Hybridityö – PIKA Kainuu

Projektipäällikön 16. hankekatsaus – kaikki päättyy aikanaan

Teksti Päivi Dahl

Kaikki päättyy aikanaan. Reilut puolitoista vuotta meni nopeasti kainuulaisten yritysten etätyöosaamisen kehittämisen kanssa. PIKA Kainuu hanke päättyy parin viikon kuluttua elokuun lopussa. Nyt on aika yhteenvedon, mitä hankkeessa saatiin aikaan, missä onnistuttiin ja mitä opittiin?

Hankkeessa ei päästy numeraalisiin tavoitteisiin, eli emme saaneet kolmeakymmentä yritystä, emme sataa kahtakymmentä henkilöä emmekä yli 1300 henkilökoulutuspäivää kasaan. Yritystavoitteesta jäimme seitsemällä, mutta mielestäni 23 yritystä on kohtuullinen tulos Kainuussa.

Osallistuneiden määrään vaikutti se, että suurin osa osallistuneista yrityksistä oli mikroyrityksiä eli alle kymmen henkilöä työllistäviä ja niistäkin valtaosa oli yksinyrittäjiä. Näistä yrityksistä ei siis saa kuin maksimissaan sen yhden ihmisen osallistumaan. Hankesuunnitelmassa oli osallistujia kuviteltu saatavan hieman ylioptimistisesti, tavoite oli 120 ja hanke tavoitti toimenpiteisiin kolmekymmentä henkilöä.

Valmennuksiin aktiivisesti osallistuneissa yrityksissä pystyttiin lisäämään yritysten etätyöhön ja etäjohtamiseen liittyvää osaamista, osallistuneiden itse- ja tiimiohjautuvuustaitoja sekä edistämään esimiesten sekä henkilöstön työhyvinvointia. Yritysten johdon ja henkilöstön tavoitteet toteutuivat mukana olleiden yritysten osalta ja niiltä saatiin valmennuksista hyvää palautetta.

Onnistumiseksi nostan hankeviestinnän, jota toteutettiin monikanavaisesti. Hankeviestinnässä viestejä kohdennettiin suoraan yrityksiin sähköposteilla ja uutiskirjeiden kautta sekä sosiaalisessa mediassa. Monien kanavien kautta jaettiin tietoa etätyöstä laajalle yleisölle.

Konkreettisia tuloksia olivat mm. hankkeen aikana kirjoitetut etätyötä käsittelevät kahdeksan artikkelia, joista seitsemän julkaistiin paikallisissa sanomalehdissä. Yksi artikkeli julkaistiin Lapin yliopiston tuottamassa Hybridityön käsikirjassa.

Lisäksi hankkeessa tuotettiin yksi yhteisjulkaisu Näkökulmia etä- ja hybridityöhön, joka sisältää 12 artikkelia eri kirjoittajilta. Artikkelien kirjoittajat ovat olleet mukana hankkeessa eri tavoin. Julkaisussa on artikkeleita, jotka ovat saaneet näkökulmaa niin hankeen valmennuksista, henkilökohtaisista etätyökokemuksista kuin hankkeessa tehdyistä kyselytutkimuksista. Artikkeleissa tarkastellaan muun muassa itsensä johtamista ja verkkovuorovaikutusta sekä kokemuksia etätyön informaatioteknologisista alustoista. Lisäksi teksteissä valotetaan etä- ja hybridityön pelisääntöjä sekä etätyön vaikutuksia yhtäältä aivoterveyteen ja toisaalta aluekehitykseen.

Onnistumiseksi nostan myös hankkeessa laaditun opiskelijan opinnäytetyön: Padurets, Päivi. (2023) Kainuun yrittäjien kokemuksia alustatyöstä – case: PIKA Kainuu – kestävä tulevaisuuden työ -hanke. Kajaanin ammattikorkeakoulu. Julkaisun pysyvä osoite: https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304165366

Mitä hankkeen aikana opittiin? Yrityksiä ja niiden tarpeita täytyy kuunnella tarkalla korvalla. Hanketyö on vaativaa, siinä täytyy pitää monta lankaa yhtäaikaa käsissä ja olla selvillä niin rahoitusinstrumentin toiminnasta kuin yrityskentän arjesta. Tiimityö, verkostoituminen ja kollegoiden tuki ovat hanketyön kivijalka. Yksin ei tarvitse hakata päätä seinään, ja apua saa kun kysyy.

Isojen oivallusten lisäksi hankkeessa saatiin oppia nykyajan nopeasti vaihtuvasta toimintaympäristöstä ja sen vaikutuksista työelämään ja yrittäjien arkeen.

Hanke päättyy 31.8.2023. Valmennussivut linkkeineen jäävät kaikkien hyödynnettäväksi.

Tehtävät muuttuvat ja työt jatkuvat KAMKilla. Jos on kysyttävää tai tarvitset tietoa etätyöstä ota toki yhteyttä!

Projektipäällikön 14. hankekatsaus

Teksti Päivi Dahl

Toukokuun viimeisiä päiviä viedään, tuomi on jo kukassaan, kevät teki kertaharppauksen projektipäällikön lomaviikon aikana.

Hankkeessa kootaan etätyöhön liittyvää artikkelijulkaisua. Siihen pyydettiin tekstejä hankkeessa mukana olleilta valmentajilta ja artikkelien sisällöt vaihtelevat omista kokemuksista tutkimustulosten esittelyyn. Tavoitteena on saada julkaisu valmiiksi ennen juhannusta, mutta katsotaan kuinka sen kanssa käy. Julkaisu valmistuu joka tapauksessa viimeistään elokuussa.

Toukokuun alussa pidettiin jo hankkeen loppuwebinaari, koska katsottiin, että se on parempi ajankohta kuin elokuussa, jolloin kesän jälkeen olisi kaikki pitänyt viritellä uudestaan etätyön kehittämisteemaan. Asiat olivat niin sanotusti vielä tuoreessa muistissa. Loppuwebinaarissa oli mukavasti osallistujia, noin viisitoista henkilöä. Siinä käytiin yhteiskeskustelu TAMKin ja yrityksen edustajan kanssa, esiteltiin hankkeen valmennusten video sekä hankkeessa valmistuneet tutkimukset etätyön työhyvinvoinnista ja opinnäytetyötutkimuksesta. Lisäksi loppuwebinaarissa oli asiantuntijapuheenvuoro Mikä muuttuu etätyössä.

Toukokuussa hanke osallistui vielä Kajaanin amk:n järjestämään Tulevaisuuden hyvinvoinnin kehittäjät -tilaisuuteen. Olimme mukana järjestämässä asiantuntijapuheenvuoroja verkossa sekä läsnätilaisuudessa. Projektipäällikkö toimi tilaisuudessa yhden lähiosion fasilitaattorina verkkoon ja luentotilaan. Tämä tilaisuus oli viimeinen, johon hanke osallistui.

PIKA Kainuu – Kestävä digitaalinen tulevaisuuden työ -hanke on nyt toukokuun loppupuolella siinä vaiheessa, että valmennuspilottijakso on takana ja nyt on käynnissä analysointivaihe. Tarkastelussa on erityisesti se, että pääsimmekö hankkeessa sille asetettuihin tavoitteisiin. Lisäksi katsotaan mitä opittiin ja mitä kehitettävää hanketyöskentelyssä vielä olisi. Tärkeää on myös pohtia niitä seikkoja, miksi ei ehkä päästy asetettuihin tavoitteisiin. Näihin pohdintoihin etsitään vastauksia ja samalla naputellaan jo hankkeesta loppuraporttia, jossa langat solmitaan yhteen.

Hanketyöhön liittyy olennaisesti asioiden dokumentointi. Näin loppuvaiheessa helpottaa, kun on valmennuksista kerätty osallistujatiedot sekä palautetta. Kaikki seminaarien ja tilaisuuksien ohjelmat ovat tallessa, kuitit skannattuna ja lomakkeet pääosin osallistujilta kerättynä. Vielä riittää lomakerumbaa, kun tietoja syötetään järjestelmiin.

Tässä hanketyöskentelyn aikana olen oppinut paljon niin itsestäni kuin työskentelytavoistani. On ollut kiva huomata, että pystyn oppimaan uusia asioita, verkostoitumaan, työskentelemään itsenäisesti ja johdonmukaisesti. Erityisesti olen ymmärtänyt, että etätyössäkin tiimityöskentelyllä ja työkavereilla on todella suuri merkitys, etätyössä ei kannata jäädä yksin erakoitumaan, koska tarvitsemme sosiaalisia suhteita.

Väistämättä nyt täytyy jo hieman ajatella tulevaa syksyä. Hanke päättyy elokuussa ja lopulliset tulokset hankkeesta valmistuvat. Työt jatkuvat ammattikorkeakoulussa, mutta eri agendalla kuin mitä olen viimeisen puolentoista vuoden aikana tehnyt.

Virtuaalityön tulevaisuus ja mahdollisuudet

Teksti: Päivi Dahl

Teksti on julkaistu Kainuun Sanomissa 18.4.2023 näkökulma-artikkelina.

Virtuaalityön tulevaisuus ja mahdollisuudet

Teknologia sulautuu kaikkeen on yksi tulevaisuuden työelämän kehityssuunnista. Näin ennakoidaan Sitran Työn tulevaisuudet megatrendien valossa – artikkelissa. Pandemian aikana otettiin loikka digipalveluiden käytössä ja työelämässä se liittyy työtapoihin, käytänteisiin ja työkulttuurin muutoksiin. Etä- ja virtuaalityössä huomattiin, mikä tekee läsnätyöstä arvokasta eli kohtaamiset ja epämuodolliset keskustelut työkavereiden kanssa. Olennaista on pohtia mitä uusia mahdollisuuksia avautuu, millaisia teknologisia ratkaisuja halutaan ottaa käyttöön ja millainen alusta sopii mihinkin tarkoitukseen. (Dufva, Solovjew-Vartiovaara ja Vataja 2021.)

Siirtyvätkö kokoukset avatar-maailmaan, mitä virtuaalilaseilla tehdään tulevaisuuden työelämässä? Pandemia vauhditti muun muassa virtuaalisten kokousympäristöjen kehitystyötä. Virtuaaliset kohtaamiset antavat kokemuksen yhteisöllisyydestä animoiduissa tiloissa. Kajaanin ammattikorkeakoululla (KAMK) on toteutettu animoituja tiloja kohtaamiseen virtuaalisessa VISIT KAMK -tapahtumassa pandemian aikana. Virtuaalisiin tiloihin voidaan tuoda digitaalisesti esimerkiksi poikkileikkauksia toiminnassa olevista moottoreista, animoituja miniatyyrikaupunkeja tai tila voidaan sisustaa oman lempiaiheen mukaan.

Virtuaalisen kokousympäristön suunnitteluun tarvitaan grafiikka- ja ohjelmisto-osaamista. Tätä osaamista on Kajaanissa ja lisäksi ammattikorkeakoululla osataan toteuttaa usein vain elokuvissa nähtyä hologrammitekniikkaa, jossa toisessa paikassa oleva henkilö tuodaan mukaan vaikka kokoukseen toiselle paikkakunnalle virtuaalisesti.

Tulevaisuuden virtuaalityö voi liittyä yrityksen vastuullisuuden tai kestävän kehityksen lisäämiseen omassa toiminnassaan. Yritys voi ottaa käyttöön digitaalisen palvelualustan, josta se voi varata käyttöönsä vaikkapa Kainuun palveluja omien yritysvierailujen järjestämisen tueksi. Virtuaalityön avulla voidaan vaikuttaa yrityksen hiilijalanjäljen pienentämiseen, kun matkustamista voidaan vähentää.

Virtuaalityö antaa mahdollisuuksia yhdistää teknologista osaamista arkipäivään. KAMK:ssa on testattu erilaisten kosketusnäyttöteknologioiden hyödyntämistä työmaaympäristöön. Esimerkiksi rakennuksen pohjapiirros saadaan muutettua paperimuodosta interaktiiviseksi projisoinniksi rakennustyömaalla. Projisoinnin avulla on testattu myös 1:1 suhteessa pohjapiirrosten ja fyysisten rakenteiden paikoittamista ennen kuin lattiaa on edes valettu.

Kamerakännyköiden yleistymisen kautta työmailla on jo totuttu digitaalisuuksiin, kuten videopuheluihin ja osittaisiin lisätyn todellisuuden (AR) tuomiin etuihin. Lisätty todellisuus on jo mukana koneiden ja laitteiden korjaamisessa. Tällöin korjaajalla on päässään joko virtuaalilasit tai päähän kiinnitettävä panta, johon on kiinnitetty tulitikkurasiaa pienempi näyttö silmälasisangassa. Korjaaja saa tarvittavat ohjeet luettavaksi näyttöön äänikomentoja hyödyntäen ilman että täytyisi irrottaa kädet kohteesta.

Yritysten ideat työn tekemisen kehittämisessä digitaaliseen tai virtuaaliseen suuntaan otetaan tosissaan Kajaanin ammattikorkeakoululla. Meiltä löytyy ammattilaisia ja insinöörejä sekä alan opiskelijoita. Virtuaalityö avaa runsaasti mahdollisuuksia yritysten toiminnan kehittämiseen. Tehdään yhdessä pienistä ideoista suuria tekoja.

Kajaanin ammattikorkeakoulun (KAMK) kainuulaisten yritysten etä- ja hybridityöosaamisen kehittämisen PIKA Kainuu -hankkeessa käsiteltiin virtuaalityön tulevaisuutta ja pohdittiin mihin suuntaan työelämä on muuttumassa.

Lähde:

Dufva M., Solovjew-Vartiovaara A. ja Vataja K. (2021). Työn tulevaisuudet megatrendien valossa. Saatavilla 24.3.2023 Työn tulevaisuudet megatrendien valossa – Sitra

Kirjoittaja: Päivi Dahl on filosofian maisteri, restonomi YAMK, AmO ja työskentelee projektipäällikkönä PIKA Kainuu – kestävä digitaalinen tulevaisuuden työ -hankkeessa Kajaanin ammattikorkeakoululla.

Projektipäällikön 13. hankekatsaus

Teksti Päivi Dahl

Hankkeen valmennuspilottijakso päättyi maaliskuun lopussa ja kirjoitin sen johdosta blogitekstin Etätyön valmennuspilotti päättyi. Siinä kokoan jo yhteen saldoa valmennuksista sekä muista hankkeessa saavutetuista tuloksista.

Viimeinen valmennuskerta 29.3. oli kokoava webinaari valmennuksista ja siinä yhteydessä tutkija Jari Järviluoma esitteli kainuulaisille yrityksille suunnatun työhyvinvointi tutkimuksen tuloksia. Tästä kirjoitin blogin Kainuulaisissa yrityksissä etäjohtaminen toimii paremmin kuin vuosi sitten.

Etätyön kehittämisen PIKA Kainuu -hankkeessa rakennan parhaillaan verkko-opintopakettia avoimen amk-tarjottimelle. Siinä on oma työnsä, mutta tärkeästä aiheesta on hyvä saada tärkeimmät asiat tiivistetysti esille tukemaan yritysten omatoimista jatkuvaa oppimista.

Hankkeessa riittää vielä hankehallinnointia, erilaisten lomakkeiden käsittelyä sekä ohjausryhmän kokouksia. Nämä vaativat tietojen keräämistä, analysointia sekä istumista ja jalostamista raportteihin. Lisäksi kokoamme yhteisjulkaisua hankkeen teemoista ja siihen liittyy artikkelitekstien oikolukua sekä myös kirjoittamista.

Kaikessa tässä täytyy muistaa myös nauttia kauniista keväästä, seurata lumihankien sulamista ja muistaa tauottaa kirjoittamista sekä istumista. Etätyöhön uppoutuminen on toisaalta kivaa, mutta aivot tarvitsevat taukoja. Välillä tuntuu, että suutarin lapsella ei ole kenkiä ja saatu oppi kaatuu kuin vesi hanhen selästä pois päin.

Eli joka päivä täytyy muistaa pitää järki mukana työssäkin ja ohjakset tiukalla, jottei hepo karkaa käsistä. Tällä tarkoitan, että omasta työhyvinvoinnista etätyössä voit vain sinä itse huolehtia ja on se myös työnantajan etu, että etätyössäkin voidaan hyvin.

Hanketyössä olemme nyt siinä vaiheessa, että ke 3.5. järjestämme loppuwebinaarin Mikä muuttuu etätyössä? Verkkotilaisuudessa vedetään vielä yhteen hankkeen valmennukset sekä hankkeen tulokset. Lisäksi saadaan etä- ja hybridityön asiantuntijan näkökulma teemaan: Mikä muuttuu etätyössä?

Mikäli kiinnostuit, niin katso ohjelma ja ilmoittaudu mukaan tästä. Tervetuloa linjoille!

Etätyön valmennuspilotti päättyi

Teksti Päivi Dahl

Etätyön kehittämishankkeessa järjestettiin elokuusta -22 maaliskuun -23 loppuun mennessä verkkovalmennuksia erilaisista etätyöhön liittyvistä teemoista yhteensä 95 tuntia. Tallenteita näistä syntyi noin 80 tuntia ja linkit ovat olleet katsottavissa hankkeen nettisivujen kautta: https://web1.kamit.fi/pikakainuu/valmennukset/

Materiaalit ovat tallessa ja niistä on suunnitteilla yhdestä kolmeen etätyöosaamiseen liittyvää verkko-opintojaksoa laajuudeltaan 1 – 2 op. Tavoitteena on saada ne avoimen amk-opintotarjottimelle kaikkien halukkaiden saavutettavaksi.

Valmennuksiin osallistuneilta yrityksiltä saatu palaute oli pääosin myönteistä. Valmennusten sisällöt olivat kiinnostavia ja yrittäjät olivat kokeneet saaneensa valmennuksista uutta ajateltavaa sekä hyötyä. Keskellä työpäivää järjestetyt webinaarit saivat hieman kritiikkiä ja toiveena tuli esiin, että jatkossa webinaareja kannattaisi järjestää klo 17 jälkeen.

Hankkeeseen tehtiin myös yksi opinnäytetyö, jossa tutkittiin kainuulaisten yritysten käsitystä ja tietotasoa alustataloudesta ja alustatyöstä. Tätä blogia kirjoittaessani, opinnäytetyö on juuri jätetty loppuarviointiin. Kerron toisella kerralla enemmän opinnäytetutkimusten tuloksista.

PIKA Kainuu -hankkeessa tehtiin myös etätyön työhyvinvointitutkimusta kainuulaisissa yrityksissä keväällä -22 ja -23. Vastaajajoukko molempiin tutkimuksiin oli pieni, joten mitään suuria yleistyksiä ei voida tehdä.

Tutkimuksen tuloksia on analysoitu ja yhtenä havaintona on, että etätyötä halutaan jatkossa tehdä hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tämä voi olla merkki lisääntyneestä hybridityö halukkuudesta, eli siitä, että töitä halutaan tehdä sekä työpaikalla, jossa voi tavat työkavereita enemmän, että osan viikkoa kotona.

Tutkimuksesta tulee artikkeli hankkeen julkaisuun, joka kokoaa tekstejä hankkeeseen osallistuneilta ja sitä seuranneilta tahoilta. Julkaisu pyritään saamaan valmiiksi kesän kynnyksellä.

Aivoterveydestä kannattaa pitää huolta – multitaskaamisen aika on ohi!

Teksti Päivi Dahl

Ihmisten työssä uupumiseen vaikuttaa moni asia. Kysyttekö teidän työpaikalla toisiltanne mitä sinulle kuuluu? Uupumisen yksi tekijä voi olla liiallinen kognitiivisen ergonomian rasitus eli jos ei pidetä työpäivän aikana taukoja tarpeeksi, niin silloin ei tapahdu tarpeellista palautumista työpäivän aikana. Kiinnitetäänkö teidän työpaikalla huomiota työn tauotukseen?

Meidän työikäisten ja työssäkäyvien tärkein omaisuus on aivot ja sen olisi oltava myös pääasia! Yliopettaja, projektipäällikkö Kati Päätalon mukaan aivoterveydellä tarkoitetaan aivojen hyvinvointia, jota tukevat terveelliset elintavat. Näitä ovat muun muassa terveellinen ravinto, riittävä lepo ja liikunta sekä päihteettömyys ja aivojen sopiva haastaminen. Myös liiallista stressiä tulisi välttää.

Aivoterveys on jokaisen pääasia. Multitaskaamisen aika on ohi. Kuva Pixabay.

Aivo- ja mielenterveyden edistäminen työpaikoilla edellyttää yrityksen ylimmän johdon sitoutumista ja toisaalta työnantajat tarvitsevat tästä asiasta lisää tutkittua tietoa. Tiesittekö sen, että työ voi auttaa myös mielenterveyden häiriöstä toipumista?

Työnantaja on velvollinen huolehtimaan työtekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä (Työturvallisuuslaki 738/2002). Eli työnantajan on ryhdyttävä toimenpiteisiin jos työympäristö aiheuttaa vaarantavaa kuormitusta työntekijöille. Tämä koskee myös liiallisen kognitiivisen ergonomian rasituksen havaitsemista. Työssä jaksaminen ja työhyvinvoinnin vahvistaminen tulee nostaa esiin kehityskeskusteluissa.

Aivokuormituksella – esimerkiksi uupumus, työstressi tai pitkittyneet negatiiviset tunteet- on myös todettu olevan näkyviä fysiologisia muutoksia aivotoiminnassa. Liika aivokuormitus aiheuttaa myös toiminnan-ohjaustoimintojen heikkenemistä eli esim. stressitilassa henkilön aivot menevät ikään kuin säästöliekille, jotta kuormitus vähenee.

Viimeisen kolmen vuoden aikana etä- ja hybridityöt ovat vaikuttaneet meidän työyhteisöviestintään. Virtuaalisessa työssä kun kohtaamiset ovat vähentyneet, meidän tulisi joka tapauksessa yrittää huomioida työkaverit ja heidän suoriutumisensa erilaisista tehtävistä. Mikrohuomioiminen ei maksa mitään, mutta sen avulla voidaan sanoittaa ja tehdä näkyväksi toistemme työ. ”Kiitos kun autoit minua, vaikka sinulla oli kiire tänään. Se merkitsi minulle hyvin paljon” tai ”Piristit meidän mielialaa iloisilla kommenteillasi”. Lyhyesti tiivistettynä aina kun arvostat toista, niin kerro se hänelle.

Oletko tullut ajatelleeksi, että sinäkin voit törmätä teknostressiin työssäsi? Kun tietokoneen nettiyhteys pätkii tai sovellukset tekevät sinulle temput kesken palaverin tai sisäänkirjautuminen ei onnistu. Tunnet ehkä hetkellistä suuttumusta teknologiaa kohtaan ja päätät heittää koneen lattialle. Tai joudut työssäsi ottamaan haltuun jonkin uuden sovelluksen, joka helpottaisi työtäsi jatkossa. Alussa voivat tunteet olla pinnassa, mutta kun asian oppii, niin teknostressi helpottaa.

Aivoterveyteen voidaan vaikuttaa työpaikalla muun muassa keskustelemalla ja havainnoimalla toimintaa. Toki työntekijän itse tulee rohkeasti ottaa asioita esille, esimerkiksi jos työpäivät tuntuvat olevan yhtä silppua, niin millaisin keinoin tähän saataisiin helpotusta? Onko työpaikalla kommunikointi sekä ohjeistukset selkeitä? Kehitetäänkö osaamista ja onko oppimiselle varattu aikaa? Työympäristön häiriöt, vaikkapa melu tai keskeytykset saattavat vaikuttaa aivoterveyteen heikentävästi.

Toisinaan kannattaa pysähtyä oman työhyvinvoinnin äärelle ja pohtia miten minä voin. Tällaisessa itsearvioinnissa voi käyttää tukena esimerkiksi Työturvallisuuskeskuksen tekemää maksutonta Kuormitusvaakaa oman kuormituksen ja voimavarojen arvioimiseen. Toisaalta oman työpäivän järjestämisessä esimerkiksi pyykkikonetekniikka toimii vallan hyvin työpäivän tauottajana. Työterveyslaitos on tuottanut palautumisen viikkokalenterin, josta voi ottaa vinkit jokaiseen viikkoon! Käy lataamassa omasi: Olennaistamisella uudistumista, palautumista ja työhyvinvointia – OLLAPPA | Työterveyslaitos (ttl.fi)

Hyviä arkivinkkejä aivoterveyteen ovat muun muassa keskittyminen yhteen asiaan kerrallaan, multitaskaamisen aika on ohi! Opettele uusia asioita vähän kerrallaan ja varaa niille aikaa kalenteriin. Sopikaa työpaikan käytänteistä yhdessä ja noudattakaa niitä. Kun kaikki tietävät pelisäännöt, niin aivoterveyden kannalta se on hyvä asia.

Informaatioergonomiaan vaikuttaminen on myös osa aivoterveyden vaalimista. Työtehtävien priorisointi ja jäsentely listojen avulla ja kokousten struktuurista sopiminen helpottavat muistikuorman keventämistä. Yhteisesti sovitut viestinnän käytännöt vaikuttavat tietotulvan vähenemiseen sekä keskeytyksettömän työn mahdollistaminen parantaa keskittymistä työhösi.

Tämän blogiteksti perustuu Aivoterveys webinaariin 1.2.23, jossa asiantuntijana toimi Kati Päätalo Oulun ammattikorkeakoululta, jossa hän toimii johtamisen ja työhyvinvoinnin edistämisen yliopettajana sekä projektipäällikkönä Kestävä aivoterveys -hankkeessa.

Workcation avaa uusia mahdollisuuksia

Teksti Päivi Dahl

Tässä blogissa käsittelen etätyön ja hybridityön 3. vaihetta, jolloin etsitään kadonnutta yhteisöllisyyttä ja yrityskulttuuria. Siirrytään ajattelemaan omaa hyvinvointia työaikanakin ja kenties siirrytään tekemään työtä ns. workcation -tyyliin eli esimerkiksi tehdään etätöitä ns. matkailukeskuksessa, jossa vapaa-ajan virikkeet ovat lähellä ja niistä voi nauttia silloin kun se ajasta ja paikasta riippumattoman työpäivän sisältöön sopii.

Ensimmäinen vaihe oli totaalinen etätyö, jossa poteroiduttiin kotitoimistoihin ja ehkä kadotettiin sosiaalisuus ja sitä myöten myös yhteisöllisyys heikkeni. Työyhteisöjen työkulttuuri joutui tahtomatta muutokseen. Digitaalisuus löi läpi ja osaaminen kasvoi.

Tämän päivän työympäristössä paikasta riippumattomuus näkyy jo
monin tavoin. Tutkija Sami Tantarimäki viittaa Työolobarometriin (2018), josta selviää, että jo ennen pandemiaa vuonna 2018, palkansaajista 60 prosenttia käytti työssään virtuaalisia työvälineitä. (Tantarimäki 2020, 89-90.)

Etätyössä työpäivän joustavan järjestelyn ohella etätyöhön houkuttaa mahdollisuus keskittyä työhön. Sen lisäksi kyse on myös siitä, että työmatkoihin kuluvan ajan voi käyttää hyödyllisemmin, samoin kuin siitä, että työmatkojen vähentämistä ajatellaan ”ekotekona”. Tämä siis vaikuttaa niin etätyötekijän kuin työnantajan talouteen. (Tantarimäki 2020, 91.)

Toisessa vaiheessa etsittiin etätyön ja lähityön tasapainoa sekä sosiaalisia kontakteja ja kahvitaukoja. Työnantajat ryhtyivät kutsumaan etätyön-tekijöitä takaisin toimistoihin ja konttoreihin. Tästä alkoi hybridityön vaihe. Mutta määräämisellä tai käskemisellä ei pitkälle päästä, jollei työnantajat halua todella kuunnella työntekijöitä tässä työn tekemisen kulttuurin muutosvaiheessa. Väitän, että etätyöntekijöistä on tullut hyvällä tavalla itsekkäitä, he ovat kenties löytäneet oman hyvinvointinsa avaimet ja ovat valmiita pitämään niistä kiinni.

Etätyöt ja rennommat maisemat vetävät puoleensa. Workcation -ilmiö kasvaa. Kuva Unsplash.

Tutkija Tantarimäki havaitsee, että teknologia ja digitalisaatio älykkäine ratkaisuineen tasoittavat tietä ja etäisyyksiä. Työ muuttuu, ammatit muuttuvat, työn tekemisen tavat ja tilat muuttuvat, joten myös työelämän jäykkien rakenteiden on muututtava ja teollisen ajan työkulttuurista on irtauduttava. Uutta ajattelua tarvitaan ja sitä myös jo tarjotaan. (Tantarimäki 2020, 97.)

Workcation termille ei ole vielä kehitetty vakiintunutta suomennosta, mutta kyse on siis sellaisen työn tekemisestä, jota voi tehdä tietoteknisesti ajasta ja paikasta riippumattomasti vaikka lomakohteessa.

Unkarilainen tutkija Birgitta Pecsek (2018) määrittelee workcation -käsitteen seuraavasti: ”Workcation on hybridimatkailutyyppi, jossa turistit matkustavat joko vapaa-ajan tai kaksinkertaisen (business and vapaa-ajan) motiivina ja nykyaikaisen teknologian ansiosta he tekevät sekä työ- että vapaa-ajan toimintaa poissa kotoa.” [kirjoittajan huomautus, suomennos engl. lähteestä]

Itse esitän, että pian on tulossa kolmas vaihe, jossa yritykset ja organisaatiot haluavat pelastaa yrityskulttuurin ja lähettävät tiimejä etätöihin resortteihin, joissa ryhmäytyminen onnistuu ja luovuus pääsee irti. Workcation eli työn ja lomailun/rennomman tekemisen yhdistäminen tulee lisääntymään. Katso mahdollisuuksia Kainuusta.

Tantarimäen (2020) mukaan työn ja vapaa-ajan tai työn ja (työ)hyvinvoinnin yhdistelmä on tarjoaa mahdollisuuden kehittää tästä myös palvelukonseptin. Toisin sanoen etätyössä kaivattavan keskittymisen,
idyllisen, rauhallisen ja rentouttavan ympäristön sekä vapaa-aikaan liittyvien palveluiden yhdistelmää. Tätä ilmiötä kuvataan workation ja coworking holiday -käsitteillä, joissa tavoitellaan työn, vapaa-ajan ja/tai
arjen tasapainoa (work & vacation, work & life balance). Tämä ei ole sama kuin suomenkielen ”työloma”, jolla yleisimmin viitataan loman ja vapaaehtoistyön yhdistelmään, sairauslomaan tai virkavapauteen. (Tantarimäki 2020, 96).

Suomessa on jo pohjoisen matkailukeskuksissa havaittu workcation -ilmiö ja niihin on ryhdytty räätälöimään palveluja. Tästä on hyvä ottaa kiinni myös Kainuussa ja pienienkin lomamökkiyrittäjien kannattaa miettiä tähän mahdollisuuteen panostamista esim. kannettavien tietokonetelineiden, työpöytävalaisimen tai jumppapalloistuimien investointeina mökkien varustukseen.

Jos mietitte etätöiden ja lomailun yhdistämistä, niin kannattaa ottaa muutamia asioita huomioon: Selvitä työnantajasi kanssa, voitko työskennellä ulkomailla vai kotimaassa ja keskustele vakuutusturvasta. Sovi työnantajan kanssa tavoitettavuudesta ja työn tavoitteista. Varaa työaikaa niin, että voit hoitaa työtehtäväsi päivien aikana, huolehdi myös nettiyhteyden toimivuudesta ja muista tietoturva! Yritä järjestää asiat niin, että voit nauttia kohteesta ja harrasteista vaikka viikonloppuna.

Ja tietysti riippuu ihan ihmisestä sopiiko tällainen yhdistelmä hänelle vai ei. Toiset haluavat lomallaan vain viettää vapaa-aikaa ja unohtaa työt totaalisesti. Toiset ehkä voivat nämä yhdistää ja tekevät työnsä ja nauttivat muun ajan matkailukohteen aktiviteeteista. Elämä on valintoja!

Lähteitä:

Pecsek B. (2018). Working on holiday: the theory and practice of workcation. Article in Balkans Journal of Emerging Trends in Social Sciences. DOI: https://doi.org/10.31410/Balkans.JETSS.2018.1.1.1-13

Tantarimäki, S. (2020). Etätyö tulee taas!: Työn murroksen mukanaan tuomat mahdollisuudet maaseudun kunnille ja kaupungeille. Maaseutututkimus, 28(1), 85-102.

Digiturvataidot yrityksen ja työntekijöiden tukena arjessa

Teksti Päivi Dahl

Mikro- ja pienyritysten kiireisessä arjessa on usein vaikeaa kiinnittää huomiota pieniin seikkoihin, jotka voivat hidastaa ja haitata liiketoimintaa. Digiturvaviikko on hyvä hetki pysähtyä miettimään oman yrityksen digiturvallista toimintaa.

Yrityksessä ei yksistään riitä, että sillä on toimivat nettisivut ja asiakas saa sieltä toivomaansa apua. Digiturva on ennen kaikkea tekoja. Yrityksessä kannattaa varmistaa, että sen käyttämät ohjelmat (ml. sähköposti) ovat turvallisia.

Digiturvallisuus lähtee meistä jokaisesta. Käytä tarpeeksi vahvoja salasanoja ja erilaisia jokaisessa ohjelmassa, joka niitä vaatii. Ole tietoinen millaisia vaaroja verkossa on. Älä avaa sähköpostia, joka epäilyttää, jos siinä on kirjoitusvirheitä tai se tulee jostakin erikoisesta osoitteesta. Älä klikkaa outoa linkkiä. Tarvittaessa soita yritykseen joka sinua lähestyi ja varmista asia, tuliko yhteydenotto heiltä. Käytä kaksivaiheista tunnistautumista eri sovelluksiin.

Digitaidot ovat osa etä- ja hybridityön turvallisuutta ja kaikki lähtee sinusta. Kuva Pixabay

Toinen asia ovat sellaiset tilanteet, joissa joku hakkeri murtautuu yrityksen tietoihin ja käyttää niitä sitten vaikka kiristykseen. Tällöin on kyseessä tietoinen haitanteko yritykselle ja sen toiminnalle. Näitä on lähes mahdotonta estää, mutta näistäkin kannattaa olla tietoinen ja siksi yritysten tietojen suojaaminen on todella tärkeää.

Parasta varautumista yrityksessä on pitää työntekijöiden digiturvataidot kunnossa ja jakaa uusinta tietoa. Yrityksen näkökulmasta kannattaa siis kouluttaa henkilöstöä.

Digi- ja väestötietovirasto DVV – tuottaa uusinta tietoa kansalaisille ja yrityksille maksutta, ota seurantaan mm. https://dvv.fi/digiturvatilaisuudet.

Huomionarvoista on myös, että älä luota liikaa omiin taitoihin, vaan uskalla kysyä apua! Kyseenalaista ja kysy kaverilta apuja! Muista myös auttaa ikäihmisiä digiturvalliseen tekemiseen netissä ja ole tukena. Jaa tietoa myös omassa työyhteisössä eteenpäin digiturvallisuudesta.

Mökille etätöihin

Teksti: Jari Järviluoma

Eräs varma kevään merkki on vilkastuva keskustelu kesämökkeilystä. Keskustelun kestoaiheisiin kuuluu vapaa-ajan asunnon ylläpitoon liittyvän työn määrä, jolla viitataan esimerkiksi halon hakkuuseen, kaivon pesuun ja loputtomiin remonttitarpeisiin. Kärkevimmissä kannanotoissa kesämökki rinnastetaan työleiriin. Pandemian myötä mökkeilyn ja työn vuorovaikutusta tarkasteleva keskustelu on saanut lisänyansseja yleistyneestä etätyöstä, jota entistä useammin tehdään kodin ohella myös kesämökiltä käsin.

Vapaa-ajan asunnoilla tehtävä etätyö yleistyi nopeasti keväällä 2020 alkaneiden pandemiarajoitusten siivittämänä. Mökeillä tapahtuvan etätyöskentelyn lisääntymisestä saa käsityksen Luonnonvarakeskuksen Mökkibarometristä vuodelta 2021, jonka mukaan etätöitä teki vapaa-ajan asunnolla 43 prosenttia sellaisista mökkiläisistä, joille etätyö oli ylipäänsä mahdollista. Kyseinen osuus on kuusinkertainen verrattuna vuotta 2015 koskevan vastaavan tutkimuksen tuloksiin. Vuoden 2021 Mökkibaro-metristä ilmenee myös, että etätyötä tehneistä mökkiläisistä kaksi kolmesta kertoi olevansa halukas tekemään enemmänkin etätöitä vapaa-ajan asunnollaan.

Vapaa-ajan asuntojen etätyöaalto on vahvasti kytköksissä koronaan, mutta suuntaus kesämökkien etätyökäytön kasvuun oli nähtävissä jo ennen pandemiaa, esimerkiksi Kajaanin ammattikorkeakoulun keräämän mökkiläiskyselyn tuloksissa.

Mökkiläiskysely koski kymmentä Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kuntaa ja niissä kesämökin omistavia ulkopaikkakuntalaisia. Kyselyn etätyöosiossa tiedusteltiin muun muassa vastaajien arviota etätyön tekemisen muutoksista seuraavan viiden vuoden aikana. Kaikissa kymmenessä kohdekunnassa etätyön lisääntymistä ennakoivien osuudet olivat selkeästi suurempia kuin etätyön vähenemistä ennakoivien osuudet. Nämä kyselyt tehtiin siis aikana (touko-kesäkuu 2019), jolloin covid-19-viruksesta ei ollut vielä tietoakaan.

Kesämökkien soveltuvuus etätyöpaikaksi

Vapaa-ajan asuntojen etätyökäytön yleistymisestä huolimatta suurimmalla osalla mökeistä etätyötä ei tehdä lainkaan. Syitä tähän on useita. Kajaanin ammattikorkeakoulun mökkiläiskyselyssä useimmin mainittu syy oli loma-asunnon käyttäjien eläköityminen, mikä ei sinällään ole yllätys, sillä Tilastokeskuksen kesämökkitilaston mukaan mökinomistajien keski-ikä on Suomessa 63 vuotta.

Toiseksi varsin keskeiseksi syyksi nousi mökin käyttäjän ansiotyön luonne, joka ei mahdollista etätyön tekemistä. Muita selittäviä tekijöitä etätyön tekemättömyyteen olivat muun muassa etätyöstä aiheutuva työn ja vapaa-ajan sekoittuminen, riittämättömät tietoliikenneyhteydet sekä loma-asunnon soveltumattomuus etätyöhön esimerkiksi sähköttömyydestä johtuen.

Työhyvinvoinnin kannalta kesämökin luonnonympäristö elvyttää jo pelkällä olemassaolollaan (etä)työstressiä. Kuva Unsplash.

Ennen pandemiaa tehdyssä Kajaanin ammattikorkeakoulun mökkiläis-kyselyssä ei noussut juurikaan esille työyhteisön sosiaalisen vuoro-vaikutuksen väheneminen, jota nykyään pidetään ehkä kaikkein suurimp-ana etätyön haittapuolena. Myöskään ergonomisiin haasteisiin ei mökkiläiskyselyssä kiinnitetty huomiota, vaikka työergonomia vapaa-ajan asunnolla lienee keskimääräisesti vielä heikommissa kantimissa kuin mitä se kotona etätyötä tehtäessä on.

Rajoitteistaan huolimatta kesämökki on parhaimmillaan ideaalinen etätyö-paikka. Mökillä työtä keskeyttäviä ulkoisia häiriötekijöitä on yleensä huomattavan vähän, mikä on omiaan parantamaan työn tuottavuutta. Työhyvinvoinnin kannalta kesämökin luonnonympäristö elvyttää jo pelkällä olemassaolollaan (etä)työstressiä. Unohtaa ei myöskään sovi, että vapaa-ajan asunnolla pidempään viivyttäessä normaaleista työmatkoista säästyneen ajan voi käyttää miten haluaa, joko etätöiden jatkamiseen tai onkimiseen, hyötyliikuntaan ja muuhun perinteisempään mökkipuuhas-teluun.

Hybridityöhön siirtymisen vaikutukset?

Pandemiarajoitteita purettaessa useilla työpaikoilla ollaan siirtymässä uuteen normaaliin, ns. hybridityöhön, jonka tavoitteena on yhdistää läsnä- ja etätyötä mahdollisimman optimaalisella tavalla. Erilaisten hybridirat-kaisujen vaikutukset kesämökeillä tehtävän etätyön määrään ovat vielä arvailujen varassa. Hybridimallissa vapaa-ajan asuntojen etätyökäytön voidaan kuitenkin ajatella olevan erityisellä tavalla riippuvainen kesämökin etäisyydestä ja läsnätyön säätelystä. Mikäli kesämökki sijaitsee huomat-tavan kaukana työpaikasta, tiukka velvoite läsnätyölle esimerkiksi tiettyinä viikonpäivinä lienee omiaan vähentämään mökillä tehtävää etätyötä. Satojen kilometrien ajo loma-asunnolle etätöihin ei välttämättä tunnu mielekkäältä, jos viipymä mökillä jää työyhteisölle määriteltyjen läsnäolo-vaateiden takia muutamiin päiviin.

Tästä katsannosta etä- ja hybridityön pelisäännöillä voi olla heijasteita myös maaseudun elinvoimaisuuteen. Suomen reilusta puolesta miljoonasta kesämökistä yli 40 prosenttia sijaitsee harvaan asutulla maaseudulla, jonka taloudelliseen ja sosiaaliseen aktiivisuuteen mökkiläiset tuovat monin paikoin merkittävän lisän. Siksi aluekehityksenkin näkökulmasta jousta-vuus hybridi- ja etätyön organisoinnissa olisi suotavaa.

Lähteet

Järviluoma, J. (2020). Matkailullinen vapaa-ajan asuminen: Hyrynsalmi, Kuhmo, Sotkamo ja Suomussalmi. Kajaanin ammattikorkeakoulun julkaisusarja B:99.

Tilastokeskus (2021). Rakennukset ja kesämökit 2020. Suomen virallinen tilasto, Asuminen 2020.

Voutilainen, O., Korhonen, K., Ovaska, U. & Vihinen, H. (2021). Mökkibarometri 2021. Luonnonvarakeskus, Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 47/2021.

Kirjoittaja työskentelee tutkijana Kajaanin ammattikorkeakoulun PIKA-hankkeessa.

Etätyöstä hybridityöhön – mikä muuttuu?

Teksti: Päivi Dahl

Työyhteisön työkulttuuri on jälleen muutoksessa. Yrityksissä pohditaan muun muassa: Tehdäänkö etätyötä ja lähityötä samaan aikaan? Miten esihenkilö johtaa sekä etänä että läsnä? Poikkeaako johtaminen etätyössä tavallisesta johtamisesta? Työnantajat miettivät voidaanko etätyön käytänteistä sopia jopa tiimitasolla vai tarvitaanko kirjalliset sopimukset edelleen esihenkilön ja työntekijän välillä.

Niissä yrityksissä, joissa etätyö on ollut mahdollista, ollaan siirtymässä etätyöskentelyssä uuteen malliin eli työntekijöitä houkutellaan jälleen tulemaan toimistoille. Miten työntekijöiden saaminen takaisin toimistoihin onnistuu?

Yrityksissä mietitään, tarvitaanko erillisiä työpisteitä ja voidaanko jopa luopua osasta toimitiloista. Kysymys voi olla myös siitä, että täytyykö yrityksessä kiinnittää erityistä huomiota työympäristöön, jotta henkilöstö viihtyy lähitöissä? Voidaanko toimitiloja kehittää siihen suuntaan, että ne olisivat houkuttelevat ja joissa henkilöstö viihtyisi. Voidaanko työympäristöratkaisuilla vaikuttaa jopa yhteisöllisyyteen ja työkulttuuriin? Miten tämä vaikuttaa yrityksen työyhteisöön ja yhteistyöhön?

Työterveyslaitoksen toteuttaman tutkimuksen (2022) mukaan etätyötä on tehty erityisesti mm. ohjelmistoalalla sekä vakuutus- ja kiinteistöalalla sekä aloilla, joissa henkilöstöllä on valmiiksi hyvät digivalmiudet. Etätyöntekijöistä osa haluaa jatkaa työskentelyä samalla tavalla, koska ehkä he ovat löytäneet oman tavan toteuttaa itseään pystyvät johtamaan itseään jokapäiväisessä ahertamisessa. Osa työntekijöistä ja johtajista kenties odottaa, että pääsee jälleen näkemään ja kohtaamaan oikeasti työkavereitaan. Tutkimuksen mukaan suurin osa haluaisi yhdistää etä- ja lähityötä.

Työnantajalla on oikeus päättää mitä, missä ja millä välineillä työtä tehdään. Tämä perustuu työnantajan työnjohto-oikeuteen ja pätee myös etätyön tekemiseen. Kun yrityksessä pohditaan etä- ja lähityön yhdistämistä ns. hybridimalliin, niin työnantajat joutuvat pohtimaan näiden työmuotojen toteuttamisen lisäksi miten voidaan tukea työntekijöiden työhyvinvointia ja edistää työpaikan yhteisöllisyyttä. Tässä tulee myös muistaa, että etätyön tekeminen perustuu aina vapaaehtoisuuteen eli työnantaja ei voi määrätä työntekijää etätyöhön. Komennukset ovat jo toinen asia.

Henkilöstö voi murehtia etätyön tuoman ajansäästöjen menettämistä työmatkoihin tai työrauhan loppumista. Voidaanko työyhteisössä keskustella etätyön hyvistä ja huonoista puolista ääneen? Millaiseksi yhteisömme on ”vaihtunut” pitkän etätyöskentelyn aikana, uskalletaanko olla ihmisiä ihmisille?

Etätyöstä siirtyminen työn uudelleen järjestämiseen osittain työnantajan toimipisteellä tapahtuvaksi tulee aina keskustella yhdessä henkilöstön kanssa. Hybridityöhön siirtymiseen tarvitaan totutteluaikaa, ja kannattaa muistaa, että siitä on myös hyötyjä esim. työyhteisön sosiaalisen pääoman vahvistuminen.