Teksti Päivi Dahl
Tässä blogissa käsittelen etätyön ja hybridityön 3. vaihetta, jolloin etsitään kadonnutta yhteisöllisyyttä ja yrityskulttuuria. Siirrytään ajattelemaan omaa hyvinvointia työaikanakin ja kenties siirrytään tekemään työtä ns. workcation -tyyliin eli esimerkiksi tehdään etätöitä ns. matkailukeskuksessa, jossa vapaa-ajan virikkeet ovat lähellä ja niistä voi nauttia silloin kun se ajasta ja paikasta riippumattoman työpäivän sisältöön sopii.
Ensimmäinen vaihe oli totaalinen etätyö, jossa poteroiduttiin kotitoimistoihin ja ehkä kadotettiin sosiaalisuus ja sitä myöten myös yhteisöllisyys heikkeni. Työyhteisöjen työkulttuuri joutui tahtomatta muutokseen. Digitaalisuus löi läpi ja osaaminen kasvoi.
Tämän päivän työympäristössä paikasta riippumattomuus näkyy jo
monin tavoin. Tutkija Sami Tantarimäki viittaa Työolobarometriin (2018), josta selviää, että jo ennen pandemiaa vuonna 2018, palkansaajista 60 prosenttia käytti työssään virtuaalisia työvälineitä. (Tantarimäki 2020, 89-90.)
Etätyössä työpäivän joustavan järjestelyn ohella etätyöhön houkuttaa mahdollisuus keskittyä työhön. Sen lisäksi kyse on myös siitä, että työmatkoihin kuluvan ajan voi käyttää hyödyllisemmin, samoin kuin siitä, että työmatkojen vähentämistä ajatellaan ”ekotekona”. Tämä siis vaikuttaa niin etätyötekijän kuin työnantajan talouteen. (Tantarimäki 2020, 91.)
Toisessa vaiheessa etsittiin etätyön ja lähityön tasapainoa sekä sosiaalisia kontakteja ja kahvitaukoja. Työnantajat ryhtyivät kutsumaan etätyön-tekijöitä takaisin toimistoihin ja konttoreihin. Tästä alkoi hybridityön vaihe. Mutta määräämisellä tai käskemisellä ei pitkälle päästä, jollei työnantajat halua todella kuunnella työntekijöitä tässä työn tekemisen kulttuurin muutosvaiheessa. Väitän, että etätyöntekijöistä on tullut hyvällä tavalla itsekkäitä, he ovat kenties löytäneet oman hyvinvointinsa avaimet ja ovat valmiita pitämään niistä kiinni.
Tutkija Tantarimäki havaitsee, että teknologia ja digitalisaatio älykkäine ratkaisuineen tasoittavat tietä ja etäisyyksiä. Työ muuttuu, ammatit muuttuvat, työn tekemisen tavat ja tilat muuttuvat, joten myös työelämän jäykkien rakenteiden on muututtava ja teollisen ajan työkulttuurista on irtauduttava. Uutta ajattelua tarvitaan ja sitä myös jo tarjotaan. (Tantarimäki 2020, 97.)
Workcation termille ei ole vielä kehitetty vakiintunutta suomennosta, mutta kyse on siis sellaisen työn tekemisestä, jota voi tehdä tietoteknisesti ajasta ja paikasta riippumattomasti vaikka lomakohteessa.
Unkarilainen tutkija Birgitta Pecsek (2018) määrittelee workcation -käsitteen seuraavasti: ”Workcation on hybridimatkailutyyppi, jossa turistit matkustavat joko vapaa-ajan tai kaksinkertaisen (business and vapaa-ajan) motiivina ja nykyaikaisen teknologian ansiosta he tekevät sekä työ- että vapaa-ajan toimintaa poissa kotoa.” [kirjoittajan huomautus, suomennos engl. lähteestä]
Itse esitän, että pian on tulossa kolmas vaihe, jossa yritykset ja organisaatiot haluavat pelastaa yrityskulttuurin ja lähettävät tiimejä etätöihin resortteihin, joissa ryhmäytyminen onnistuu ja luovuus pääsee irti. Workcation eli työn ja lomailun/rennomman tekemisen yhdistäminen tulee lisääntymään. Katso mahdollisuuksia Kainuusta.
Tantarimäen (2020) mukaan työn ja vapaa-ajan tai työn ja (työ)hyvinvoinnin yhdistelmä on tarjoaa mahdollisuuden kehittää tästä myös palvelukonseptin. Toisin sanoen etätyössä kaivattavan keskittymisen,
idyllisen, rauhallisen ja rentouttavan ympäristön sekä vapaa-aikaan liittyvien palveluiden yhdistelmää. Tätä ilmiötä kuvataan workation ja coworking holiday -käsitteillä, joissa tavoitellaan työn, vapaa-ajan ja/tai
arjen tasapainoa (work & vacation, work & life balance). Tämä ei ole sama kuin suomenkielen ”työloma”, jolla yleisimmin viitataan loman ja vapaaehtoistyön yhdistelmään, sairauslomaan tai virkavapauteen. (Tantarimäki 2020, 96).
Suomessa on jo pohjoisen matkailukeskuksissa havaittu workcation -ilmiö ja niihin on ryhdytty räätälöimään palveluja. Tästä on hyvä ottaa kiinni myös Kainuussa ja pienienkin lomamökkiyrittäjien kannattaa miettiä tähän mahdollisuuteen panostamista esim. kannettavien tietokonetelineiden, työpöytävalaisimen tai jumppapalloistuimien investointeina mökkien varustukseen.
Jos mietitte etätöiden ja lomailun yhdistämistä, niin kannattaa ottaa muutamia asioita huomioon: Selvitä työnantajasi kanssa, voitko työskennellä ulkomailla vai kotimaassa ja keskustele vakuutusturvasta. Sovi työnantajan kanssa tavoitettavuudesta ja työn tavoitteista. Varaa työaikaa niin, että voit hoitaa työtehtäväsi päivien aikana, huolehdi myös nettiyhteyden toimivuudesta ja muista tietoturva! Yritä järjestää asiat niin, että voit nauttia kohteesta ja harrasteista vaikka viikonloppuna.
Ja tietysti riippuu ihan ihmisestä sopiiko tällainen yhdistelmä hänelle vai ei. Toiset haluavat lomallaan vain viettää vapaa-aikaa ja unohtaa työt totaalisesti. Toiset ehkä voivat nämä yhdistää ja tekevät työnsä ja nauttivat muun ajan matkailukohteen aktiviteeteista. Elämä on valintoja!
Lähteitä:
Pecsek B. (2018). Working on holiday: the theory and practice of workcation. Article in Balkans Journal of Emerging Trends in Social Sciences. DOI: https://doi.org/10.31410/Balkans.JETSS.2018.1.1.1-13
Tantarimäki, S. (2020). Etätyö tulee taas!: Työn murroksen mukanaan tuomat mahdollisuudet maaseudun kunnille ja kaupungeille. Maaseutututkimus, 28(1), 85-102.