Mikä ihmeen kamerakynä?

Tällä mentoriviikolla huippuhetket ovat liittyneet kamerakynätehtäviin, joiden ideaa olen saanut olla jakamassa muutamissa luokissa. Tammikuussa saimme mentoriporukan kanssa olla IlonaIT:n koulutuksessa kyseisestä aiheesta ja innostuin itse kamerakynäpedagogiikasta valtavasti. Ennen kouluttautumista minulla ei ollut juuri mitään käsitystä koko aiheesta. Sen verran olin jutusta päässyt jyvälle, että en enää luullut kamerakynän olevan jokin laite tai sovellus, vaan tapa tehdä töitä kameraa hyödyntäen.

Mielestäni kamerakynätehtävät, tavoitteellisesti ja selkeästi suunnitellut tietenkin, aktivoivat oppilaita toimimaan ja ajattelemaan. Hekin, joille tavanomaiset kirjoittamistehtävät ovat työläitä, pääsevät nauttimaan uuden oppimisesta ja näyttämään osaamistaan, kun työskentely tapahtuu suurelta osin kuvien ja videoiden avulla.

Kuvassa on esimerkki viidesluokkalaisten kanssa toteutetusta kamerakynätehtävästä: ”Palapeli” Euroopan kartasta. Ennen tehtävän tekemistä tutustuimme Google Earth-sovellukseen ja varmistin, että kaikki osaavat ottaa kuvakaappauksen. Pareittain toteutettuna tehtäviin saa yhdessä toimimisen näkökulman, mutta monet tehtävistä soveltuvat myös yksin tehtäviksi. Innostuin laatimaan eri oppiaineisiin muutamia tehtäviä. Yritin pitää mielessä seuraavat pedagogiset näkökulmat: Laadi tehtävä niin, että se linkittyy selkeästi oppimistavoitteisiin. Kirjoita näkyville selkeä ja lyhyt ohje, jonka myös selität lyhyesti ja selkeästi. Rajaa käytettävissä oleva aika ja esimerkiksi kuvattavien kuvien määrä tai videon kesto. Kuvaustehtävää seuraa aina katselutehtävä, toisen oppilaan, parin tai ryhmän tekemä. Katselutehtävä syventää oppimista, ajatteluttaa tai keskusteluttaa lisää.

Oppilaat oppivat nopeasti uuden tavan työskennellä. Ensimmäisellä kerralla kamerakynäily saattaa viedä enemmän aikaa kuin vastaavanlaiset tehtävät jatkossa, kun totutellaan ”kuvauspyrähdyksiin” ja tuotosten välittömään jakamiseen toisten kanssa. Kamerakynäilyssä kuvien tekninen laatu ei saa olla pääasia, vaan se, että sisältö tulee niiden avulla tuotettua. Tuotosten tallentaminen on yleensä turhaa, koska niiden tarkoitus on palvella senhetkistä oppimisprosessia. Parhaimmillaan kamerakynätehtävät toimivat alkusysäyksinä, toiminnallisina tuokioina tai opitun kertaamiseen. Ei ole siis syytä unohtaa tekstiä, lukemista, näppäimistöä, kynää tai paperia vaikka vähän hurahtaisitkin moiseen uuteen tapaan opiskella.

Muutamat kuudesluokkalaiset olivat jo kovasti odottaneet luokkansa mentoripäivää, kun olin luvannut perehdyttää heitä Green Screen – kuvaamiseen. Ottivatkin sitten nopeasti ja näppärästi haltuun homman. Kuvaustilojen järjestäminen isolle ryhmälle on tietysti aika haastavaa. Useissa Kajaanin kouluissa käytetään Green Screen kuvauksiin Ikean vihreitä lakanoita, jotka ripustetaan seinälle. Joissakin sovelluksissa taustan värin voi määritellä muuksikin kuin vihreäksi, kuten esimerkiksi Musemagessa.

Green Screen by Do Ink

Musemage

Näitä kahta sovellusta olen käyttänyt Green Screen-kuvaamiseen. Musemage on AppStoressa ilmainen ohjelma. Do Ink maksullinen.

 

Luokissa on erilaisia tarpeita ja toiveita digimentorien vinkkien suhteen. Siksi viikot ovat itselle usein monipuolisia. Minun viikkoni kolmas teema oli ohjelmointi. Vuolijoen koulun oppilaat ykkösestä kuutosiin saivat alkusysäyksen tämän lukuvuoden ohjelmoinnille. Pienten kanssa aloitimme BeeBotilla, isommat koodailivat Scratch:lla tai Scratch Jr versiolla. Code.org -sivuston koodaustunnit olivatkin opettajille jo tuttuja, mutta muistelimme yhdessä niiden käyttöä.

– Blogiterveisin Leea

Jaa tämä:

Leave A Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *