Etätyö ja mato-onki

Teksti Päivi Dahl

Tiedämme, että etätyöstä on muodostunut normaali työntekotapa viimeisten puolentoista vuoden aikana. Tiedämme, että Kainuussa väestö ikääntyy kovaa vauhtia ja työpaikat tällä ovat vielä hyvin lähityövaltaisia ja keskittyvät palvelualoille sekä teollisuuteen. Tiedämme, että Kainuussa on työntekijöistä pulaa monilla eri aloilla. Kainuusta suunnitellaan etätyön mallimaakuntaa 2040 mennessä, mutta kuinka se saadaan toteutumaan?

Kainuussa on luotu ja luodaan puitteita etätyölle eli etätyön mahdollistavia työtiloja. Maakunnasta löytyy jonkin verran etätyöhön soveltuvia, yhteisöllisyyden mahdollistavia co-working-tiloja, sekä etätyöhuoneita käytettäväksi maksutta tai pientä korvausta vastaan.

Luomalla etätyöhön soveltuvia paikkoja pyritään saamaan etenkin maakunnan ulkopuolelta tulevia etätyöntekijöitä käyttämään näitä tiloja. Toki ne antavat mahdollisuuden myös kainuulaisille etätyöntekijöille tehdä työtään toisinaan muualla kuin kotona. Etätyötä tehdään myös loma-asunnoissa ja vuokramökeissä.

Mutta mikä on se wau-tekijä, joka saa ihmiset käyttämään tiloja? Voisiko kehitellä vielä joitakin lisää vetovoimatekijöitä, jotka saisivat ihmiset oikeasti liikkeelle Kainuuseen ja Kainuussa? Voisiko etätyötilojen käyttäjille sisällyttää vaikkapa hierontapalvelun  etätyön kovettamille hartioille, tai salaattilounaan paikalliselta yrittäjältä tai vaikkapa marjaämpärin ja mato-ongen? Mikä saisi maakunnan ulkopuolisen etätyöntekijän käyttämään  paikallisia palveluja?

Mielestäni etätyön mallimaakunnassa tulisi olla esimerkkiyrityksiä, joissa etätyötä tehdään ja joissa siitä puhutaan. Yrityksissä tulee nähdä mahdollisuudet verkossa tapahtuvaan työskentelyyn ja sen yhdistämiseen hybridityöksi. Etätyön tekeminen on vaativaa, ja siksi tarvitaan yhteistä keskustelua ja työkäytänteistä puhumista, jotta yhteisöllisyys ei huku arjen pyörteisiin ja korulauseisiin. Kainuulaisissa yrityksissä tulee luoda sellaiset käytänteet ja pelisäännöt, jotka mahdollistavat ajasta ja paikasta riippumattoman työn tekemisen.

Etätyö ja sen mahdollisuus tulisi nostaa esiin korostetusti niissä kainuulaisissa yrityksissä, joissa työtä voidaan tehdä etänä ja rekrytointi on auki. Kainuussa tarvitaan mielestäni ylipäätään lisää puhetta yritysten etä- ja hybridityömahdollisuuksista eri aloilla.

Tiivistettynä Kainuun etätyön mallimaakunnan toteuttamiseen tarvitaan etätyötiloja, etätyöntekijöitä ja etätyön työnantajia. Meillä on aikaa vielä kuusitoista vuotta nostaa näitä asioita esiin ja vahvistaa etätyökulttuurin juurtumista. Kainuun maaperä tulee muokata ja tehdä otolliseksi kestävälle digitaaliselle tulevaisuuden työlle kainuulaisissa yrityksissä.

PIKA Kainuu -hanke toteutti tätä reilun puolentoista vuoden ajan, toivottavasti saimme siemenet itämään!

Kainuusta etätyön mallialue

Teksti: Päivi Dahl, Hannu Juntunen, Jari Järviluoma ja Tarja Lukkari

Artikkeli on julkaisu Koti-Kajaanissa 21.6.2023.

Aluekehitystä ohjaavan maakuntaohjelman mukaan Kainuusta on tarkoitus tehdä vuoteen 2040 mennessä etätyön mallimaakunta. Tavoite on haastava, sillä suuri osa Kainuun työllisistä työskentelee lähityöaloilla, esimerkiksi terveys- ja sosiaalipalveluissa, kaupan alalla tai teollisuudessa. Työpaikkarakenteen lähityövaltaisuudesta huolimatta Kainuussa on mahdollisuuksia etä- ja hybridityön aluetaloudellisen vaikuttavuuden lisäämiseen.

Kainuussa etätyön tarjoamat mahdollisuudet aluekehitykselle kytkeytyvät lähinnä matkailuun ja ulkopaikkakuntalaisten vapaa-ajan asumiseen. Etätyöskentelymahdollisuuksia tuotetaan ja markkinoidaan pääosin siitä näkökulmasta, että täällä on etätyöpaikkoja ja -työskentelypisteitä, joista käsin etätyö onnistuu. Kun vapaa-ajan asunto tai vuokrattava lomamökki saa laajakaistayhteyden, niin etätyöt onnistuvat syrjempääkin.

Pienten matkailuyrittäjien kannattaakin hankkia mökkien vakiovarusteiksi esimerkiksi palloistuin, kannettava tietokoneteline ja työpöytävalaisin. Tulee myös muistaa, että etätyöntekijätkin syövät joka päivä, palveluja voidaan siis kehittää ja kohdentaa. Lisäksi lomamökkien vuokraajien täytyy olla löydettävissä netistä etätyöläisille eli yrittäjien tulee sijoittaa digitaalisuuteen ja markkinointiin.

Kainuussa edistetään monipaikkaista työtä etätyötilojen ja -paikkojen tarjoamisen lisäksi rakentamalla laajakaistayhteyksiä ja parantamalla nopean matkaviestinverkon kattavuutta. Traficom julkaisi kesäkuun alussa kartan, johon on merkitty kuinka kehittyneitä eri kuntien kiinteät ja matkaviestinverkon yhteydet ovat. Siitä selviää, että Kainuun osalta on vielä kehitettävää tietoliikenneyhteyksien saatavuudessa.

Etätyön edellytyksiin vaikuttavat monikuntalaisuuteen ja verotukseen liittyvät valtakunnalliset linjaukset. Lisäksi työpaikkojen etä- ja hybridityön pelisäännöillä ja käytännöillä voi olla heijastevaikutuksia etätyön kasvuun maaseudun loma-asunnoilla.

Mutta millaisia etätyönantajia Kainuu tarjoaa, millaisia etätyömahdollisuuksia Kainuun yrityksissä ja julkishallinnossa on? Missä ovat ne yritykset ja organisaatiot, jotka rummuttavat, että palkkaamme henkilöstöä etätöihin? Onko Kainuussa sellaisia työpaikkoja, joissa on todellinen etätyökulttuuri ja etätyöntekijät ovat yhtä tärkeitä kuin lähityöntekijät?

Valtakunnallisesti ja myös Kainuussa julkishallinnon puoli näyttää suuntaa etätyön tekemisessä. Yrityksissä etätyö tulee nähdä mahdollisuutena rekrytoida työntekijöitä kauempaa – asiantuntijat kyllä osaavat ja hoitavat tehtävänsä. Esimerkiksi ohjelmistoalalla etätyötä tehdään maailmanlaajuisesti ja alan osaajista on pulaa koko Suomessa.

Kajaanin ammattikorkeakoulu kouluttaa eri alojen asiantuntijoita niin Kainuuseen kuin muualle Suomeen. Ammattikorkeakoululla on merkittävä asema työelämälähtöisessä koulutuksessa sekä Kainuuta ja yrityksiä kehittävässä hanketyössä. Kilpailu osaavista hanketyöntekijöistä kasvaa. Työnantajana ammattikorkeakoulu voi olla edelläkävijä niin etätyökulttuurin luomisessa kuin näiden taitojen juurruttamisessa työelämään.

Kajaanin ammattikorkeakoulun vetämässä PIKA Kainuu -hankkeessa on jaettu tietoa yrityksille etätyöstä ja sen eri puolista sekä järjestetty viimeisen kuluneen vuoden aikana työpajoja ja valmennuksia. Valmennuksiin osallistui noin 20 kainuulaista yritystä. Hankkeessa tuotettiin mm. webinaaritallenteita ja julkaistiin artikkelikokoelma Näkökulmia etä- ja hybridityöhön, joka on saatavilla sähköisesti ammattikorkeakoulujen Theseus-tietokannasta (theseus.fi).

Kirjoittajat:

Päivi Dahl, FM, restonomi YAMK, lehtori ja projektipäällikkö PIKA Kainuu – kestävä digitaalinen tulevaisuuden työ -hanke

Hannu Juntunen, insinööri,  projektipäällikkö, KAMK

Jari Järviuoma, YTT, tutkija, KAMK

Tarja Lukkari, MMM, erityisasiantuntija, KAMK.

 

FAKTALAATIKKO:

PIKA Kainuu – Kestävä digitaalinen tulevaisuuden työ -hanke, 1.9.2021 – 31.8.2023. Rahoitus Euroopan sosiaalirahasto, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, toteuttaja Kajaanin ammattikorkeakoulu.

Hankkeeseen osallistui puolentoista vuoden aikana yhteensä 20 kainuulaisia yritystä. Yrityksille järjestettiin valmennuksia yrityksille elokuun 2022 – maaliskuun 2023 aikana 36 kertaa, yhteensä 95 tuntia. Lisätietoa hankkeesta: https://web1.kamit.fi/pikakainuu/ajankohtaista-hankkeessa/

Hankkeessa tehdyt julkaisut:

Dahl P. ja Järviluoma J. (2023). Näkökulmia etä- ja hybridityöhön – PIKA Kainuu – Kestävä digitaalinen tulevaisuuden työ -hanke. Dahl P. ja Järviluoma J. (toim.). Kajaanin ammattikorkeakoulun julkaisusarja Raportteja ja selvityksiä B 163. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-7522-18-9

Padurets P. (2023). Kainuun yrittäjien kokemuksia alustatyöstä – case: PIKA Kainuu – Kestävä digitaalinen tulevaisuuden työ hanke. Opinnäytetyö, Kajaanin ammattikorkeakoulu https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-202304165366