Ajanhallinta etä- ja hybridityössä ei ole vain yksilön asia

Teksti: Päivi Dahl

Osallistuin Työterveyslaitoksen webinaariin Ajanhallinta asiantuntijatyössä ja nostan siitä nyt esiin muutamia havaintojani.

TTL:n erityisasiantuntija Kirsi Yli-Kaitala (2022) avasi vuonna 2018 tehdyn  Työolotutkimuksen tuloksia. Tutkimuksessa ajankäytön haasteeksi nousi mm. työssä koettu kiire, jota naiset kokevat enemmän kuin miehet. Kiireeseen vaikuttavat mm. tiukat aikataulut, työn keskeytykset (puhelin, pikaviestimet jne.), liian monta samanaikaista työtehtävää ja tunne siitä, ettei ehdi paneutua tehtäviinsä.

Näistä voi aiheutua myös sitä, että työasiat pyörivät mielessä vapaa-ajalla. Eli työn teon olosuhteet voivat johtaa ns. multitaskaamiseen ja keskittymisvaikeuksiin.

Yli-Kaitala nosti esiin sen, että etätyössä tarvitaan uusia toimintatapoja ja pelisääntöjä. Tämä johtuu siitä, että kun asioita ei hoideta kasvotusten, niin ongelmia voi kasautua. Myös viestien ja kanavien määrä lisääntyy ja digikokoukset kuormittavat. Keskeytysten määrää täytyy hallita myös etätyössä ja taukojen merkitys korostuu.

Etätyöstä on havaittu, että se oi myös kuormittaa ja sitä kautta uhata jopa työhyvinvointia. TTL:n Miten Suomi voi -tutkimuksessa (2022) on havaittu, että työn imu ja työtyytyväisyys ovat laskeneet sekä työuupumusoireet kasvaneet vastaajien iästä riippumatta. Sama tutkimus kertoo sen, että parhaiten voidaan hybridityössä, jossa saadaan sosiaalista tukea, nähdään ja luotetaan työkavereihin ja opitaan myös uusia asioita.

Työajanhallinta ei ole vain yhden ihmisen, työntekijän vastuulla, vaan se on sosiaalinen prosessi. Siihen vaikuttaa niin organisaation kuin yrityksen käytänteet, rakenteet ja normit. Nämä luovat kehikon, jossa ajanhallintaa järjestetään.

Muuttuva työ, työn ja tehtävien sirpaloituminen, pakottaa yritykset ja organisaatiot pohtimaan ajankäyttöä uudestaan yhdessä työntekijöiden kanssa. Ratkaisuja tulee etsiä kaikilla organisaation tasoilla; koko yrityksen, johtamisen, työyhteisön ja asiantuntijoiden tasoilla. Yksi olennainen asia on priorisointi, eli asioiden asettaminen tärkeysjärjestykseen.

”Yksikään ajanhallinnan menetelmä ei takaa sitä, että asiantuntija saa kaiken valmiiksi, jos työtä on liikaa.” – Kirsi Yli-Kaitala (2022) webinaarissa.

Jokaisessa organisaatiossa tulee keskustella ja sopia yhteisistä pelisäännöistä ajankäyttöön ja tavoitettavuuteen eli vuorovaikutukseen ja viestintään. Täytyy luoda psykologinen turvallisuuden tunne työyhteisöön. Sitten voidaan jopa vahvistaa työtyytyväisyyttä.

Kuvituskuva
Projektipäällikkö osallistui webinaariin etätyöpisteeltä kotikonttorista.

Webinaari pidettiin 16.3.2022 ja se oli osa Työterveyslaitoksen Opi verkossa -webinaarisarjaa.

Etätyö, hybridityö, lähityö – käsiteviidakon avausta

Teksti: Päivi Dahl

Työn tekeminen eri muodoissaan on nykypäivän kesto puheenaihe. Kuka tekee lähityötä, toinen etätyötä, kolmas hybridityötä. Nyt selvitetään, mitä näillä oikein tarkoitetaan.

Henna Makkonen-Craig on avannut Kielikellon (4/2021) artikkelissa käsitteiden eroja ja hän toteaa, että käsitteiden käyttäminen riippuu näkökulmasta eli siitä, miltä kantilta asiaa haluaa tarkastella.

Lähityö asetetaan yleensä etätyön vastakohdaksi ja sillä viitataan konttorilla tai toimistolla työskentelyyn. Etätyötä ajatellaan usein työnantajan tarjoaman fyysisen työpaikan näkökulmasta siten, että työnantajan tilassa tehty työ on ns. lähityötä. (Makkonen-Craig 2021.)

Kaksi näyttöö ja näppäimistö
Projektipäällikön työpiste työpaikalla. Kuva: Päivi Dahl

Lähityö voi olla kuitenkin myös jotain aivan päinvastaista. Lähityö voi tarkoittaa myös esim. sosiaali- ja terveysalan työtä, jossa mennään asiakkaan lähelle esim. hoito- tai auttamistilanteessa. (Makkonen-Craig 2021.)

Kuitenkin lähityön ja etätyön lisäksi voidaan käyttää käsitettä läsnätyö, joka puolestaan voi tarkoittaa myös virtuaalisesti paikalla olemista. Eli kokouksissa tai oppitunneilla voidaan olla läsnä etäyhteyksin, vaikka ei olla fyysisesti toisiaan lähellä. (Makkonen-Craig 2021.)

Etätyötä voidaan siis tehdä kotona tai jossakin muualla työntekjälle sopivassa tilassa, esim. kirjastolla, kahvilassa tai vaikkapa etätyöntekijöille suunnitelluissa yhteistyötiloissa. Täytyy myös ymmärtää, että etänä työskentely ei tarkoita yksin työskentelyä, vaan työntekemisessä tarvitaan myös yhteistyötä ja vuorovaikutusta toisten kanssa.

Hybridityöllä tarkoitetaan työn tekemisen mallia, jossa töitä tehdään joustavasti sekä organisaation toimitiloissa että kotona. (Moderni työ n. d.) Hybridityössä on aiheellista keskustella paikan lisäksi ajasta eli siitä miten työtä tehdään ja kuinka ollaan vuorovaikutuksessa.

Kirsi Väisäsen kirjoittamassa Työ, terveys, turvallisuus -verkkolehden (2021) artikkelissa on haastateltu organisaatiopsykologi Outi Ikosta, jonka mielestä on neljä tärkeää asiaa, jotka tulee ottaa huomioon hybridityössä. Niitä ovat yhteenkuuluvuus ja luottamus, rakenteet ja koordinointi, tehokas kommunikaatio ja onnistunut esihenkilötyö. Nämä sisältyvät hyvään johtajuuteen ja siinäkin tarvitaan tukea. Mutta se on jo toisen blogitekstin teema.

Tämä teksti on kirjoitettu lähityönä konttorilla työnantajan tiloissa.

 

Lähteet:

Makkonen-Craig , H. (2021). Etätyö, lähityö ja läsnätyö. Kielikello verkkolehti 4/2021.

Moderni työ. N. d. Ei paluuta menneeseen – hybridityö on uusi normaali. Saatavilla 31.1.2021 Ei paluuta menneeseen – hybridityö on uusi normaali – Moderni työ (modernityo.fi)

Väisänen, K. (2021). Työn muotoilua tarvitaan, kun yhdistetään etä- ja lähityötä. Työ, terveys ja turvallisuus -verkkojulkaisu. Saatavilla 8.2.2021 Työn muotoilua tarvitaan, kun yhdistetään etä- ja lähityötä – Työ Terveys Turvallisuus -lehti TTT (tttlehti.fi)

********