Etätyö – PIKA Kainuu

Projektipäällikön 16. hankekatsaus – kaikki päättyy aikanaan

Teksti Päivi Dahl

Kaikki päättyy aikanaan. Reilut puolitoista vuotta meni nopeasti kainuulaisten yritysten etätyöosaamisen kehittämisen kanssa. PIKA Kainuu hanke päättyy parin viikon kuluttua elokuun lopussa. Nyt on aika yhteenvedon, mitä hankkeessa saatiin aikaan, missä onnistuttiin ja mitä opittiin?

Hankkeessa ei päästy numeraalisiin tavoitteisiin, eli emme saaneet kolmeakymmentä yritystä, emme sataa kahtakymmentä henkilöä emmekä yli 1300 henkilökoulutuspäivää kasaan. Yritystavoitteesta jäimme seitsemällä, mutta mielestäni 23 yritystä on kohtuullinen tulos Kainuussa.

Osallistuneiden määrään vaikutti se, että suurin osa osallistuneista yrityksistä oli mikroyrityksiä eli alle kymmen henkilöä työllistäviä ja niistäkin valtaosa oli yksinyrittäjiä. Näistä yrityksistä ei siis saa kuin maksimissaan sen yhden ihmisen osallistumaan. Hankesuunnitelmassa oli osallistujia kuviteltu saatavan hieman ylioptimistisesti, tavoite oli 120 ja hanke tavoitti toimenpiteisiin kolmekymmentä henkilöä.

Valmennuksiin aktiivisesti osallistuneissa yrityksissä pystyttiin lisäämään yritysten etätyöhön ja etäjohtamiseen liittyvää osaamista, osallistuneiden itse- ja tiimiohjautuvuustaitoja sekä edistämään esimiesten sekä henkilöstön työhyvinvointia. Yritysten johdon ja henkilöstön tavoitteet toteutuivat mukana olleiden yritysten osalta ja niiltä saatiin valmennuksista hyvää palautetta.

Onnistumiseksi nostan hankeviestinnän, jota toteutettiin monikanavaisesti. Hankeviestinnässä viestejä kohdennettiin suoraan yrityksiin sähköposteilla ja uutiskirjeiden kautta sekä sosiaalisessa mediassa. Monien kanavien kautta jaettiin tietoa etätyöstä laajalle yleisölle.

Konkreettisia tuloksia olivat mm. hankkeen aikana kirjoitetut etätyötä käsittelevät kahdeksan artikkelia, joista seitsemän julkaistiin paikallisissa sanomalehdissä. Yksi artikkeli julkaistiin Lapin yliopiston tuottamassa Hybridityön käsikirjassa.

Lisäksi hankkeessa tuotettiin yksi yhteisjulkaisu Näkökulmia etä- ja hybridityöhön, joka sisältää 12 artikkelia eri kirjoittajilta. Artikkelien kirjoittajat ovat olleet mukana hankkeessa eri tavoin. Julkaisussa on artikkeleita, jotka ovat saaneet näkökulmaa niin hankeen valmennuksista, henkilökohtaisista etätyökokemuksista kuin hankkeessa tehdyistä kyselytutkimuksista. Artikkeleissa tarkastellaan muun muassa itsensä johtamista ja verkkovuorovaikutusta sekä kokemuksia etätyön informaatioteknologisista alustoista. Lisäksi teksteissä valotetaan etä- ja hybridityön pelisääntöjä sekä etätyön vaikutuksia yhtäältä aivoterveyteen ja toisaalta aluekehitykseen.

Onnistumiseksi nostan myös hankkeessa laaditun opiskelijan opinnäytetyön: Padurets, Päivi. (2023) Kainuun yrittäjien kokemuksia alustatyöstä – case: PIKA Kainuu – kestävä tulevaisuuden työ -hanke. Kajaanin ammattikorkeakoulu. Julkaisun pysyvä osoite: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304165366

Mitä hankkeen aikana opittiin? Yrityksiä ja niiden tarpeita täytyy kuunnella tarkalla korvalla. Hanketyö on vaativaa, siinä täytyy pitää monta lankaa yhtäaikaa käsissä ja olla selvillä niin rahoitusinstrumentin toiminnasta kuin yrityskentän arjesta. Tiimityö, verkostoituminen ja kollegoiden tuki ovat hanketyön kivijalka. Yksin ei tarvitse hakata päätä seinään, ja apua saa kun kysyy.

Isojen oivallusten lisäksi hankkeessa saatiin oppia nykyajan nopeasti vaihtuvasta toimintaympäristöstä ja sen vaikutuksista työelämään ja yrittäjien arkeen.

Hanke päättyy 31.8.2023. Valmennussivut linkkeineen jäävät kaikkien hyödynnettäväksi.

Tehtävät muuttuvat ja työt jatkuvat KAMKilla. Jos on kysyttävää tai tarvitset tietoa etätyöstä ota toki yhteyttä!

Etätyö ja mato-onki

Teksti Päivi Dahl

Tiedämme, että etätyöstä on muodostunut normaali työntekotapa viimeisten puolentoista vuoden aikana. Tiedämme, että Kainuussa väestö ikääntyy kovaa vauhtia ja työpaikat tällä ovat vielä hyvin lähityövaltaisia ja keskittyvät palvelualoille sekä teollisuuteen. Tiedämme, että Kainuussa on työntekijöistä pulaa monilla eri aloilla. Kainuusta suunnitellaan etätyön mallimaakuntaa 2040 mennessä, mutta kuinka se saadaan toteutumaan?

Kainuussa on luotu ja luodaan puitteita etätyölle eli etätyön mahdollistavia työtiloja. Maakunnasta löytyy jonkin verran etätyöhön soveltuvia, yhteisöllisyyden mahdollistavia co-working-tiloja, sekä etätyöhuoneita käytettäväksi maksutta tai pientä korvausta vastaan.

Luomalla etätyöhön soveltuvia paikkoja pyritään saamaan etenkin maakunnan ulkopuolelta tulevia etätyöntekijöitä käyttämään näitä tiloja. Toki ne antavat mahdollisuuden myös kainuulaisille etätyöntekijöille tehdä työtään toisinaan muualla kuin kotona. Etätyötä tehdään myös loma-asunnoissa ja vuokramökeissä.

Mutta mikä on se wau-tekijä, joka saa ihmiset käyttämään tiloja? Voisiko kehitellä vielä joitakin lisää vetovoimatekijöitä, jotka saisivat ihmiset oikeasti liikkeelle Kainuuseen ja Kainuussa? Voisiko etätyötilojen käyttäjille sisällyttää vaikkapa hierontapalvelun etätyön kovettamille hartioille, tai salaattilounaan paikalliselta yrittäjältä tai vaikkapa marjaämpärin ja mato-ongen? Mikä saisi maakunnan ulkopuolisen etätyöntekijän käyttämään paikallisia palveluja?

Mielestäni etätyön mallimaakunnassa tulisi olla esimerkkiyrityksiä, joissa etätyötä tehdään ja joissa siitä puhutaan. Yrityksissä tulee nähdä mahdollisuudet verkossa tapahtuvaan työskentelyyn ja sen yhdistämiseen hybridityöksi. Etätyön tekeminen on vaativaa, ja siksi tarvitaan yhteistä keskustelua ja työkäytänteistä puhumista, jotta yhteisöllisyys ei huku arjen pyörteisiin ja korulauseisiin. Kainuulaisissa yrityksissä tulee luoda sellaiset käytänteet ja pelisäännöt, jotka mahdollistavat ajasta ja paikasta riippumattoman työn tekemisen.

Etätyö ja sen mahdollisuus tulisi nostaa esiin korostetusti niissä kainuulaisissa yrityksissä, joissa työtä voidaan tehdä etänä ja rekrytointi on auki. Kainuussa tarvitaan mielestäni ylipäätään lisää puhetta yritysten etä- ja hybridityömahdollisuuksista eri aloilla.

Tiivistettynä Kainuun etätyön mallimaakunnan toteuttamiseen tarvitaan etätyötiloja, etätyöntekijöitä ja etätyön työnantajia. Meillä on aikaa vielä kuusitoista vuotta nostaa näitä asioita esiin ja vahvistaa etätyökulttuurin juurtumista. Kainuun maaperä tulee muokata ja tehdä otolliseksi kestävälle digitaaliselle tulevaisuuden työlle kainuulaisissa yrityksissä.

PIKA Kainuu -hanke toteutti tätä reilun puolentoista vuoden ajan, toivottavasti saimme siemenet itämään!

Kainuusta etätyön mallialue

Teksti: Päivi Dahl, Hannu Juntunen, Jari Järviluoma ja Tarja Lukkari

Artikkeli on julkaisu Koti-Kajaanissa 21.6.2023.

Aluekehitystä ohjaavan maakuntaohjelman mukaan Kainuusta on tarkoitus tehdä vuoteen 2040 mennessä etätyön mallimaakunta. Tavoite on haastava, sillä suuri osa Kainuun työllisistä työskentelee lähityöaloilla, esimerkiksi terveys- ja sosiaalipalveluissa, kaupan alalla tai teollisuudessa. Työpaikkarakenteen lähityövaltaisuudesta huolimatta Kainuussa on mahdollisuuksia etä- ja hybridityön aluetaloudellisen vaikuttavuuden lisäämiseen.

Kainuussa etätyön tarjoamat mahdollisuudet aluekehitykselle kytkeytyvät lähinnä matkailuun ja ulkopaikkakuntalaisten vapaa-ajan asumiseen. Etätyöskentelymahdollisuuksia tuotetaan ja markkinoidaan pääosin siitä näkökulmasta, että täällä on etätyöpaikkoja ja -työskentelypisteitä, joista käsin etätyö onnistuu. Kun vapaa-ajan asunto tai vuokrattava lomamökki saa laajakaistayhteyden, niin etätyöt onnistuvat syrjempääkin.

Pienten matkailuyrittäjien kannattaakin hankkia mökkien vakiovarusteiksi esimerkiksi palloistuin, kannettava tietokoneteline ja työpöytävalaisin. Tulee myös muistaa, että etätyöntekijätkin syövät joka päivä, palveluja voidaan siis kehittää ja kohdentaa. Lisäksi lomamökkien vuokraajien täytyy olla löydettävissä netistä etätyöläisille eli yrittäjien tulee sijoittaa digitaalisuuteen ja markkinointiin.

Kainuussa edistetään monipaikkaista työtä etätyötilojen ja -paikkojen tarjoamisen lisäksi rakentamalla laajakaistayhteyksiä ja parantamalla nopean matkaviestinverkon kattavuutta. Traficom julkaisi kesäkuun alussa kartan, johon on merkitty kuinka kehittyneitä eri kuntien kiinteät ja matkaviestinverkon yhteydet ovat. Siitä selviää, että Kainuun osalta on vielä kehitettävää tietoliikenneyhteyksien saatavuudessa.

Etätyön edellytyksiin vaikuttavat monikuntalaisuuteen ja verotukseen liittyvät valtakunnalliset linjaukset. Lisäksi työpaikkojen etä- ja hybridityön pelisäännöillä ja käytännöillä voi olla heijastevaikutuksia etätyön kasvuun maaseudun loma-asunnoilla.

Mutta millaisia etätyönantajia Kainuu tarjoaa, millaisia etätyömahdollisuuksia Kainuun yrityksissä ja julkishallinnossa on? Missä ovat ne yritykset ja organisaatiot, jotka rummuttavat, että palkkaamme henkilöstöä etätöihin? Onko Kainuussa sellaisia työpaikkoja, joissa on todellinen etätyökulttuuri ja etätyöntekijät ovat yhtä tärkeitä kuin lähityöntekijät?

Valtakunnallisesti ja myös Kainuussa julkishallinnon puoli näyttää suuntaa etätyön tekemisessä. Yrityksissä etätyö tulee nähdä mahdollisuutena rekrytoida työntekijöitä kauempaa – asiantuntijat kyllä osaavat ja hoitavat tehtävänsä. Esimerkiksi ohjelmistoalalla etätyötä tehdään maailmanlaajuisesti ja alan osaajista on pulaa koko Suomessa.

Kajaanin ammattikorkeakoulu kouluttaa eri alojen asiantuntijoita niin Kainuuseen kuin muualle Suomeen. Ammattikorkeakoululla on merkittävä asema työelämälähtöisessä koulutuksessa sekä Kainuuta ja yrityksiä kehittävässä hanketyössä. Kilpailu osaavista hanketyöntekijöistä kasvaa. Työnantajana ammattikorkeakoulu voi olla edelläkävijä niin etätyökulttuurin luomisessa kuin näiden taitojen juurruttamisessa työelämään.

Kajaanin ammattikorkeakoulun vetämässä PIKA Kainuu -hankkeessa on jaettu tietoa yrityksille etätyöstä ja sen eri puolista sekä järjestetty viimeisen kuluneen vuoden aikana työpajoja ja valmennuksia. Valmennuksiin osallistui noin 20 kainuulaista yritystä. Hankkeessa tuotettiin mm. webinaaritallenteita ja julkaistiin artikkelikokoelma Näkökulmia etä- ja hybridityöhön, joka on saatavilla sähköisesti ammattikorkeakoulujen Theseus-tietokannasta (theseus.fi).

Kirjoittajat:

Päivi Dahl, FM, restonomi YAMK, lehtori ja projektipäällikkö PIKA Kainuu – kestävä digitaalinen tulevaisuuden työ -hanke

Hannu Juntunen, insinööri, projektipäällikkö, KAMK

Jari Järviuoma, YTT, tutkija, KAMK

Tarja Lukkari, MMM, erityisasiantuntija, KAMK.

FAKTALAATIKKO:

PIKA Kainuu – Kestävä digitaalinen tulevaisuuden työ -hanke, 1.9.2021 – 31.8.2023. Rahoitus Euroopan sosiaalirahasto, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, toteuttaja Kajaanin ammattikorkeakoulu.

Hankkeeseen osallistui puolentoista vuoden aikana yhteensä 20 kainuulaisia yritystä. Yrityksille järjestettiin valmennuksia yrityksille elokuun 2022 – maaliskuun 2023 aikana 36 kertaa, yhteensä 95 tuntia. Lisätietoa hankkeesta: https://web1.kamit.fi/pikakainuu/ajankohtaista-hankkeessa/

Hankkeessa tehdyt julkaisut:

Dahl P. ja Järviluoma J. (2023). Näkökulmia etä- ja hybridityöhön – PIKA Kainuu – Kestävä digitaalinen tulevaisuuden työ -hanke. Dahl P. ja Järviluoma J. (toim.). Kajaanin ammattikorkeakoulun julkaisusarja Raportteja ja selvityksiä B 163. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7522-18-9

Padurets P. (2023). Kainuun yrittäjien kokemuksia alustatyöstä – case: PIKA Kainuu – Kestävä digitaalinen tulevaisuuden työ hanke. Opinnäytetyö, Kajaanin ammattikorkeakoulu https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304165366

Projektipäällikön 15. hankekatsaus

Teksti Päivi Dahl

Etätyön kehittämisen hankkeessa olen päässyt tekemään monenlaisia asioita, jotka poikkeavat normaalista amk-lehtorin arjesta. Viimeiset puolitoista vuotta ovat hurahtaneet nopeasti, mutta työntäyteisesti.

Ensinnäkin hanke-/projektityöskentely ei ollut minulle tätä ennen tuttua, mutta nyt olen ymmärtänyt millaista työtä se on. Ajatukset tulee kääntää hankkeen sisältöön, ja hankesuunnitelmaan kirjoitettua suunnitelmaa toteutetaan käytäntöön eri tavoin. Tarvitaan kommunikaatiota ja viestintää, hankkeen sisällön sisäistämistä sekä avaamista muille.

Yrityskentälle suunnattu hanke edellyttää, että puhelimeen tartutaan ja jutellaan yritysten edustajien kanssa, käydään kertomassa hankkeesta paikan päällä ja pidetään yhteyttä jollakin tavalla eli kerrotaan aktiivisesti mitä hankkeessa tehdään. Tähän on käytetty hankkeen nettisivuja, sosiaalisen median kanavia, puhelinsoittoja sekä sähköpostia, jota on lähetetty yrityksiin runsain mitoin.

Toinen seikka on yhteys rahoittajaan – kannattaa rohkeasti kysyä asiantuntijoilta hanketeknisiä neuvoja, koska hankkeen rahoitusinstrumentti asettaa hankkeen toteutukseen omia vaatimuksia ja reunaehtoja. Kysyvä ei tieltä eksy – pätee hanketyöskentelyssäkin.

Ennakointi korostuu hanketyöskentelyssä monin tavoin. Rahoituksen saamisen ehtona yleensä on, että jos hankkeessa tehdään hankintoja eli ostetaan jotakin, niin täytyy kysyä tarjoukset vähintään kolmelta eri toimittajalta tai myyjältä. Olen huomannut, että seuraava ”peliliike” tulee olla jo jollakin tavalla selvillä tai selvityksessä heti, kun yhden asian olet saanut maaliin. Jos vaikkapa järjestetään koulutuksia tiettynä päivänä, ja koska hankintasääntöjen mukaan täytyy kysyä tarjoukset usealta, niin täytyy huomioida tarjouksen käsittelyyn (hankintalupa, kirjoitus, lähetys, vastauksien käsittely, päätös ostosta, hankintaesitys, päätös hankinnasta, tilaus ja toimitus) menevä aika, joka on vähintään kolme, mielellään viisi-kuusi viikkoa ennen h-hetkeä. Kaikki kannattaa ja pitää dokumentoida mielellään kirjallisesti, jotta niihin voidaan tarvittaessa palata.

Ammattikorkeakoulun toteuttamassa hankkeessa olen päässyt pohtimaan myös hanketyöskentelyn, yrityskentälle suunnatun hankkeen ja opiskelijoiden koulutuksen eli opetuksen, mahdollisia yhtymäkohtia. Tässä on havaittu, että hankesuunnitelmiin voitaisiin kirjoittaa mahdollisia opetukseen ja työelämään liittyviä kosketuskohtia, mutta hanketeknisesti usein ne kaatuvat ra(j)hoitusinstrumentin asettamiin ehtoihin ja tulkintoihin. Hankesuunnitelmavaiheessa ei pystytä ennakoimaan ihan kaikkea, koska toisaalta täytyy myös jättää väljyyttä toteutukseen ja mahdollisiin muutoksiin.

Toisaalta ne yhtymäkohdat voivat kaatua myös siihen, että opetussuunnitelmat ja opetusresurssit lukukausille tehdään hyvissä ajoin ja toisaalta hankesuunnittelussa joudutaan odottelemaan rahoituksen varmistumista joskus kauankin. Tällöin ollaan olemisensietämisen keveyden välitilassa hyvä tovi, ennen kuin päästään hanketta/projektia käynnistämään. Ja jos tämä käynnistys sattuu lukukauden keskelle, niin opettajaresurssia on vaikea irrottaa hankkeeseen. Toki hankesuunnittelun yhteydessä tulee jo keskustella ja varata ennakkoon opettajien resursseja, mutta opetustyö priorisoituu etusijalle.

Kolmanneksi on tärkeää, että ympärillä on hyvä tiimi, joka tukee tarvittaessa ja jonka puoleen voi kääntyä ja keskustella yhdessä hankkeessa eteen tulevista ratkaisuja vaativista päätöksistä.

PIKA hanketiimi -etäryhmäkuva Teamsissa.

On ollut ilo saada tehdä tätä etätyön kehittämisen hanketta konkreettisesti etätyötä tekevien kanssa, näin olemme päässeet omassa tiimissä perin juurin ymmärtämään yritysvalmennuksien oppeja. Tästä hyvänä esimerkkinä olivat säännölliset projektitiimin palaverit, joiden aluksi juttelimme vaikkapa kunkin sijaitipaikkakunnan säätilasta, ennen kuin menimme niin sanotulle asialistalle. Kameroiden aukipitäminen vahvistaa yhteistyötä ja auttaa verkkokommunikaatiossa.

Hyvä tiimi tukee niin etä- kuin opetustyössä. Kommunikaatio, keskustelu ja avoin dialogi auttavat aina elämässä eteenpäin.

Hyvää kesää kaikille!

Projektipäällikön 14. hankekatsaus

Teksti Päivi Dahl

Toukokuun viimeisiä päiviä viedään, tuomi on jo kukassaan, kevät teki kertaharppauksen projektipäällikön lomaviikon aikana.

Hankkeessa kootaan etätyöhön liittyvää artikkelijulkaisua. Siihen pyydettiin tekstejä hankkeessa mukana olleilta valmentajilta ja artikkelien sisällöt vaihtelevat omista kokemuksista tutkimustulosten esittelyyn. Tavoitteena on saada julkaisu valmiiksi ennen juhannusta, mutta katsotaan kuinka sen kanssa käy. Julkaisu valmistuu joka tapauksessa viimeistään elokuussa.

Toukokuun alussa pidettiin jo hankkeen loppuwebinaari, koska katsottiin, että se on parempi ajankohta kuin elokuussa, jolloin kesän jälkeen olisi kaikki pitänyt viritellä uudestaan etätyön kehittämisteemaan. Asiat olivat niin sanotusti vielä tuoreessa muistissa. Loppuwebinaarissa oli mukavasti osallistujia, noin viisitoista henkilöä. Siinä käytiin yhteiskeskustelu TAMKin ja yrityksen edustajan kanssa, esiteltiin hankkeen valmennusten video sekä hankkeessa valmistuneet tutkimukset etätyön työhyvinvoinnista ja opinnäytetyötutkimuksesta. Lisäksi loppuwebinaarissa oli asiantuntijapuheenvuoro Mikä muuttuu etätyössä.

Toukokuussa hanke osallistui vielä Kajaanin amk:n järjestämään Tulevaisuuden hyvinvoinnin kehittäjät -tilaisuuteen. Olimme mukana järjestämässä asiantuntijapuheenvuoroja verkossa sekä läsnätilaisuudessa. Projektipäällikkö toimi tilaisuudessa yhden lähiosion fasilitaattorina verkkoon ja luentotilaan. Tämä tilaisuus oli viimeinen, johon hanke osallistui.

PIKA Kainuu – Kestävä digitaalinen tulevaisuuden työ -hanke on nyt toukokuun loppupuolella siinä vaiheessa, että valmennuspilottijakso on takana ja nyt on käynnissä analysointivaihe. Tarkastelussa on erityisesti se, että pääsimmekö hankkeessa sille asetettuihin tavoitteisiin. Lisäksi katsotaan mitä opittiin ja mitä kehitettävää hanketyöskentelyssä vielä olisi. Tärkeää on myös pohtia niitä seikkoja, miksi ei ehkä päästy asetettuihin tavoitteisiin. Näihin pohdintoihin etsitään vastauksia ja samalla naputellaan jo hankkeesta loppuraporttia, jossa langat solmitaan yhteen.

Hanketyöhön liittyy olennaisesti asioiden dokumentointi. Näin loppuvaiheessa helpottaa, kun on valmennuksista kerätty osallistujatiedot sekä palautetta. Kaikki seminaarien ja tilaisuuksien ohjelmat ovat tallessa, kuitit skannattuna ja lomakkeet pääosin osallistujilta kerättynä. Vielä riittää lomakerumbaa, kun tietoja syötetään järjestelmiin.

Tässä hanketyöskentelyn aikana olen oppinut paljon niin itsestäni kuin työskentelytavoistani. On ollut kiva huomata, että pystyn oppimaan uusia asioita, verkostoitumaan, työskentelemään itsenäisesti ja johdonmukaisesti. Erityisesti olen ymmärtänyt, että etätyössäkin tiimityöskentelyllä ja työkavereilla on todella suuri merkitys, etätyössä ei kannata jäädä yksin erakoitumaan, koska tarvitsemme sosiaalisia suhteita.

Väistämättä nyt täytyy jo hieman ajatella tulevaa syksyä. Hanke päättyy elokuussa ja lopulliset tulokset hankkeesta valmistuvat. Työt jatkuvat ammattikorkeakoulussa, mutta eri agendalla kuin mitä olen viimeisen puolentoista vuoden aikana tehnyt.

Virtuaalityön tulevaisuus ja mahdollisuudet

Teksti: Päivi Dahl

Teksti on julkaistu Kainuun Sanomissa 18.4.2023 näkökulma-artikkelina.

Virtuaalityön tulevaisuus ja mahdollisuudet

Teknologia sulautuu kaikkeen on yksi tulevaisuuden työelämän kehityssuunnista. Näin ennakoidaan Sitran Työn tulevaisuudet megatrendien valossa – artikkelissa. Pandemian aikana otettiin loikka digipalveluiden käytössä ja työelämässä se liittyy työtapoihin, käytänteisiin ja työkulttuurin muutoksiin. Etä- ja virtuaalityössä huomattiin, mikä tekee läsnätyöstä arvokasta eli kohtaamiset ja epämuodolliset keskustelut työkavereiden kanssa. Olennaista on pohtia mitä uusia mahdollisuuksia avautuu, millaisia teknologisia ratkaisuja halutaan ottaa käyttöön ja millainen alusta sopii mihinkin tarkoitukseen. (Dufva, Solovjew-Vartiovaara ja Vataja 2021.)

Siirtyvätkö kokoukset avatar-maailmaan, mitä virtuaalilaseilla tehdään tulevaisuuden työelämässä? Pandemia vauhditti muun muassa virtuaalisten kokousympäristöjen kehitystyötä. Virtuaaliset kohtaamiset antavat kokemuksen yhteisöllisyydestä animoiduissa tiloissa. Kajaanin ammattikorkeakoululla (KAMK) on toteutettu animoituja tiloja kohtaamiseen virtuaalisessa VISIT KAMK -tapahtumassa pandemian aikana. Virtuaalisiin tiloihin voidaan tuoda digitaalisesti esimerkiksi poikkileikkauksia toiminnassa olevista moottoreista, animoituja miniatyyrikaupunkeja tai tila voidaan sisustaa oman lempiaiheen mukaan.

Virtuaalisen kokousympäristön suunnitteluun tarvitaan grafiikka- ja ohjelmisto-osaamista. Tätä osaamista on Kajaanissa ja lisäksi ammattikorkeakoululla osataan toteuttaa usein vain elokuvissa nähtyä hologrammitekniikkaa, jossa toisessa paikassa oleva henkilö tuodaan mukaan vaikka kokoukseen toiselle paikkakunnalle virtuaalisesti.

Tulevaisuuden virtuaalityö voi liittyä yrityksen vastuullisuuden tai kestävän kehityksen lisäämiseen omassa toiminnassaan. Yritys voi ottaa käyttöön digitaalisen palvelualustan, josta se voi varata käyttöönsä vaikkapa Kainuun palveluja omien yritysvierailujen järjestämisen tueksi. Virtuaalityön avulla voidaan vaikuttaa yrityksen hiilijalanjäljen pienentämiseen, kun matkustamista voidaan vähentää.

Virtuaalityö antaa mahdollisuuksia yhdistää teknologista osaamista arkipäivään. KAMK:ssa on testattu erilaisten kosketusnäyttöteknologioiden hyödyntämistä työmaaympäristöön. Esimerkiksi rakennuksen pohjapiirros saadaan muutettua paperimuodosta interaktiiviseksi projisoinniksi rakennustyömaalla. Projisoinnin avulla on testattu myös 1:1 suhteessa pohjapiirrosten ja fyysisten rakenteiden paikoittamista ennen kuin lattiaa on edes valettu.

Kamerakännyköiden yleistymisen kautta työmailla on jo totuttu digitaalisuuksiin, kuten videopuheluihin ja osittaisiin lisätyn todellisuuden (AR) tuomiin etuihin. Lisätty todellisuus on jo mukana koneiden ja laitteiden korjaamisessa. Tällöin korjaajalla on päässään joko virtuaalilasit tai päähän kiinnitettävä panta, johon on kiinnitetty tulitikkurasiaa pienempi näyttö silmälasisangassa. Korjaaja saa tarvittavat ohjeet luettavaksi näyttöön äänikomentoja hyödyntäen ilman että täytyisi irrottaa kädet kohteesta.

Yritysten ideat työn tekemisen kehittämisessä digitaaliseen tai virtuaaliseen suuntaan otetaan tosissaan Kajaanin ammattikorkeakoululla. Meiltä löytyy ammattilaisia ja insinöörejä sekä alan opiskelijoita. Virtuaalityö avaa runsaasti mahdollisuuksia yritysten toiminnan kehittämiseen. Tehdään yhdessä pienistä ideoista suuria tekoja.

Kajaanin ammattikorkeakoulun (KAMK) kainuulaisten yritysten etä- ja hybridityöosaamisen kehittämisen PIKA Kainuu -hankkeessa käsiteltiin virtuaalityön tulevaisuutta ja pohdittiin mihin suuntaan työelämä on muuttumassa.

Lähde:

Dufva M., Solovjew-Vartiovaara A. ja Vataja K. (2021). Työn tulevaisuudet megatrendien valossa. Saatavilla 24.3.2023 Työn tulevaisuudet megatrendien valossa – Sitra

Kirjoittaja: Päivi Dahl on filosofian maisteri, restonomi YAMK, AmO ja työskentelee projektipäällikkönä PIKA Kainuu – kestävä digitaalinen tulevaisuuden työ -hankkeessa Kajaanin ammattikorkeakoululla.

Projektipäällikön 13. hankekatsaus

Teksti Päivi Dahl

Hankkeen valmennuspilottijakso päättyi maaliskuun lopussa ja kirjoitin sen johdosta blogitekstin Etätyön valmennuspilotti päättyi. Siinä kokoan jo yhteen saldoa valmennuksista sekä muista hankkeessa saavutetuista tuloksista.

Viimeinen valmennuskerta 29.3. oli kokoava webinaari valmennuksista ja siinä yhteydessä tutkija Jari Järviluoma esitteli kainuulaisille yrityksille suunnatun työhyvinvointi tutkimuksen tuloksia. Tästä kirjoitin blogin Kainuulaisissa yrityksissä etäjohtaminen toimii paremmin kuin vuosi sitten.

Etätyön kehittämisen PIKA Kainuu -hankkeessa rakennan parhaillaan verkko-opintopakettia avoimen amk-tarjottimelle. Siinä on oma työnsä, mutta tärkeästä aiheesta on hyvä saada tärkeimmät asiat tiivistetysti esille tukemaan yritysten omatoimista jatkuvaa oppimista.

Hankkeessa riittää vielä hankehallinnointia, erilaisten lomakkeiden käsittelyä sekä ohjausryhmän kokouksia. Nämä vaativat tietojen keräämistä, analysointia sekä istumista ja jalostamista raportteihin. Lisäksi kokoamme yhteisjulkaisua hankkeen teemoista ja siihen liittyy artikkelitekstien oikolukua sekä myös kirjoittamista.

Kaikessa tässä täytyy muistaa myös nauttia kauniista keväästä, seurata lumihankien sulamista ja muistaa tauottaa kirjoittamista sekä istumista. Etätyöhön uppoutuminen on toisaalta kivaa, mutta aivot tarvitsevat taukoja. Välillä tuntuu, että suutarin lapsella ei ole kenkiä ja saatu oppi kaatuu kuin vesi hanhen selästä pois päin.

Eli joka päivä täytyy muistaa pitää järki mukana työssäkin ja ohjakset tiukalla, jottei hepo karkaa käsistä. Tällä tarkoitan, että omasta työhyvinvoinnista etätyössä voit vain sinä itse huolehtia ja on se myös työnantajan etu, että etätyössäkin voidaan hyvin.

Hanketyössä olemme nyt siinä vaiheessa, että ke 3.5. järjestämme loppuwebinaarin Mikä muuttuu etätyössä? Verkkotilaisuudessa vedetään vielä yhteen hankkeen valmennukset sekä hankkeen tulokset. Lisäksi saadaan etä- ja hybridityön asiantuntijan näkökulma teemaan: Mikä muuttuu etätyössä?

Mikäli kiinnostuit, niin katso ohjelma ja ilmoittaudu mukaan tästä. Tervetuloa linjoille!

Kainuulaisissa yrityksissä etäjohtaminen toimii paremmin kuin vuosi sitten

Teksti Päivi Dahl

PIKA Kainuu – kestävä digitaalinen tulevaisuuden työ -hankkeessa selvitettiin keväällä 2022 ja 2023 kainuulaisten yritysten kokemuksia etätyöstä, sen hyvistä ja huonoista puolista, sekä etätyön vaikutuksesta työntekijöiden työhyvinvointiin. Tämän kevään tutkimuskyselyssä selvisi, että vuoden aikana halukkuus tehdä etätöitä on hieman vähentynyt. Fyysiseen hyvinvointiin etätyöllä ei juurikaan ole vaikutusta, mutta yleisesti vastaajat kokevat etätyön vaikuttavan työhyvinvointiinsa myönteisesti. Lisäksi yrityksissä koetaan, että etäjohtaminen toimii paremmin kuin vuosi sitten.

Selvitykseen osallistuneissa yrityksissä on vuoden aikana laadittu etätyön ohjeita sekä keskusteltu pelisäännöistä, mutta edelleen noin neljäsosassa ne ovat epäselviä tai puuttuvat kokonaan. Työtehtävien etäjohtaminen toimi hyvin ja kouluasteikolla etäjohtamisen keskiarvo on nousut kuluneena vuonna 7,7:stä 8,1:een. Etätyön kehittämiseen omassa työyhteisössä näki tarvetta 44 % vastaajista.

Etätyön myönteiseksi puoleksi koettiin vastaajien mielestä yleisesti se, että aikaa säästyy työmatkoista. Muita usein esille nostettuja etätyön hyviä puolia olivat toimistoa parempi työrauha, etätyön tehokkuus ja tuottavuus, työaikojen joustavuus sekä työnteon paikkariippumattomuus.

Etätyön huonoksi puoleksi vastaajat mainitsivat useimmin sosiaalisten kontaktien ja yhteisöllisyyden vähenemisen. Etätyön haasteiksi nähtiin myös työn ja vapaa-ajan sekoittuminen sekä työpäivien venyminen. Ongelmallisina pidettiin niin ikään jatkuvia virtuaalikokouksia ja puutteellista työergonomiaa kotityöskentelyssä.

Kainuulaisille yrityksille suunnatut sähköiset tutkimuskyselyt toteutettiin vuosien 2022 ja 2023 helmi-maaliskuussa. Kyselyjen linkkejä jaettiin sähköpostitse suoraan yrityksille, PIKA Kainuu -hankkeen Facebookissa, hankkeen nettisivulla sekä Kainuun yrittäjien uutiskirjeessä. Tutkimukseen saatiin analysointikelpoisia vastauksia kummallakin kyselykerralla 24 kappaletta.

Etätyön valmennuspilotti päättyi

Teksti Päivi Dahl

Etätyön kehittämishankkeessa järjestettiin elokuusta -22 maaliskuun -23 loppuun mennessä verkkovalmennuksia erilaisista etätyöhön liittyvistä teemoista yhteensä 95 tuntia. Tallenteita näistä syntyi noin 80 tuntia ja linkit ovat olleet katsottavissa hankkeen nettisivujen kautta: https://web1.kamit.fi/pikakainuu/valmennukset/

Materiaalit ovat tallessa ja niistä on suunnitteilla yhdestä kolmeen etätyöosaamiseen liittyvää verkko-opintojaksoa laajuudeltaan 1 – 2 op. Tavoitteena on saada ne avoimen amk-opintotarjottimelle kaikkien halukkaiden saavutettavaksi.

Valmennuksiin osallistuneilta yrityksiltä saatu palaute oli pääosin myönteistä. Valmennusten sisällöt olivat kiinnostavia ja yrittäjät olivat kokeneet saaneensa valmennuksista uutta ajateltavaa sekä hyötyä. Keskellä työpäivää järjestetyt webinaarit saivat hieman kritiikkiä ja toiveena tuli esiin, että jatkossa webinaareja kannattaisi järjestää klo 17 jälkeen.

Hankkeeseen tehtiin myös yksi opinnäytetyö, jossa tutkittiin kainuulaisten yritysten käsitystä ja tietotasoa alustataloudesta ja alustatyöstä. Tätä blogia kirjoittaessani, opinnäytetyö on juuri jätetty loppuarviointiin. Kerron toisella kerralla enemmän opinnäytetutkimusten tuloksista.

PIKA Kainuu -hankkeessa tehtiin myös etätyön työhyvinvointitutkimusta kainuulaisissa yrityksissä keväällä -22 ja -23. Vastaajajoukko molempiin tutkimuksiin oli pieni, joten mitään suuria yleistyksiä ei voida tehdä.

Tutkimuksen tuloksia on analysoitu ja yhtenä havaintona on, että etätyötä halutaan jatkossa tehdä hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tämä voi olla merkki lisääntyneestä hybridityö halukkuudesta, eli siitä, että töitä halutaan tehdä sekä työpaikalla, jossa voi tavat työkavereita enemmän, että osan viikkoa kotona.

Tutkimuksesta tulee artikkeli hankkeen julkaisuun, joka kokoaa tekstejä hankkeeseen osallistuneilta ja sitä seuranneilta tahoilta. Julkaisu pyritään saamaan valmiiksi kesän kynnyksellä.

Aivoterveydestä kannattaa pitää huolta – multitaskaamisen aika on ohi!

Teksti Päivi Dahl

Ihmisten työssä uupumiseen vaikuttaa moni asia. Kysyttekö teidän työpaikalla toisiltanne mitä sinulle kuuluu? Uupumisen yksi tekijä voi olla liiallinen kognitiivisen ergonomian rasitus eli jos ei pidetä työpäivän aikana taukoja tarpeeksi, niin silloin ei tapahdu tarpeellista palautumista työpäivän aikana. Kiinnitetäänkö teidän työpaikalla huomiota työn tauotukseen?

Meidän työikäisten ja työssäkäyvien tärkein omaisuus on aivot ja sen olisi oltava myös pääasia! Yliopettaja, projektipäällikkö Kati Päätalon mukaan aivoterveydellä tarkoitetaan aivojen hyvinvointia, jota tukevat terveelliset elintavat. Näitä ovat muun muassa terveellinen ravinto, riittävä lepo ja liikunta sekä päihteettömyys ja aivojen sopiva haastaminen. Myös liiallista stressiä tulisi välttää.

Aivoterveys on jokaisen pääasia. Multitaskaamisen aika on ohi. Kuva Pixabay.

Aivo- ja mielenterveyden edistäminen työpaikoilla edellyttää yrityksen ylimmän johdon sitoutumista ja toisaalta työnantajat tarvitsevat tästä asiasta lisää tutkittua tietoa. Tiesittekö sen, että työ voi auttaa myös mielenterveyden häiriöstä toipumista?

Työnantaja on velvollinen huolehtimaan työtekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä (Työturvallisuuslaki 738/2002). Eli työnantajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin jos työympäristö aiheuttaa vaarantavaa kuormitusta työntekijöille. Tämä koskee myös liiallisen kognitiivisen ergonomian rasituksen havaitsemista. Työssä jaksaminen ja työhyvinvoinnin vahvistaminen tulee nostaa esiin kehityskeskusteluissa.

Aivokuormituksella – esimerkiksi uupumus, työstressi tai pitkittyneet negatiiviset tunteet- on myös todettu olevan näkyviä fysiologisia muutoksia aivotoiminnassa. Liika aivokuormitus aiheuttaa myös toiminnan-ohjaustoimintojen heikkenemistä eli esim. stressitilassa henkilön aivot menevät ikään kuin säästöliekille, jotta kuormitus vähenee.

Viimeisen kolmen vuoden aikana etä- ja hybridityöt ovat vaikuttaneet meidän työyhteisöviestintään. Virtuaalisessa työssä kun kohtaamiset ovat vähentyneet, meidän tulisi joka tapauksessa yrittää huomioida työkaverit ja heidän suoriutumisensa erilaisista tehtävistä. Mikrohuomioiminen ei maksa mitään, mutta sen avulla voidaan sanoittaa ja tehdä näkyväksi toistemme työ. ”Kiitos kun autoit minua, vaikka sinulla oli kiire tänään. Se merkitsi minulle hyvin paljon” tai ”Piristit meidän mielialaa iloisilla kommenteillasi”. Lyhyesti tiivistettynä aina kun arvostat toista, niin kerro se hänelle.

Oletko tullut ajatelleeksi, että sinäkin voit törmätä teknostressiin työssäsi? Kun tietokoneen nettiyhteys pätkii tai sovellukset tekevät sinulle temput kesken palaverin tai sisäänkirjautuminen ei onnistu. Tunnet ehkä hetkellistä suuttumusta teknologiaa kohtaan ja päätät heittää koneen lattialle. Tai joudut työssäsi ottamaan haltuun jonkin uuden sovelluksen, joka helpottaisi työtäsi jatkossa. Alussa voivat tunteet olla pinnassa, mutta kun asian oppii, niin teknostressi helpottaa.

Aivoterveyteen voidaan vaikuttaa työpaikalla muun muassa keskustelemalla ja havainnoimalla toimintaa. Toki työntekijän itse tulee rohkeasti ottaa asioita esille, esimerkiksi jos työpäivät tuntuvat olevan yhtä silppua, niin millaisin keinoin tähän saataisiin helpotusta? Onko työpaikalla kommunikointi sekä ohjeistukset selkeitä? Kehitetäänkö osaamista ja onko oppimiselle varattu aikaa? Työympäristön häiriöt, vaikkapa melu tai keskeytykset saattavat vaikuttaa aivoterveyteen heikentävästi.

Toisinaan kannattaa pysähtyä oman työhyvinvoinnin äärelle ja pohtia miten minä voin. Tällaisessa itsearvioinnissa voi käyttää tukena esimerkiksi Työturvallisuuskeskuksen tekemää maksutonta Kuormitusvaakaa oman kuormituksen ja voimavarojen arvioimiseen. Toisaalta oman työpäivän järjestämisessä esimerkiksi pyykkikonetekniikka toimii vallan hyvin työpäivän tauottajana. Työterveyslaitos on tuottanut palautumisen viikkokalenterin, josta voi ottaa vinkit jokaiseen viikkoon! Käy lataamassa omasi: Olennaistamisella uudistumista, palautumista ja työhyvinvointia – OLLAPPA | Työterveyslaitos (ttl.fi)

Hyviä arkivinkkejä aivoterveyteen ovat muun muassa keskittyminen yhteen asiaan kerrallaan, multitaskaamisen aika on ohi! Opettele uusia asioita vähän kerrallaan ja varaa niille aikaa kalenteriin. Sopikaa työpaikan käytänteistä yhdessä ja noudattakaa niitä. Kun kaikki tietävät pelisäännöt, niin aivoterveyden kannalta se on hyvä asia.

Informaatioergonomiaan vaikuttaminen on myös osa aivoterveyden vaalimista. Työtehtävien priorisointi ja jäsentely listojen avulla ja kokousten struktuurista sopiminen helpottavat muistikuorman keventämistä. Yhteisesti sovitut viestinnän käytännöt vaikuttavat tietotulvan vähenemiseen sekä keskeytyksettömän työn mahdollistaminen parantaa keskittymistä työhösi.

Tämän blogiteksti perustuu Aivoterveys webinaariin 1.2.23, jossa asiantuntijana toimi Kati Päätalo Oulun ammattikorkeakoululta, jossa hän toimii johtamisen ja työhyvinvoinnin edistämisen yliopettajana sekä projektipäällikkönä Kestävä aivoterveys -hankkeessa.