Emmin kuulumisia

Edellisestä blogivuorosta on kulunut pari kuukautta. Paljon on tapahtunut myös kentällä tänä aikana. Tässä postauksessa otan esille asioita, jotka ovat nousseet esiin hankkeen aikana.

Esikouluopet ovat innostuneet tablettien tuomista mahdollisuuksista. Useat päiväkodit ovat lisäämässä laitteistokantaa niin lasten kuin opettajien osalta. Erityisesti opettajien henkilökohtaisten laitteiden hankinta on ollut nyt tapetilla. Lähinnä pohdintaa on ollut siitä, onko laite henkilökohtainen vai kenties ryhmän aikuisten yhteisessä käytössä. Jos ryhmän kaikki aikuiset osallistuvat toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen, niin miksipä ei. Tämä on jokaisen päiväkodin sisäisesti päätettävä linjaus. Kokonaisuutena valtavan hieno investointi tulevaisuuteen.

Laitteisto ei kuitenkaan tee itsessään autuaaksi, vaan sille on luotava sisältöä, joka palvelee ryhmää. Tämän vuoden eskariopet ovat saaneet perehdytystä laitteiden käyttöön sekä niiden monipuoliseen hyödyntämiseen. Toivottavasti tieto-taito on levinnyt myös päiväkotien sisällä, jotta ensi syksyn aloitus sujuisi jouhevasti ja ryhmän aikuisilla olisi jonkinlainen käsitys laitteen käyttämisestä opetusvälineenä.

Sovellusten hakemisen ja käyttämisen lisäksi olisi toivottavaa, että näitä opittuja taitoja hyödynnetään osana laajempia oppimiskokonaisuuksia. Tämä vaatii opettajalta taustatyötä ja perehtyneisyyttä. Toisaalta kerran tehty materiaali palvelee useana vuonna. Kun toimintamallit saadaan käännettyä pienistä palasista useamman osa-alueen kokonaisuuksiin, niin meidän on helpompi huomioida työssämme myös OPS:n määrittelemät sisällöt.

 

160208_Emmi_1

Kun peilaa lapsen tekemisen kautta hankkeen elettyjä toimintakuukausia niin voisi ajatella, että olemme tehneet tätä pidempään. Etukäteen arvelin, että eskarit ovat näppäriä laitteen peruskäytössä ja näinhän se on ollut. Suurimmaksi haasteeksi ajattelin yhteistyön pareittain tai pienryhmissä. Kuitenkin tämä on ollut varsin turha ennakko-oletus. Lapset pystyvät odottamaan vuoroa ja kuuntelemaan ohjeita, vaikka kiinnostus uuden oppimiseen olisi valtava ja iPadia olisi niin kiva päästä näppäilemään. Harvoin lapset enää sanovat, että nyt pelataan. Laitteen myötä on pystytty tekemään niin paljon muuta mielekästä, että valmiiden sovellusten pelaaminen on jäänyt toisarvoiseksi. Tabletteja käytetään enemmänkin pelilliseen toimintaan, jossa ne ovat lähinnä välineenä ongelmanratkaisussa.

Tablettien hienous on siinä, että ne mahdollistavat lasten tasavertaisen tuottamisen. Kuvaaminen, videointi, grafiikoiden käyttäminen, piirustusohjelmat, sovellukset, mahdollisuus käyttää näppäimistöä sekä äänitysohjelmia tukevat lapsen ilmaisua niin, että heillä kaikilla on mahdollista päästä saman arvoiseen lopputulokseen taitotasosta riippumatta. Näin ryhmän sisäinen vertailu on vähentynyt ja jokainen pääsee loistamaan juuri sillä omalla työllään.

160208_Emmi_2
Pari viikkoa sitten meillä oli esi- ja alkuopetuksen yhteinen liikuntatapahtuma. Mukana oli Lohtajan koulun ykköset ja saman alueen eskariryhmät. Jokainen ope oli suunnitellut vähintään yhden toimintapisteen, joten tapahtumassa oppilaat saivat mahdollisuuden kokeilla kymmentä eri liikuntarastia. Tekemistä oli laidasta laitaan. Erityisen hienoa oli nähdä kuinka eskarit ja ykköset toimivat mallikkaasti 6-7 lapsen sekaryhmissä. Hieno idea lisäämään oman alueen yhteistyötä!
160208_Emmi_3

Tämä työ vie mukanaan ja on antanut mahdollisuuden toteuttaa itseään sekä ideoita useissa eri toimintaympäristöissä. Toisaalta odotan sitä, että jossakin vaiheessa pääsen tekemään tätä kokonaisvaltaisesti oman ryhmän kanssa. Se missä ja milloin on vielä ainoastaan arvuuteltavissa. Nyt nautin siis tämän kevään tuomista haasteista ja nimenomaan itseni haastamisesta. Hieman kun viitsi nähdä vaivaa ja saa tuokion palautteena hymyt ja lähtöhalit, niin jotenkin tuli semmonen fiilis, että oikealla tiellä ollaan. 🙂

Keväänjatkoja ja aurinkoisia päiviä

Emmi

 

Jaa tämä:

Leave A Reply

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *