

PIKA Kainuu -hankkeen tutkimuskysely on avattu ja se on lähetetty yli 50 kainuulaiseen yritykseen. Tutkimuskyselyyn toivotaan vastauksia mahdollisimman laajasti eri toimialoilta. Kyselyyn voi vastata 4.3. saakka!

Hankehumppaa

Hankepuolella helmikuussa pidettiin ohajusryhmän kokous, jossa käsiteltiin ensimmäisen neljänneksen (syys-joulukuu 2021) ajalta hankkeen etenemistä. Tässä on myös perehdytty EURA2014-hankejärjestelmään seurantaraportin kirjoituksen ja muutoshakemuksen täyttämisen muodossa. Rahoittajan edustajan kanssa on käyty monta kehittävää keskustelua ja kiva huomata, että apua ja neuvoja saa silloin, kun niille on tarvetta.

Hankinta- ja kilpailutusasiat ovat myös olleet tapetilla helmikuussa. Tämä prosessi on sellainen, että hankintojen selvityksiä tulee ennakoida paljon ennen tarpeita ja niihin tulee varata riittävästi aikaa. Täytyy tehdä selvityksiä ja vertailuja sekä päätöksiä. Lisäksi tätyy muistaa pysyä selvillä hankebudjetista.

Verkostoituminen toisen projektien kanssa antaa mahdollisuuden myös vertaistuen saamiseen. On mukava käydä keskusteluja erilaisten hankkeiden projektihenkilöstön kanssa, aina keskusteluista saa jotain uutta näkökulmaa tai tiedon murusia myös itselleen.

Viikoittain tätyy ihan pysähtyä tekemään reflektointia ja katsoa mitä oppia on tarttunut mukaan. On se vain tärkeää huomata, että koko ajan jotakin oppia tarttuu myös itselle mukaan hanketyöskentelystä.

*************