Alustatyöhön löytyy kiinnostusta Kainuussa

Teksti Päivi Dahl ja Päivi Padurets

Artikkeli on julkaistu Kainuun Sanomissa 22.5.2023

Alustatalous ja alustatyöpalvelut ovat uusi globaali kasvava ilmiö niin Euroopassa kuin Suomessa. Kyse on siitä, että liiketoimintaa tehdään avoimella digitaalisella, vuorovaikutteisella alustalla asiakkaiden ja ulkoisten tuottajien kesken. Alustayhtiö tarjoaa pelikentän eli alustan ja työkalut käyttäjille sekä pelisäännöt. Tällaisia alustayrityksiä ovat esimerkiksi Foodora ja  Timma. Alustatyötä voidaan tehdä etänä ja paikasta riippumatta, ja siinä osapuolina ovat minimissään alusta, asiakas ja työntekijä. Teknologian mahdollistaa sen, että työntekijä voidaan palkata alustan kautta lyhyeenkin työsuoritukseen. (Padurets, P. 2023.)

PIKA Kainuu – Kestävä digitaalinen tulevaisuuden työ -hankkeessa oli tarve selvittää, löytyisikö kainuulaista yrityksistä tarpeita esimerkiksi asiantuntijan työllistämiseksi useampaan yritykseen ajasta ja paikasta riippumattomiin työtehtäviin. Lisäksi tarvittiin tietoa yritysten kokemuksista liittyen digitaaliseen työnvälitykseen.

Tämä selvitys tehtiin opinnäytetyötutkimuksessa, jossa liiketalouden opiskelija Päivi Padurets teki yrityksille suunnatun tutkimuskyselyn joulu-tammikuun aikana. Tulosten pohjalta valmistui opinnäytetyö: Kainuun yrittäjien kokemuksia alustatyöstä – case: PIKA Kainuu – kestävä tulevaisuuden työ -hanke. Juuri valmistuneessa opinnäytetyössä tutkittiin Kainuun yritysten tietotasoa alustataloudesta ja alustatyö-palveluista.

Tutkimukseen vastasi yrityksiä Kajaanista, Kuhmosta ja Sotkamosta, niistä neljä yritystä työllistää yli 10 henkilöä ja suurin osa vastanneista yrityksistä oli alle 10 henkilöä työllistäviä mikroyrityksiä. PIKA Kainuu -hankkeen kannalta tutkimuksen tulokset ovat merkittäviä, koska hankkeen kohderyhmälle kohdennetusta 31 yrityksestä 45 % vastasi kyselyyn. Tutkimustuloksia ei voida yleistää pienestä otoksesta johtuen, mutta tulokset antavat osviittaa alustatalouden ja alustatyön tuntemuksen tasosta Kainuussa.

Tutkimukseen vastanneista yrityksistä selkeästi suurimmassa osassa ei ole kartoitettu alustatyön tarjoamia mahdollisuuksia, eikä näissä yrityksissä ole työskennellyt myöskään vuokratyöntekijöitä. Samalla selvisi, että alustatyötä ei ole helppo erottaa vuokratyöstä. Suurimmassa osassa tutkimukseen vastanneista yrityksistä on työtehtäviä, joihin voitaisiin käyttää tilapäistä asiantuntijaa. (Padurets, P. 2023.)

Tutkimuksen mukaan selvä enemmistö vastanneista yrityksistä suhtautuu myönteisesti siihen, että alustatyön hyödyntäminen voisi olla mahdollisuus yrityksen toiminnan tehostamiseen. Yritykset ovat kiinnostuneita hyödyntämään tulevaisuudessa alustatyötä liiketoiminnassaan ja ne voisivat ostaa tulevaisuudessa palveluja alustojen kautta. Tuloksista voidaan kuitenkin todeta, ettei useimmissa yrityksissä ole tarpeeksi tietoa alustojen ja alustatyön tuomista liiketoiminnan mahdollisuuksista, eikä alustatyön ansaintalogiikkaa ole useimpien mielestä helppo ymmärtää. Myös lisätiedolle alustatyöstä on tarvetta. (Padurets, P. 2023.)

Etä- ja hybridityön kehittämisen hankkeen kannalta saatiin relevanttia tietoa siitä, että Kainuussa tarvitaan lisää tietoa alustojen ja alustatyön tuomista liiketoiminnan mahdollisuuksista sekä alustatyön ansainta-logiikasta. Myönteistä on se, että vaikka yrityksissä ei vielä ole alustatyöpalveluja hyödynnetty, niin kiinnostusta löytyy. Huomionarvoista on myös se, että yrityksissä on orastavaa kiinnostusta alustapalvelujen myymiseen uutena tulonlähteenä. Yrittäjillä on siis kiinnostusta hyödyntää tulevaisuudessa alustatyötä liiketoiminnassaan sekä ostaa palveluja alustojen kautta. Ylipäätään alustatyön hyödyntäminen nähdään yrityksissä mahdollisuutena toiminnan tehostamiseen.

Lähde: Padurets P. (2023). Kainuun yrittäjien kokemuksia alustatyöstä. Opinnäytetyö. Saatavilla https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304165366

Kirjoittajat:

Päivi Dahl on filosofian maisteri, restonomi YAMK, AmO ja työskentelee lehtorina ja projektipäällikkönä PIKA Kainuu – kestävä digitaalinen tulevaisuuden työ -hankkeessa Kajaanin ammattikorkeakoulussa.

Päivi Padurets on toukokuussa 2023 valmistunut liiketalouden tradenomi Kajaanin ammattikorkeakoulusta.

Ajanhallinta etä- ja hybridityössä ei ole vain yksilön asia

Teksti: Päivi Dahl

Osallistuin Työterveyslaitoksen webinaariin Ajanhallinta asiantuntijatyössä ja nostan siitä nyt esiin muutamia havaintojani.

TTL:n erityisasiantuntija Kirsi Yli-Kaitala (2022) avasi vuonna 2018 tehdyn  Työolotutkimuksen tuloksia. Tutkimuksessa ajankäytön haasteeksi nousi mm. työssä koettu kiire, jota naiset kokevat enemmän kuin miehet. Kiireeseen vaikuttavat mm. tiukat aikataulut, työn keskeytykset (puhelin, pikaviestimet jne.), liian monta samanaikaista työtehtävää ja tunne siitä, ettei ehdi paneutua tehtäviinsä.

Näistä voi aiheutua myös sitä, että työasiat pyörivät mielessä vapaa-ajalla. Eli työn teon olosuhteet voivat johtaa ns. multitaskaamiseen ja keskittymisvaikeuksiin.

Yli-Kaitala nosti esiin sen, että etätyössä tarvitaan uusia toimintatapoja ja pelisääntöjä. Tämä johtuu siitä, että kun asioita ei hoideta kasvotusten, niin ongelmia voi kasautua. Myös viestien ja kanavien määrä lisääntyy ja digikokoukset kuormittavat. Keskeytysten määrää täytyy hallita myös etätyössä ja taukojen merkitys korostuu.

Etätyöstä on havaittu, että se oi myös kuormittaa ja sitä kautta uhata jopa työhyvinvointia. TTL:n Miten Suomi voi -tutkimuksessa (2022) on havaittu, että työn imu ja työtyytyväisyys ovat laskeneet sekä työuupumusoireet kasvaneet vastaajien iästä riippumatta. Sama tutkimus kertoo sen, että parhaiten voidaan hybridityössä, jossa saadaan sosiaalista tukea, nähdään ja luotetaan työkavereihin ja opitaan myös uusia asioita.

Työajanhallinta ei ole vain yhden ihmisen, työntekijän vastuulla, vaan se on sosiaalinen prosessi. Siihen vaikuttaa niin organisaation kuin yrityksen käytänteet, rakenteet ja normit. Nämä luovat kehikon, jossa ajanhallintaa järjestetään.

Muuttuva työ, työn ja tehtävien sirpaloituminen, pakottaa yritykset ja organisaatiot pohtimaan ajankäyttöä uudestaan yhdessä työntekijöiden kanssa. Ratkaisuja tulee etsiä kaikilla organisaation tasoilla; koko yrityksen, johtamisen, työyhteisön ja asiantuntijoiden tasoilla. Yksi olennainen asia on priorisointi, eli asioiden asettaminen tärkeysjärjestykseen.

”Yksikään ajanhallinnan menetelmä ei takaa sitä, että asiantuntija saa kaiken valmiiksi, jos työtä on liikaa.” – Kirsi Yli-Kaitala (2022) webinaarissa.

Jokaisessa organisaatiossa tulee keskustella ja sopia yhteisistä pelisäännöistä ajankäyttöön ja tavoitettavuuteen eli vuorovaikutukseen ja viestintään. Täytyy luoda psykologinen turvallisuuden tunne työyhteisöön. Sitten voidaan jopa vahvistaa työtyytyväisyyttä.

Kuvituskuva
Projektipäällikkö osallistui webinaariin etätyöpisteeltä kotikonttorista.

Webinaari pidettiin 16.3.2022 ja se oli osa Työterveyslaitoksen Opi verkossa -webinaarisarjaa.