paividahl – Sivu 4 – PIKA Kainuu

Etätyöstä hybridityöhön – mikä muuttuu?

Teksti: Päivi Dahl

Työyhteisön työkulttuuri on jälleen muutoksessa. Yrityksissä pohditaan muun muassa: Tehdäänkö etätyötä ja lähityötä samaan aikaan? Miten esihenkilö johtaa sekä etänä että läsnä? Poikkeaako johtaminen etätyössä tavallisesta johtamisesta? Työnantajat miettivät voidaanko etätyön käytänteistä sopia jopa tiimitasolla vai tarvitaanko kirjalliset sopimukset edelleen esihenkilön ja työntekijän välillä.

Niissä yrityksissä, joissa etätyö on ollut mahdollista, ollaan siirtymässä etätyöskentelyssä uuteen malliin eli työntekijöitä houkutellaan jälleen tulemaan toimistoille. Miten työntekijöiden saaminen takaisin toimistoihin onnistuu?

Yrityksissä mietitään, tarvitaanko erillisiä työpisteitä ja voidaanko jopa luopua osasta toimitiloista. Kysymys voi olla myös siitä, että täytyykö yrityksessä kiinnittää erityistä huomiota työympäristöön, jotta henkilöstö viihtyy lähitöissä? Voidaanko toimitiloja kehittää siihen suuntaan, että ne olisivat houkuttelevat ja joissa henkilöstö viihtyisi. Voidaanko työympäristöratkaisuilla vaikuttaa jopa yhteisöllisyyteen ja työkulttuuriin? Miten tämä vaikuttaa yrityksen työyhteisöön ja yhteistyöhön?

Työterveyslaitoksen toteuttaman tutkimuksen (2022) mukaan etätyötä on tehty erityisesti mm. ohjelmistoalalla sekä vakuutus- ja kiinteistöalalla sekä aloilla, joissa henkilöstöllä on valmiiksi hyvät digivalmiudet. Etätyöntekijöistä osa haluaa jatkaa työskentelyä samalla tavalla, koska ehkä he ovat löytäneet oman tavan toteuttaa itseään pystyvät johtamaan itseään jokapäiväisessä ahertamisessa. Osa työntekijöistä ja johtajista kenties odottaa, että pääsee jälleen näkemään ja kohtaamaan oikeasti työkavereitaan. Tutkimuksen mukaan suurin osa haluaisi yhdistää etä- ja lähityötä.

Työnantajalla on oikeus päättää mitä, missä ja millä välineillä työtä tehdään. Tämä perustuu työnantajan työnjohto-oikeuteen ja pätee myös etätyön tekemiseen. Kun yrityksessä pohditaan etä- ja lähityön yhdistämistä ns. hybridimalliin, niin työnantajat joutuvat pohtimaan näiden työmuotojen toteuttamisen lisäksi miten voidaan tukea työntekijöiden työhyvinvointia ja edistää työpaikan yhteisöllisyyttä. Tässä tulee myös muistaa, että etätyön tekeminen perustuu aina vapaaehtoisuuteen eli työnantaja ei voi määrätä työntekijää etätyöhön. Komennukset ovat jo toinen asia.

Henkilöstö voi murehtia etätyön tuoman ajansäästöjen menettämistä työmatkoihin tai työrauhan loppumista. Voidaanko työyhteisössä keskustella etätyön hyvistä ja huonoista puolista ääneen? Millaiseksi yhteisömme on ”vaihtunut” pitkän etätyöskentelyn aikana, uskalletaanko olla ihmisiä ihmisille?

Etätyöstä siirtyminen työn uudelleen järjestämiseen osittain työnantajan toimipisteellä tapahtuvaksi tulee aina keskustella yhdessä henkilöstön kanssa. Hybridityöhön siirtymiseen tarvitaan totutteluaikaa, ja kannattaa muistaa, että siitä on myös hyötyjä esim. työyhteisön sosiaalisen pääoman vahvistuminen.

Kuvituskuva — Etätyöstä takaisin konttorille, työyhteisön toimintakulttuuri vahvistuu. Kuva: Pixabay

Projektipäällikön 4. hankekatsaus

Teksti Päivi Dahl

Huhtikuu hurahti vauhdilla, ehkä osin pääsiäisen vaikutuksesta, koska työpäiviä oli pari normaalia vähemmän. Hanget ovat vajuneet, mutta vielä ei ole aika rapsutella nurmikoita ainakaan Kajaanissa. Vappunakin vihmoi räntää.

Työpajoja järjestettiin huhtikuussa kaksi. Ensimmäisen pajan teemana oli sosiaalinen pääoma ja vuorovaikutus. Avataan sosiaalista pääomaa : Onko yrityksessämme korkea sosiaalinen pääoma? Jos näin, niin se heijastuu mm. hyvänä ilmapiirinä, henkilöstön työtyytyväisyytenä sekä innovointina. Mutta jos yrityksessä on alhainen sosiaalinen pääoma, niin siitä kertoo esim. lopettamis- tai eläköitymisaikeet tai se näkyy huonona ilmapiirinä.

Nyt kun työyhteisöissä siirrytään etätyöstä hybridityöhön, niin voidaan törmätä tilanteeseen, etteivät kaikki enää halua palata konttorille. Yrityksissä on jälleen pysähdyttävä pohtimaan sosisaalisen pääoman tasoa eli omaa toimintakulttuuria, mitä sille on mahdollisesti tapahtunut viimeisten kahden vuoden aikana.

Väitän, että useissa työyhteisöissä etätyön myötä on vuorovaikutus muuttunut jollakin tapaa. Kun ollaan tekemisissä pääasiassa verkon ja tietokoneen ruudun kautta, niin se jo itsessään heikentää sanattoman viestinnän osuutta. Jos palavereissa ei viitsitä edes kameraa avata, niin mielestäni silloin jo kannattaisi vakavasti pohtia, mikä on mennyt yrityksen viestinnässä vinksalleen.

Toin työpajassa esille Filosofian Akatemian asiantuntijan Miia Järvilehdon neljä työkalua, joilla voidaan vaikuttaa etä- ja hybridityössä vuorovaikutukseen. Ne ovat 1) dialogi, 2) kuuntelu, 3) arvostava lähestymistapa ja 4) aito läsnä olo. Lue tarkemmin työkaluista Järvilehdon blogista.

Huhtikuun lopulla työpajassa käsiteltiin tiimi- ja itseohjautuvuutta. Millainen on turvallinen tiimi? Miten tunteet vaikuttavat työhön? Tässä päädyttiin siihen, että jälleen kyse on paljon vuorovaikuksesta ja yrityksen viestintäkäytänteistä. Mistä työyhteisössä puhutaan, miten puhutaan, kuka puhuu, kuka ei. Miten asioista keskustellaan, jos keskustellaan?

Olemme kaikki kuitenkin viestinnän tuottajia, kuluttajia ja jakelijoita, niin oma käyttäytymisemme näissä rooleissa vaikuttaa siihen, millaista kulttuuria luomme työyhteisöön!

Itseohjautuvuus voidaan käsittää niin yksilön kuin tiimin taidoksi. Mutta yksilön ollessa itseohjautuva se ei poista esihenkilön vastuuta työnjohdosta! Ei tehdä oletuksia, vaan kysytään suoraan: ”Mitä sinulle kuuluu?” Ajatusten sanoittaminen ääneen korostuu voimakkaasti etätyössä niin työntekijöiden osalta kuin myös yrityksen johdon ja esihenkilöiden osalta.

Muistetaan ottaa dialogi käyttöön ja kuunnellaan mitä toisella on sanottavaa. Kohdataan aidosti ja annetaan aikaa vuorovaikutukselle.

Näiden teemojen käsittelyä jatketaan syksyllä valmennuksissa! Eli huhtikuussa on myös aloitettu valmennuspakettien suunnittelu ja elokuun 17. päivä järjestetään KICK OFF -verkkotilaisuus, jossa sisällöt esitellään ja kerrotaan kuinka voit pääset varaamaan yrityksellesi paikan valmennuksiin. Ilmoittaudu nyt jo mukaan!

Hankkeessa on edelleen huhtikuussa onkia viritelty veteen, ja soitettu yrityksiin. Muutamia uusia potentiaalisia yrityksiä on jututettu ja sähköpostia on lähetetty. Jos tiedät etätyön kehittämisestä kiinnostuneita yrityskavereita, niin vinkkaa tästä hankkeesta ja kehota ottamaan yhteyttä matalalla kynnyksellä.

PIKA -valmennuspakettien suunnittelu on alkanut

Teksti Päivi Dahl

PIKA-tutkimuskyselyn sekä järjestettyjen työpajojen tulokset antavat jo tietoa siitä, että kainuulaisissa yrityksissä tarvitaan lisää osaamista muun muassa etä- ja muutosjohtamiseen sekä verkkokokoustaitojen ja tietoturvaosaamisen valmennukseen. Yksi havainto on, että etätyössä tarvitaan työyhteisöjen yhteisöllisyyden ja vuorovaikutustaitojen sekä itsensä johtamisen valmennusta.

Kyselyn ja työpajojen tuloksena suunnitellaan yrityskentälle kolme erilaista valmennuspakettia, jotka kohdentuvat yritysten johto- ja esihenkilötasolle, henkilöstöille sekä etätyön teknologisiin asioihin.

Yrityksistä on noussut kiinnostusta myös hybridityöosaamiseen sekä virtuaalisen todellisuuden mukaan saamiseen tulevaisuuden työhön. Lisäksi valmennuksiin sisällytetään työhyvinvointia tukevia osia, mm. työergonomia ja henkinen hyvinvointi etätyössä.

Valmennuspaketit sisältävät muutamia lähityöskentelykertoja sekä verkossa toteuttavia valmennuksia. Valmennukset käynnistyvät syyskuussa ja jatkuvat maaliskuulle 2023 saakka.

Yrityksille valmennuksiin osallistuminen ei maksa mitään, vain käytetyn ajan. Yritykset voivat valita kokonaisuudesta itseään kiinnostavat valmennuspaketit. Valmennukset kerryttävät yrityksille de minimis -tukea.

Valmennuspakettien alustavat sisällöt on selvillä kesäkuussa. Tarkennettu valmennustarjotin esitellään 17.8. kaikille etätyöosaamisen kehittämisestä kiinnostuneille yrityksille järjestettävässä kick off -verkkotilaisuudessa. Tilaisuuteen ilmoittautuminen päättyy 14.8. Ilmoittaudu mukaan nyt!

Panosta

Itseesi

Kehitä

Asiantuntemustasi

Etätyön kehittämisestä kiinnostuneiden yritysten ilmoittautuminen mukaan hankkeeseen päättyy elokuun lopussa.

Nyt on oikea hetki lähteä mukaan! Ota yhteyttä!

Etätyöskentely parantaa työmotivaatiota, säästää aikaa työmatkoista ja lisää työrauhaa

Teksti Päivi Dahl

PIKA Kainuu – kestävä digitaalinen tulevaisuuden työ -hankkeessa selvitettiin keväällä 2022 kainuulaisten yritysten kokemuksia etätyöstä, sen hyvistä ja huonoista puolista, sekä etätyön vaikutuksesta työntekijöiden työhyvinvointiin. Tutkimuskyselyyn vastanneista reilu kolmannes teki työajastaan 81-100 % etätöinä. Vastaajista yli kolmanneksella etätyö parantaa merkittävästi työmotivaatiota ja vajaalla kolmanneksella se parantaa työssä jaksamista jonkin verran. Fyysiseen hyvinvointiin ei juurikaan etätyöllä ole vaikutusta. Vastaajien mielestä yli 40 %:lla etätyö parantaa työhyvinvointia yleensä.

Etätyössä hyviä puolia ovat kainuulaisten vastaajien mielestä yleisesti se, että aikaa säästyy työmatkoista. Lisäksi etätyössä hyväksi koettiin parempi työrauha kuin toimistolla, etätyön joustavuus ja mahdollisuus vaikuttaa omiin työaikoihin sekä paikkariippumattomuus. ”Ajan säästyminen ja työtehtävien sekä toimintatapojen kehittyminen.” – vastasi eräs työntekijä etätyön parhaista puolista.

Yhteisöllisyys ja sosiaaliset kontaktit vähenivät

Etätyön huonoksi puoleksi vastaajien mielestä nousivat yleisesti sosiaalisten kontaktien ja yhteisöllisyyden väheneminen, työn ja vapaa-ajan eron sumentuminen ja työpäivien venyminen. Osa vastaajista koki, ettei koti ole sopiva työpaikka. Lisäksi etätyön huonoksi puoleksi nimettiin jatkuvat virtuaalikokoukset ja ergonomiset ongelmat kotityöskentelyssä.

Kyselyyn vastanneista 18 yrityksistä noin viidesosassa etätyön tekemisen ohjeistukset ja pelisäännöt eivät olleet selviä ja työtehtävien etäjohtaminen toimi hyvin neljänneksellä vastanneista. Kouluasteikolla etäjohtamisen keskiarvo oli 7,7. Etätyön kehittämiseen omassa työyhteisössä näki tarvetta 46 % vastaajista.

Sähköinen tutkimuskysely oli avoinna kuukauden ajan helmi-maaliskuussa 2022. Kyselyn linkkiä jaettiin sähköpostitse suoraan 52 yritykseen sekä linkkiä jaettiin hankkeen kanavissa Facebookissa ja LinkedInissa, hankkeen nettisivulla sekä Kainuun yrittäjien uutiskirjeessä, jolla on noin 1000 vastaanottajaa.

Vastauksia tutkimuskyselyyn saatiin yhteensä 24 kpl, joissa oli edustettuna yhteensä 18 eri yritystä Kainuusta. Joistakin yrityksistä oli useampi vastaaja. Vastaajien keski-ikä oli 46 vuotta ja vastaajista 58 % oli miehiä. Pienen vastausmäärän perusteella ei voida tehdä yleistyksiä, mutta vastauksista saadaan jo viitteitä osaamisen kehittämiseen ja etätyöosaamisen valmennuspakettien suunnitteluun.

***************

Etätyö lisää hyvinvointia – miksi?

Teksti Päivi Dahl

Etätyötä voidaan tehdä työaikana, mutta sitä ei tarvitse tehdä aina kotoa käsin tai työnantajan työpisteeltä. Tämä on mainio mahdollisuus, mikäli työnantajan kanssa on yhteisesti etukäteen sovittu etätyön tekemisestä ja pelisäännöistä.

Etätyösopimukseen voi olla kirjoitettu, että työtä tehdään työaikalainsäädännön puitteissa, mistä tahansa paikasta, josta se onnistuu. Tosin jotkin työnantajat eivät mahdollista etätyötä ulkomailta, koska siitä voi aiheutua tietoturvariski tai muita ongelmia vaikkapa etätyövakuutuksen kattavuuden osalta.

Yrityksillä on erilaisia käytäntöjä mm. työntekijöiden vakuutusten kattavuuden suhteen ja siksi kannattaa selvittää oman yrityksen vakuutukset, kattavatko ne mahdollisesti etätyössä sattuvat tapaturmat.

Toinen asia mikä kannattaa selvittää on etätyösopimuksen sisältö. Mitä sopimukseen on kirjattu töiden tekemisestä ja työajasta sekä mahdollisesti tietoturvasta. Tarvitseeko olla tiettyinä aikoina tavoitettavissa ja kuinka saadaan yhteys, jos on tärkeitä yhteisesti käsiteltäviä asioita.

Työnantajalla on työaikalain mukaisesti velvollisuus seurata työaikaa. Jos yrityksessä on käytössä joustotyöaika, niin silloin töitä voi tehdä, kun siihen on itselle sopiva aika. Joustotyössä kokonaistyöaika ei pitene eli työtuntien määrää ei tule kasvattaa. Yleensä etätyössä ei saa tehdä ylitöitä, vaan niistä tulee aina sopia esihenkilön tai yrityksen johdon kanssa.

Etätyöpiste etelän auringossa. Kuva Unsplash.

Etätyössä työn rytmittäminen ja omiin aikatauluihin sovittaminen on helpompaa kuin lähityössä. Tekemisiään voi jaksottaa ja taukoja voi upottaa omaan työpäivään sopiviin kohtiin. Etätyössä kuitenkin tulee muistaa, että ylitöitä ei tarvitse tehdä ja jostotyössä kokonaistyöaika on se, mitä seurataan.

Tutkimuksissa on havaittu, että kun työntekijä itse pääsee vaikuttamaan oman työnsä tekemiseen ja sisältöön, niin se lisää työtyytyväisyyttä ja hyvinvointia. Siksi etätyö on yksi erittäin hyvä työmuoto nyt ja tulevaisuudessa.

*****************

Projektipäällikön 3. hankekatsaus

Teksti: Päivi Dahl

Maaliskuun hanget hohtivat uutta lunta ja aurinko on paistanut ja hellinyt etätyöntekijöitä. Välillä on joutunut ihan vetämään verhoa ikkunan eteen, ettei häikäistyisi täysin hangen kirkkaudesta.

Hankkeessa on paiskittu kovasti töitä työpajojen eteen. Maaliskuun alussa hanke oli esillä paikallisissa sanomalehdissä ja aiheesta on myös vielä artikkelit luettavissa.

Olen kontaktoinut yrityksiä niin soittamalla kuin sähköposteilla. Lisäksi on tehty välillistä markkinointia yrityskentälle erilaisten uutiskirjeiden palstoilla. Sosiaalisen median kanaviin olen tehnyt päivityksiä niin itse asiasta kuin hiukan kevyemmistä teemoista.

Mediatiedote työpajoista sai kivasti huomiota ja tiistaina 22.3. päästiin ihan radion paikallisuutisiin etä- ja hybridityön kehittämisen teemalla!

Työpajojen suunnittelun ja vetämisen rinnalla ajatukset kypsyvät myös valmennuspakettien suunnitteluun. Hankesuunnitelma on siis ohjehuora ja siinä on annettu raamit, joissa tätyy pysyä. Muutoin hiekkalaatikossa saa tehdä sellaisia toimia, jotka tähtäävät hankkeen tavoitteseen eli työhyvinvoinnnin, tuottavuuden ja työnhallinnan lisäämiseen yrityksissä. Olen tiivistänyt tavoitteen etätyöasiantuntijoiden valmentamiseksi kainuulaisiin yrityksiin.

Toinen teema maaliskuussa on ollut verkostoituminen ja tietojen syventäminen mm. webinaarien kautta. Olen osallistunut mm. ajankäytön hallinta ja etä- ja hybridityön jurdikka -webinaareihin. Nämä ovat antaneet uutta tietoa ja syventäneet ajatusta, mitä syksyn valmennuksiin voisi ottaa mukaan. Kaupallista koulutustarjontaa alkaa jo olla runsaasti, mutta benchmarkkausta tätyy tehdä, jotta saadaan rakennettua syksylle hyvät ja kiinnostavat valmennuspaketit.

Mikä on se keino, jolla yritykset saadaan kiinnostumaan ja osallistumaan? Miten ison porkkanan tarvitsen, että se haukataan? Kommentoi ja anna palautetta!

************

Työpajoista eväitä valmennuspaketteihin

Teksti: Päivi Dahl

Työpajojen tarkoituksena on saada yrityksiltä täsmällistä tietoa syksyllä käynnistyviin valmennuksiin. Tarvitsemme tietoa, millaisiin etätyön asioihin yrityskentällä tarvitaan perehdytystä ja paneutumista.

PIKA Kainuu -hankkeessa on pidetty maaliskuussa kaksi yrityksille suunnattua työpajaa. Vielä on tulossa 4 työpajaa, kaksi huhtikuulla ja kaksi työpajaa toukokuulla. Kaikkin työpajoihin on ilmoittaumiset auki. Työpajoihin ovat tervetulleita mukaan kaikki etätyöosaamisen kehittämisestä kiinnostuneet kainuulaiset yritykset.

Työpajoissa yritysten edustajilla on oivallinen keskustelu- ja ajatustenvaihtomahdollisuus toistensa kanssa. Yhdestä yrityksestä voi osallistua 1 -3 edustajaa / työpaja.

Työpajat toteutetaan verkossa kevään aikana. Kuva Pixabay

Kahdesta järjestystä työpajasta olemme jo saaneet tärkeitä teemoja syventävään käsittelyyn. Eräs asia, johon syksyllä tulemme järjestämään valmennusta liittyy verkkokousjärjestelmien käyttämiseen ja etävaikuttamiseen.

Toinen tärkeä teema syksylle tulee olemaan etäjohtaminen ja siihen liittyvät erilaiset asiat, mm. vuorovaikutus ja sopimisasiat. Lisäksi tulemme käsittelemään työhyvinvointia etä- ja hybridityössä erilaisista näkökulmista.

Odotan innolla jo seuraavia työpajoja, mitä tärkeitä asioita saadaan vielä nostettua esille!

******************************

Etätyön hyödyt ja haitat eivät ole yksioikoisia

Teksti: tutkija Jari Järviluoma, KAMK

Etätyötä hahmotetaan julkisuudessa usein listaamalla kategorisesti etätyön hyviä ja huonoja puolia. Käytännössä saattaa olla myös niin, että sen minkä toinen käsittää etätyöskentelyn eduksi, toinen käsittää saman asian rasitteeksi – ja päinvastoin.

Edellinen tuli mieleen PIKA-hankkeen yrityskyselyn vastauksista. Myös PIKA-hankkeen kyselyssä vastaajia pyydettiin kertomaan omin sanoin, mitä hyvää ja huonoa he näkevät etätyöskentelyssä. Vastauksia ryhmiteltäessä ilmeni, että jotkut tietyt asiat nousevat esille niin etätyön myönteisinä kuin kielteisinäkin puolina.

TYÖAIKA? Etätyössä työajan joustavuutta pidetään hyvänä asiana, toisaalta työ ja vapaa-aika sekoittuvat ja työpäivät saattavat venyä. Siis hyvä että työaikaa voi itse tauottaa ja säädellä, mutta työaikaa säätäessä työn ja vapaa-ajan raja tuppaa hämärtymään ei-toivotulla tavalla.

VUOROVAIKUTUS? Etätyön usein esille nostettu haittapuoli on kanssakäymisen väheneminen työyhteisössä. Tätäkään ei välttämättä koeta yksiselitteisenä epäkohtana, ainakaan kaikilta osin. Kun muutkin ovat etätyössä, kollegat voivat olla normaalia paremmin linjoilla ja tavoitettavissa. Näin varsinkin tilanteissa, joissa yrityksellä on useampi toimipaikka etäällä toisistaan.

TYÖHÖN KESKITTYMINEN? Yrityskyselyn vastauksissa etätyön kerrotaan antavan työrauhaa, tai sitten ei. Vastauksia siteeraten etätyössä ”työhön keskittyminen sujuu paremmin, kun keskeyttäviä häiriötekijöitä ei ole” ja ”tiettyjä rauhaa vaativia asioita saa tehdyksi paremmin kuin toimistolla”. Toisaalta vastauksista kävi myös ilmi, että etätyössä ”keskittymiskyky katoaa” ja ”luovassa työssä työympäristö motivoi enemmän”.

Nämä eivät liene ainoita esimerkkejä etätyön plussien ja miinusten suhteellisuudesta.

PIKA-hankkeen yrityskyselyn eräänä opetuksena onkin, että etätyön soveltuvuus tai soveltumattomuus riippuu paitsi työtehtävistä, myös henkilöstä ja hänen tilanteestaan. Kaikissa tehtävissä etätyö ei ole edes mahdollista. Ja silloin kun on, etätyökokemusta muokkaavat työn luonne ja puitteet, kulloinenkin elämäntilanne sekä viime kädessä tai ehkä lähtökohtaisesti henkilön persoonallisuuden piirteet.

Etätyön pelisääntöjä, etätyösopimuksia sekä erilaisia lähi- ja etätyötä integroivia hybridimalleja tehtäessä tämä ihmisten ja olosuhteiden monimuotoisuus olisi hyvä pitää mielessä.

Ajanhallinta etä- ja hybridityössä ei ole vain yksilön asia

Teksti: Päivi Dahl

Osallistuin Työterveyslaitoksen webinaariin Ajanhallinta asiantuntijatyössä ja nostan siitä nyt esiin muutamia havaintojani.

TTL:n erityisasiantuntija Kirsi Yli-Kaitala (2022) avasi vuonna 2018 tehdyn Työolotutkimuksen tuloksia. Tutkimuksessa ajankäytön haasteeksi nousi mm. työssä koettu kiire, jota naiset kokevat enemmän kuin miehet. Kiireeseen vaikuttavat mm. tiukat aikataulut, työn keskeytykset (puhelin, pikaviestimet jne.), liian monta samanaikaista työtehtävää ja tunne siitä, ettei ehdi paneutua tehtäviinsä.

Näistä voi aiheutua myös sitä, että työasiat pyörivät mielessä vapaa-ajalla. Eli työn teon olosuhteet voivat johtaa ns. multitaskaamiseen ja keskittymisvaikeuksiin.

Yli-Kaitala nosti esiin sen, että etätyössä tarvitaan uusia toimintatapoja ja pelisääntöjä. Tämä johtuu siitä, että kun asioita ei hoideta kasvotusten, niin ongelmia voi kasautua. Myös viestien ja kanavien määrä lisääntyy ja digikokoukset kuormittavat. Keskeytysten määrää täytyy hallita myös etätyössä ja taukojen merkitys korostuu.

Etätyöstä on havaittu, että se oi myös kuormittaa ja sitä kautta uhata jopa työhyvinvointia. TTL:n Miten Suomi voi -tutkimuksessa (2022) on havaittu, että työn imu ja työtyytyväisyys ovat laskeneet sekä työuupumusoireet kasvaneet vastaajien iästä riippumatta. Sama tutkimus kertoo sen, että parhaiten voidaan hybridityössä, jossa saadaan sosiaalista tukea, nähdään ja luotetaan työkavereihin ja opitaan myös uusia asioita.

Työajanhallinta ei ole vain yhden ihmisen, työntekijän vastuulla, vaan se on sosiaalinen prosessi. Siihen vaikuttaa niin organisaation kuin yrityksen käytänteet, rakenteet ja normit. Nämä luovat kehikon, jossa ajanhallintaa järjestetään.

Muuttuva työ, työn ja tehtävien sirpaloituminen, pakottaa yritykset ja organisaatiot pohtimaan ajankäyttöä uudestaan yhdessä työntekijöiden kanssa. Ratkaisuja tulee etsiä kaikilla organisaation tasoilla; koko yrityksen, johtamisen, työyhteisön ja asiantuntijoiden tasoilla. Yksi olennainen asia on priorisointi, eli asioiden asettaminen tärkeysjärjestykseen.

”Yksikään ajanhallinnan menetelmä ei takaa sitä, että asiantuntija saa kaiken valmiiksi, jos työtä on liikaa.” – Kirsi Yli-Kaitala (2022) webinaarissa.

Jokaisessa organisaatiossa tulee keskustella ja sopia yhteisistä pelisäännöistä ajankäyttöön ja tavoitettavuuteen eli vuorovaikutukseen ja viestintään. Täytyy luoda psykologinen turvallisuuden tunne työyhteisöön. Sitten voidaan jopa vahvistaa työtyytyväisyyttä.

Webinaari pidettiin 16.3.2022 ja se oli osa Työterveyslaitoksen Opi verkossa -webinaarisarjaa.

Etätyö – uhka vai mahdollisuus kainuulaisille yrityksille

Teksti: Päivi Dahl

Kirjoitin artikkelin etätyöstä, se julkaistiin Kainuun Sanomissa 7.3.2022.

Koronapandemia on vaikuttanut sekä julkisen sektorin että yritysten työntekoon viimeisten kahden vuoden aikana. Vuonna 2021 julkaistun Yrittäjägallupin mukaan on Pohjois- ja Itä-Suomessa tehty etätöitä 52 prosenttia yrityksistä. Alueen yrityksistä kolmannes aikoo lisätä pysyvästi monipaikkaista työtä ja lähes kolmannes yritysten henkilöstöstä aikoo jatkaa etätöissä.

Korona-aaltojen myötä etätyösuositus on ajanut työntekijät kotikonttoreihin niillä toimialoilla, joilla etätyön tekeminen on mahdollista. Valtakunnallinen etätyösuositus päättyi helmikuun lopussa. Nyt etätyö on jo muodostunut uudeksi normaaliksi. Palataanko nyt joukolla takaisin lähityöhön? Vai tuleeko käyttöön hybridityön malli? Työ, jota voidaan tehdä paikkariippumattomasti, on mahdollisuus niin työntekijälle kuin yritykselle.

Kajaanin ammattikorkeakoulussa on meneillään PIKA Kainuu – kestävä digitaalinen tulevaisuuden työ -hanke, jossa kehitetään etätyöosaamista Kainuun yrityksissä. Euroopan sosiaalirahaston rahoittamassa hankkeessa on meneillään etätyötä tekevien yritysten kartoitus sekä yrityksille kohdennettu tutkimuskysely. Tutkimuskyselyllä selvittämme kokemuksia etätyöstä, sen hyvistä ja huonoista puolista sekä näkemyksiä työnteon muodoista tulevaisuudessa. Lisäksi siinä kysytään etäilijöiden työhyvinvointia.

Yrityksissä etätyötä voidaan pohtia kahdesta suunnasta. Ensimmäinen on oman henkilöstön ja johdon osaamisen kehittäminen. Toiseksi voidaan miettiä yritysten työkulttuuria ja rekrytointitarpeita. Tässä tärkeänä näkökulmana ovat työn murros ja vuorovaikutus, esimerkiksi uuden henkilön perehdyttäminen yrityksen toimintaan etävälinein. Onnistummeko perehdytyksessä?

Alustavien tutkimuskyselyn tulosten perusteella voidaan sanoa, että Kainuussa etätyössä positiivista on työmatkojen väheneminen ja siitä saatava lisäaika omaan arkeen. Mutta vastauksista tulee myös esiin, että henkinen hyvinvointi ollut koetuksella. Lisäksi tarvitaan keinoja yhteisöllisyyden ja vuorovaikutuksen kehittämiseen.

HANKE järjestää yrityksille maalis-toukokuun aikana maksuttomia työpajoja. Niissä etsitään yritysten kanssa yhdessä lisää konkreettisia etätyöosaamisen kehittämiskohteita. Kyselyn ja työpajojen tuloksia hyödynnetään syksyllä pilotoitavien yritysten tarpeisiin suunnattujen valmennuspakettien suunnittelussa ja toteutuksessa.

Osallistumalla työpajoihin pääset vaikuttamaan syksyllä pilotoitavien valmennuspakettien sisältöön, jotta valmennus vastaisi juuri sinun tarpeisiisi etätyön kehittämisen osalta. Ensimmäinen paja järjestetään maaliskuun 22. päivä ja sen teemoja ovat työn murros sekä työhyvinvointi.

Etätyöosaamisesta voidaan tehdä kainuulaisille yrityksille vetovoimatekijä. Ollaanko Kainuun yrityksissä tähän valmiita?

Linkki artikkeliin Kainuun Sanomiin: Näkökulma: Etätyö – uhka vai mahdollisuus kainuulaisille yrityksille? | Kainuun Sanomat

Lue artikkeli linkistä ja anna palautetta tai kommentoi!