Teksti: tutkija Jari Järviluoma, KAMK
Etätyötä hahmotetaan julkisuudessa usein listaamalla kategorisesti etätyön hyviä ja huonoja puolia. Käytännössä saattaa olla myös niin, että sen minkä toinen käsittää etätyöskentelyn eduksi, toinen käsittää saman asian rasitteeksi – ja päinvastoin.
Edellinen tuli mieleen PIKA-hankkeen yrityskyselyn vastauksista. Myös PIKA-hankkeen kyselyssä vastaajia pyydettiin kertomaan omin sanoin, mitä hyvää ja huonoa he näkevät etätyöskentelyssä. Vastauksia ryhmiteltäessä ilmeni, että jotkut tietyt asiat nousevat esille niin etätyön myönteisinä kuin kielteisinäkin puolina.
TYÖAIKA? Etätyössä työajan joustavuutta pidetään hyvänä asiana, toisaalta työ ja vapaa-aika sekoittuvat ja työpäivät saattavat venyä. Siis hyvä että työaikaa voi itse tauottaa ja säädellä, mutta työaikaa säätäessä työn ja vapaa-ajan raja tuppaa hämärtymään ei-toivotulla tavalla.
VUOROVAIKUTUS? Etätyön usein esille nostettu haittapuoli on kanssakäymisen väheneminen työyhteisössä. Tätäkään ei välttämättä koeta yksiselitteisenä epäkohtana, ainakaan kaikilta osin. Kun muutkin ovat etätyössä, kollegat voivat olla normaalia paremmin linjoilla ja tavoitettavissa. Näin varsinkin tilanteissa, joissa yrityksellä on useampi toimipaikka etäällä toisistaan.
TYÖHÖN KESKITTYMINEN? Yrityskyselyn vastauksissa etätyön kerrotaan antavan työrauhaa, tai sitten ei. Vastauksia siteeraten etätyössä ”työhön keskittyminen sujuu paremmin, kun keskeyttäviä häiriötekijöitä ei ole” ja ”tiettyjä rauhaa vaativia asioita saa tehdyksi paremmin kuin toimistolla”. Toisaalta vastauksista kävi myös ilmi, että etätyössä ”keskittymiskyky katoaa” ja ”luovassa työssä työympäristö motivoi enemmän”.
Nämä eivät liene ainoita esimerkkejä etätyön plussien ja miinusten suhteellisuudesta.
PIKA-hankkeen yrityskyselyn eräänä opetuksena onkin, että etätyön soveltuvuus tai soveltumattomuus riippuu paitsi työtehtävistä, myös henkilöstä ja hänen tilanteestaan. Kaikissa tehtävissä etätyö ei ole edes mahdollista. Ja silloin kun on, etätyökokemusta muokkaavat työn luonne ja puitteet, kulloinenkin elämäntilanne sekä viime kädessä tai ehkä lähtökohtaisesti henkilön persoonallisuuden piirteet.
Etätyön pelisääntöjä, etätyösopimuksia sekä erilaisia lähi- ja etätyötä integroivia hybridimalleja tehtäessä tämä ihmisten ja olosuhteiden monimuotoisuus olisi hyvä pitää mielessä.
